Ajankohtaista ravintolisistä - RAVINTOLISÄTIEDOTUS

Siedätyshoito keliakiaan?

9/3/2020

Kokeellisen tutkimuksen mukaan siedätys vehnän gluteenille on mahdollista.

Keliakiaa sairastaa koko maailman väestöstä 0,3–2,4 prosenttia ja Suomessa noin 2 prosenttia. Keliakiapotilailla on tyypillisesti suolistovaivoja, ripulia ja vatsanväänteitä, mutta usein henkilöt ovat oireettomia tai tietämättömiä taudistaan. Helsingin yliopiston tutkija Tobias Freitag on kehittänyt ja testannut siedätystä keliakian hoitoon.

Keliakia on autoimmuunitauti, johon liittyy yliherkkyys gluteenille. Gluteeni on vehnän, ohran ja rukiin sisältämien proteiinien yhteisnimi. Osaa vehnän gluteenivalkuaisista kutsutaan gliadiiniksi. Immunologinen toleranssi gluteenille voi hävitä missä iässä tahansa. Kun keliakia puhkeaa, potilas ei enää voi syödä gluteenia sisältäviä viljapohjaisia ruokia saamatta oireita.

Gluteenin sietokyvyn menetys johtuu immuunijärjestelmän säätelyn epäonnistumisesta, mikä johtaa suolen limakalvon tuhoutumiseen. Ainoa toistaiseksi saatavissa oleva keliakian hoito on elinikäinen gluteeniton ruokavalio. Kaikkia syitä keliakian taustalla ei vielä tunneta.

– Geneettinen alttius taudille on 30–40 prosentilla väestöstä, mutta kaikille tautia ei kehity, Tobias Freitag kertoo.

Apu nanohiukkasista
Lääkäritutkija ja immunologi Tobias Freitag työskentelee professori Seppo Meren tutkimusryhmässä Helsingin yliopiston Translational Immunology
-tutkimusohjelmassa.

Freitag kehitti ja testasi yhdessä teollisuuden kanssa gliadiinia sisältävien nanohiukkasten vaikutusta immuunijärjestelmän uudelleenohjaamiseen ja sen myötä keliakian hoitamiseen. Kun hiirten vereen ruiskutettiin imeytyviä, pallomaisia gliadiinia sisältäviä nanohiukkasia, gliadiinin aiheuttama T-soluaktivaatio, tulehdus ja kudosvaurio vähenivät merkittävästi.

– Käsittely gliadiininanohiukkasilla aiheutti myös sen, että immunologiseen toleranssiin liittyvien geenien ilmentyminen aktivoitui. – Nämä havainnot tukevat ajatusta, että saattaa olla mahdollista uudelleenohjelmoida immuunijärjestelmä keliakiapotilailla ja ohjeistaa T-lymfosyyttejä sietämään gluteenia, Freitag toteaa.

Jos keliakiapotilaat voidaan jatkotutkimuksissa siedättää gluteenille, voi nanohiukkashoito johtaa keliakian paranemiseen. Potilaat voivat siten pystyä syömään jälleen normaalia ruokaa ilman haitallisia seurauksia.

Projekti toteutettiin Helsingin yliopistossa yhteistyössä Cour Pharmaceutical Development -yrityksen kanssa. Nanohiukkaskonsepti on sittemmin lisensoitu kansainväliselle Takeda-yritykselle. Tulokset on julkaistu gastroenterologian alan korkeatasoisessa julkaisusarjassa Gastroenterology. Tulosten perusteella on Yhdysvalloissa tehty alustavat kliiniset tutkimukset keliakiapotilailla. Ne esiteltiin United European Gastroenterology -viikolla 2019 Barcelonassa.

Tulosten mukaan keliakiapotilaiden nanohiukkashoito vaimentaa tai vähentää tulehdusta aiheuttavia gliadiinispesifisiä T-soluja veressä. Tobias Freitagin mukaan samanlaisia nanohiukkasia voidaan kehittää myös muiden autoimmuunisairauksien kuten diabeteksen, multippeliskleroosin ja narkolepsian hoitoon. Edellytyksenä kuitenkin on, että tautia ylläpitävä tekijä tunnetaan.

Lisätietoja: Tobias Freitag, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto

Viite: Tobias L. Freitag, Joseph R. Podojil, Ryan M. Pearson, Frank J. Fokta, Cecilia Sahl, Marcel Messing, Leif C. Andersson, Katarzyna Leskinen, Päivi Saavalainen, Lisa I. Hoover, Kelly Huang, Deborah Phippard, Sanaz Maleki, Nicholas J.C. King, Lonnie D. Shea, Stephen D. Miller, Seppo K. Meri, Daniel R. Getts. Gliadin Nanoparticles Induce Immune Tolerance to Gliadin in Mouse Models of Celiac Disease. Gastroenterology 2020.https://www.gastrojournal.org/article/S0016-5085(20)30157-8/fulltext

Lasten, nuorten ja aikuisten lihavuuden Käypä hoito -suositus uudistettiin

9/3/2020

Uusittu lasten, nuorten ja aikuisten lihavuuden Käypä hoito -suositus: ehkäisyä ja hoitoa tehostettava, painavaa huomiota riskiryhmiin.

