RAVINTOLISÄTIEDOTUS
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Artikkeliarkisto
  • Terveystuoteala
  • Ravintolisät
    • Perustietoa
    • Lainsäädäntö
    • Terveysväittämät
    • EU:n terveysväiteprosessi
    • Kasviperäiset terveysväittämät

Ajankohtaisia uutisia

Raskaus & kilpirauhasen vajaatoiminta ja rauta-arvot

21/2/2019

0 Comments

 

Toivoton väsymys, hengenahdistus, muistihäiriöt, voimattomuus ja heikotus. Kuulostaako tutulta? 
 
Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet muistuttavat hyvin paljon raskausajan normaaleja oireita; väsymys, mielialan vaihtelut, ummetus, painonnousu sekä erilaiset säryt ja kivut. Myös raudan puute ja raudanpuuteanemia saattavat olla sidoksissa kilpirauhasen vajaatoimintaan.
 
Äidin kilpirauhasen tuottamat hormonit ovat välttämättömiä sikiön normaalille kehitykselle, etenkin ensimmäisen kolmanneksen ajan. Tämän jälkeen sikiön oma kilpirauhanen alkaa tuottaa kilpirauhashormoneja.

Kilpirauhasen koko muuttuu raskausaikana. Sen ja muiden kilpirauhasen toimintaan liittyvien rauhasten tuottamien hormonien taso saattaa myös heitellä estrogeeni- ja hCG-hormonitasoista johtuen. Raskauden aikaista kilpirauhasen liikakasvua esiintyykin usein maissa, joissa kärsitään jodin puutteesta (American Thyroid Association, 2018).
 
Hoitamattomana kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi voi aiheuttaa anemiaa, myopatiaa, raskausmyrkytystä, matalaa syntymäpainoa sekä heikentynyttä palautumista synnytyksestä.
 
Hypotyreoosi raskausaikana on suhteellisen yleistä, mutta tästä puhutaan vähän. Tämä on sinänsä huolestuttava asia, sillä on todettu, että vähäinenkin vajaatoiminta saattaa aiheuttaa vakaviakin ongelmia sikiölle (WebMD, 1999).
 
Riittävästi jodia
 
Jodin riittävä saanti on erittäin tärkeää myös raskauden aikana. Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee, että jokaisen raskaana olevan tulisi saada 200 mcg jodia päivässä turvatakseen sikiön normaali kehitys. Jodin puute raskausaikana saattaa vaikuttaa epäsuotuisasti mm. sikiön älylliseen kehitykseen. Jotkut lääkärit asettavat minimirajaksi 220 mcg odottaville äideille ja 290 mcg imetyksen aikana.
 
WHO painottaakin, että raskaana olevan ruokavalion tulisi sisältää riittävästi jodipitoista ravintoa. Jodia saadaan mm. merenantimista, kananmunista ja maitotuotteista. Surreyn ja Bristolin yliopiston tutkijoiden tekemän tutkimuksen mukaan suurimmalla osalla englantilaisia naisia esiintyy jodin puutosta (Lancet, 2013). FINRISKi tutkimuksissa myös suomalaisten on todettu kärsivän jodin puutteesta.
 
Mistä muista syistä jodin riittävä saanti raskausaikana on niin tärkeää? Jodi tukee nimenomaan kilpirauhasen normaalia toimintaa. Sitä tarvitaan T4 ja T3-hormonien tuotantoon. Nämä hormonit puolestaan tukevat monia kehon normaaleja toimintoja sekä raskauden aikana että muulloinkin.

Hoitamattomana huonosti toimivalla kilpirauhasella voi olla epäsuotuisia seuraamuksia niin vauvalle kuin äidillekin. Kilpirauhasen toiminnan lisäksi jodi tukee normaalia aivojen toimintaa, edesauttaa ihon hyvinvointia ja edistää vauvan normaalia kehitystä. Jodi edistää myös hermoston normaalia kehitystä ja toimintaa.
 
Mistä jodia saa?
 
Saat riittävästi jodia, kun syöt kalaa vähintään kolme kertaa viikossa. Suosittelen vaihtelemaan kalalajeja vähentääksesi ympäristömyrkkyjen vaikutusta kehossa. Valitse luomukananmunia ja luomulaatuisia täysirasvaisia maitotuotteita.
 
Myös kuivatuissa luumuissa on mukavasti jodia. Nämä vedessä liotettuna yön yli ovat myös hyvä apu ummetukseen raskauden aikana. Valkaistuun pöytäsuolaan lisätään jodia, mutta en pidä tätä hyvänä jodin lähteenä. Pöytäsuolalle parempia vaihtoehtoja ovat meri- ja ruususuola. Merisuolaa löydät nyt myös jodioituna.
 
Jodilisää suositellaan raskausaikana, vaikka esimerkiksi neuvolassa tästä ei puhuta. Jodin riittävä saanti olisi suotavaa myös jo raskautta suunniteltaessa. Tukeehan se kilpirauhasen normaalia toimintaa ja sitä kautta raskauden mahdollisuutta osana muuta kokonaisuutta.
 
