Ruokavalinnat terveellisempään suuntaan

Ruokailutottumukset muuttuvat maailman mukana. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FinRavinto 2017 -tutkimus julkaistiin viime viikolla. 
 
Tutkimuksen keskeiseksi viestiksi nostettiin se, että suomalaisten aikuisten ruokavalio on edelleen kaukana suositellusta. Tutkimuksen mukaan naiset syövät kasviksia hieman miehiä ahkerammin, mutta parannettavaa löytyy vielä paljon etenkin ruokavalion monipuolisuudessa.
 
Onneksi on menty myös myönteiseen suuntaan. FinRavinto 2017 -tutkimuksesta selviää, että esimerkiksi kuidun ja D-vitamiinin saanti on lisääntynyt, sakkaroosin saanti vähentynyt ja useita vitamiineja, kuten E-vitamiinia, niasiinia ja B12-vitamiinia sekä kivennäisaineita, kuten kaliumia, fosforia, seleeniä ja sinkkiä, saadaan nykyisin tarpeeseen nähden riittävästi aiempaan verrattuna.
 
Ravintolisiä käyttää yli puolet miehistä ja 2/3 osaa naisista
 
Moni kiireinen nykyihminen haluaa nauttia vihreät voimantuojansa tehokkaassa muodossa. Siksi erilaiset viherjauheet ja smoothieainekset ovat lisänneet suosiotaan.
 
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan ravintolisiä käyttää yli puolet miehistä ja kaksi kolmasosaa naisista. Tämä osoittaa, että oman terveyden tukeminen kiinnostaa ihmisiä ja he ovat valmiita panostamaan siihen.

Kuten tutkimuksestakin käy ilmi, esimerkiksi sinkkiä, D-vitamiinia ja B12-vitamiinia saadaan tutkimuksen mukaan nyt riittävästi.
 
Ihmiset ovat myös alkaneet arvostaa määrän sijasta laatua - näin myös ravintolisävalinnoissa. Myös ravintolisien imeytyminen kiinnostaa tuotteiden alkuperän ja ainesosien lisäksi.
 
Kasvisruoka kiinnostaa
 
Kasvisten houkuttelevuutta ei edistä, jos niistä puhutaan päivittäisen puolen kilon pakkoannoksena. Talouspoliittisilla voitaisiin vaikuttaa kulutuskäyttäytymiseen ja sitä kautta myös edistää terveellisempiä ruokailutottumuksia.
 
Kasvipohjaisen ravinnon saatavuus on helpottunut huomattavasti viime vuosina. Esimerkiksi suurin osa helsinkiläisistä koululaisista voi joka päivä valita kasvisruoan niin halutessaan. Painotus voikin jo lähitulevaisuudessa kääntyä niin, että viikossa on vain yksi liharuokapäivä yhden kasvisruokapäivän sijaan.
 
Yleisesti on nähtävissä, että esimerkiksi kasviproteiinien kulutus on kasvanut merkittävästi. Eläinkunnan tuotteita sisältämättömiä valintoja on nykyään helppo tehdä. Muutosta on tapahtunut lisäksi asennetasolla: täysipainoiseen ateriaan ei enää mielletä olennaisena osana kuuluvaksi lihaa tai muita eläinkunnan tuotteita.
 
– Uskomme, että lihantuotannosta tullaan nykymuodossaan vielä luopumaan. Ihmiset ymmärtävät entistä paremmin sen, että kaikki kalorit tai proteiinit eivät ole samanarvoisia, etenkin kun niitä tarkastellaan eettiset ja ympäristönäkökohdat huomioiden, Johanna Koskinen Ruohonjuuresta sanoo.
 
Ruokavalintojen kehitys vaikuttaa suotuisalta niin terveellisyyden kuin ympäristönkin kannalta ajatellen. Ajan henki on vahvasti positiivisen kehityksen puolella.




Lähteet: Ruohonjuuri, FinRavinto2017 -tutkimus.