Ylipaino ja lihavuus ovat tärkeimpiä suomalaisten kansanterveyttä uhkaavia tekijöitä. Lihavuuden hoito on nykyisellään riittämätöntä. Lihavuutta on suosituksessa tarkasteltu läpi elämänkaaren. Aiemmin erillisinä julkaistut lasten ja aikuisten hoitosuositukset on nyt yhdistetty, ajanmukaistettu ja muokattu mahdollisimman käytännönläheisiksi sekä ylipainoisten että ammattilaisten käyttöön. Erillinen potilasversio valmistuu myöhemmin.

Ylipaino on riski raskausaikana
Yhtenä erityisryhmänä ovat raskaana olevat naiset, sillä odottavan äidin ylipaino tuo merkittäviä terveysriskejä sekä äidille että syntyvälle lapselle.
Ylipaino ja lihavuus: Lihavuus on pitkäaikaissairaus, jossa rasvakudoksen määrä on energiansaannin ja kulutuksen epäsuhdan vuoksi lisääntynyt liiallisesti.

Ylipainon on kansainvälisesti sovittu alkavan BMI-arvosta 25 kg/m2. Lihavuuden raja-arvo on 30 kg/m2. Vaikea lihavuus on 35-39.9 kg/m2 ja sairaalloisesti lihavan painoindeksi ylittää 40 kg/m2. Yli 65-vuotiaille suositeltava BMI on 23-29 kg/m2. Aasialaistaustaisilla raja-arvot ovat matalampia.

Ylipainon ja lihavuuden yleisyys
Yli 30-vuotiaista suomalaisista arviolta 2,5 miljoonaa on vähintään ylipainoisia ja heistä miljoona eriasteisesti lihavia. Joka neljäs mies (26 %) ja lähes joka kolmas nainen (28 %) on lihava.

Leikki-ikäisistä 2-6-vuotiaista pojista 27 % oli ylipainoisia ja 8 % lihavia, tytöistä ylipainoisia oli 18 % ja lihavia 4 %. Kouluterveyskyselyn mukaan peruskoulun 8. ja 9-luokkalaisista pojista ylipainoisia oli 20 % ja tytöistä 14 %. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevissa ylipainoisia ja lihavia oli selkeästi enemmän kuin lukiolaisissa. Lihavista lapsista ja nuorista yli puolet on lihavia myös aikuisena.

Terveydenhuollossa lihavuutta tulee ehkäistä ja hoitaa erityisen aktiivisesti potilailla, joilla on lihavuuden lisäksi liitännäissairauksia (mm. tyypin 2 diabetes) tai niiden vaaratekijöitä, jotka ovat vaikeasti lihavia (BMI ≥ 35 kg/m2), tai jotka suunnittelevat raskautta tai ovat raskaana, tai joilla on vaikeuksia raskaaksi tulemisessa.

Vaarallinen vyötärölihavuus
Erityisen vaarallista on vyötärölihavuus, sillä vatsaonteloon ja sisäelimiin kertynyt liiallinen rasva on haitallisempaa terveydelle kuin ihonalaisrasva. Vyötärönympärysmittojen hälytysrajat ovat miehillä 100 cm ja naisilla 90 cm.

– Uudistettu lihavuuden Käypä hoito -suositus on laadittu konkreettisemmaksi, positiivisemmaksi ja kannustavammaksi kuin aiemmat versiot. Painotamme aiempaa enemmän lihavuuden ehkäisyä myös aikuisten suosituksessa. Lasten suosituksessa ehkäisyä on avattu aiemminkin. Toivomme tämän suosituksen todella helpottavan ja motivoivan lihavuuden hoitoon aiempaa tehokkaammin, toinen suositusryhmän puheenjohtajista, aikuisten lihavuuden asiantuntija, professori Kirsi Pietiläinen sanoo.

Ylipaino vaikeuttaa raskaaksi tulemista ja lisää raskauden sekä syntyvän lapsen riskejä
Erityistä huomiota lihavuuden ehkäisyssä ja hoidossa on kiinnitettävä raskautta suunnitteleviin naisiin ja odottaviin äiteihin. Kaikista synnyttäjistä ylipainoisia oli 38 % vuonna 2017 ja lihavia 14 %. Yli 35-vuotiailla synnyttäjillä paino-ongelmat olivat vielä yleisempiä (ylipaino 43 % ja lihavia 17 %).

Lihavien naisten mahdollisuus tulla raskaaksi on heikentynyt, ja lihavuus vaikeuttaa hedelmöityshoitojen aloittamista ja onnistumista. Miestenkin lihavuudella on merkitystä lasten hankinnassa, sillä se voi vaikuttaa epäedullisesti hedelmällisyyteen ja koeputkihedelmöityshoitojen onnistumiseen.