Rauta-arvot kuntoon
 
Rautaa tarvitaan muun muassa solujen energia-aineenvaihdussa, DNA:n synteesissä, hemoglobiinin muodostuksessa sekä hapen kuljetuksessa soluille. Ferritiini on raudan varastoproteiini eli ferritiiniä mittaamalla pystytään selvittämään henkilön rautavarastojen taso. Transferriini puolestaan kuljettaa raudan kudoksiin. Näiden kahden lisäksi olisi hyvä mitata myös transferriinin rautakylläisyys.
 
Hemoglobiini ei siis kerro koko totuutta. Rautavarastoja käytetään nimenomaan hemoglobiinin muodostamiseen. Matalat rautavarastot saattavat aiheuttaa kilpirauhasen vajaatoimintaa ja toisaalta oireet muistuttavat myös hyvin paljon toisiaan sekä normaaleja raskauden ajan oireita. Saattaa siis olla vaikeaa tulkita kumpi on syy ja kumpi seuraus.
 
Lukuisat tutkimukset osoittavat, että matalat ferritiinitasot ovat yhteydessä kilpirauhasen vajaatoimintaan sekä vaikuttavat epäsuotuisasti T3 ja T4-hormonitasoihin. Matalat rauta-arvot aiheuttavat myös pinnallista hengitystä tai tunnetta, että henkilön on vaikea hengittää.
 
Englannissa ja Yhdysvalloissa on ehdotettu, että kilpirauhaskokeiden tulisi olla automaattisesti osa raskauden ajan tutkimuksia. Etenkin, jos henkilö on yli 30-35 vuotias ja  suvussa esiintyy kilpirauhasen vajaatoimintaa - ja oireet huomioon ottaen. Ymmärrän, että käytännössä tämä saattaisi olla haastavaa, mutta toivoisin lääkäreiltä lisää tietoa asian suhteen.
 
Toivoisin myös potilaslähtöisempää lähestymistä eli että potilasta kuunneltaisiin tarkemmin. Olen myös sitä mieltä, että ferritiinitasot olisi hyvä tarkistuttaa, jos tämän kirjoituksen osoittamia oireita esiintyy.
 
Eli:
 
- Jos olet raskaana tai suunnittelet raskautta, pidä huolta kilpirauhasestasi sekä riittävästä raudan saannista.
- Valitse laadukas raskauden aikaan suunniteltu monivitamiini jossa on sekä jodia että rautaa.
- Syö kasviksia monipuolisesti turvataksesi C-vitamiinin saanti (C-vitamiini edesauttaa raudan imeytymistä).
- Nauti runsaasti rautapitoisia ruokia kuten maksaa ja pinaattia (maksaa ei kuitenkaan suositella raskausaikana).
- Pyydä ferritiinikokeita sekä kilpirauhaskokeita jos olet raskaana, olet yli 30-vuotias ja suvussasi esiintyy kilpirauhasen häiriöitä tai sinulla on siihen viittaavia oireita.  
 
Annamari Seilola
 
Annamari valmistui ravintoterapeutiksi vuonna 2013 Lontoossa ja on työskennellyt sen jälkeen lukuisten asiakkaiden kanssa vastaanotollaan. Annamari pitää vastaanottoa PUR Hyvän Olon Hoitolassa Helsingissä. Annamarin erikoisosaamista on hedelmällisyyden tukeminen ravinnon avulla, raskauden aikainen ravinto sekä synnyttäneiden äitien ravinto. 


0 Comments



Leave a Reply.

    Ravintolisätiedotus

    Ajankohtaisia uutisia

    Aihepiirit

    All
    Aitous
    Aivot
    Antioksidantti
    E-EPA
    Ennaltaehkäisy
    Eteerinen öljy
    Flunssa
    Hamppu
    Hoitava
    Hyvinvointi
    Immuunijärjestelmä
    Kauneus
    Koentsyymi Q10
    Kolesteroli
    Krooninen Väsymys
    Kukkaterapia
    Kurkuma
    Kurkumiini
    LDL
    Liikunta
    Luonnollinen-vitamiini
    Luontaistuote
    Rasvahappo
    Ravintolisä
    Rohtokasvit
    Ruokavalio
    Seleeni
    Seleenin Lähteet
    Seleenin Puute
    Seleenisuositus
    Suojaravinteet
    Synteettinen Vitamiini
    Torju Stressiä
    Triglyseridi
    Tutkimus Osoittaa
    Ubikinoni
    Unihäiriö
    Uupumus
    Vastustuskyky
    Vitamiini
    Vitamiinin Kaltainen Yhdiste

    Arkisto

    January 2021
    December 2020
    November 2020
    October 2020
    September 2020
    August 2020
    July 2020
    June 2020
    May 2020
    April 2020
    March 2020
    February 2020
    January 2020
    December 2019
    November 2019
    October 2019
    September 2019
    August 2019
    July 2019
    June 2019
    May 2019
    April 2019
    March 2019
    February 2019
    January 2019
    December 2018
    November 2018
    October 2018
    September 2018
    August 2018
    July 2018
    June 2018
    May 2018
    April 2018

    RSS Feed

Picture
Ylläpitäjä Terveystuotetukut ry
Copyright © Ravintolisätiedotus
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Artikkeliarkisto
  • Terveystuoteala
  • Ravintolisät
    • Perustietoa
    • Lainsäädäntö
    • Terveysväittämät
    • EU:n terveysväiteprosessi
    • Kasviperäiset terveysväittämät