Äidin lihavuus on sikiön vakavien epämuodostumien itsenäinen riskitekijä, ja epämuodostumien riski kasvaa mitä enemmän ylipainoa äidillä on. Äidin lihavuus suurentaa keskenmenoriskiä. Äidin ylipaino ja lihavuus lisäävät sikiön liikakasvun riskiä ja raskaudenaikaiset verenpainehäiriöt ovat tavallista yleisempiä. Lihavuus on ennenaikaisen synnytyksen ja yliaikaisen raskauden riskitekijä.

Ylipainoiset ja lihavat äidit synnyttävät todennäköisemmin keisarileikkauksella kuin normaalipainoiset äidit. Lihavuus suurentaa synnytyksen yhteydessä tapahtuvien anestesiakomplikaatioiden ja keisarileikkauksen jälkeisten infektioiden ja muiden komplikaatioiden riskiä.

Lihavien äitien sikiöillä ja vastasyntyneillä on suurentunut hapenpuutteeseen liittyvien komplikaatioiden, CP-vamman ja kuoleman riski. Vaikka äitiyskuolleisuus on Suomessa hyvin pieni, kansainvälisesti on todettu, että myös synnyttäjän henkeä uhkaavat komplikaatiot, tehohoito ja äitikuolleisuus lisääntyvät ylipainon lisääntyessä. Erityisesti vaikea ja sairaalloinen lihavuus on merkittävä riskitekijä.

Lasten ja nuorten lihavuuden hoidossa avainasemassa perheet
– Lihavuutta voidaan tarkastella läpi elämänkaaren. Lapsuusiän lihavuudella on merkittävä taipumus jatkua aikuisuuteen, jolloin siihen liittyvät terveysriskit korostuvat. Tässä mielessä on hyvä, että Käypä hoito -suositus käsittää nyt niin lapset, nuoret kuin aikuisetkin, Käypä hoito
-suositusten päätoimittaja Jorma Komulainen sanoo.

Suomessa lasten ja nuorten pituuskasvua ja painonkehitystä seurataan lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa, mikä antaa mahdollisuuden liiallisen painonnousun varhaiseen havaitsemiseen ja ylipainon ehkäisyyn. Terveydenhuollon henkilökunnan on tärkeää havaita noususuuntainen painonkehitys, joka uhkaa kehittyä ylipainoksi, ja ottaa asia puheeksi perheen kanssa hyvissä ajoin. Lääkärin arvio tarvitaan mahdollisten painonnousua aiheuttavien fyysisten sairauksien poissulkemiseksi, joita kuitenkin löytyy ylipainon taustalta erittäin harvoin.

– Elintapoihin liittyvän lapsen ylipainon ja lihavuuden hoidossa hoitokeinona on perhekeskeinen elintapamuutoshoito, joka tapahtuu pääosin perusterveydenhuollossa. Keskeistä on tavoitella pysyviä muutoksia ruokailutottumuksissa ja liikunnassa, askel kerrallaan. Riittävä unen määrä ja rajallinen ruutuaika ovat myös tärkeitä osatekijöitä elintapamuutoksessa. Harrastuksiin kannustetaan. Myös käyttäytymisterapiasta on osoitettu olevan hyötyä, sillä elintavat ovat nimenomaan opittua käyttäytymistä. Vaikka monet päätetapahtumat todetaan vasta aikuisiässä, lihavilla lapsilla on usein nähtävissä terveyshaittoja, joita ovat esimerkiksi rasvamaksa, kohonnut verenpaine ja dyslipidemia. Ylipainoiset lapset kokevat myös enemmän kiusaamista, ja heillä esiintyy enemmän masennusta ja ahdistuneisuutta kuin normaalipainoisilla lapsilla, professori Riitta Veijola selvittää.

Aikuisten lihavuuden hoito: Elintavat; ENE-dieetti, lääkitys ja lihavuusleikkaukset
Terveelliset elämäntavat – kunnollinen ravitsemus, säännöllinen liikunta ja riittävä uni ovat sekä ylipainon ehkäisyä että lihavuuden hoitoa. Unen merkityksen korostaminen on uusi asia lihavuuden hoidossa. Erittäin niukkaenergiainen ENE-dieetti on suosituksessa ohjeistettu ja todettu turvalliseksi tavaksi vähentää ylipainoa terveydenhuollon ammattilaisen valvonnassa.

– Lihavuuden lääkehoidossa on viimeisen parin vuoden aikana tullut hyviä uudistuksia. Nykyään on tarjolla kaksi uutta lääkettä, jotka perustuvat ruokahalun vähentämiseen. Niitä voisi suositella monille laihduttajille, mutta niiden huono puoli on korkea hinta, joka on tällä hetkellä täysin potilaan itse maksettava, professori Kirsi Pietiläinen kertoo.

Lihavuusleikkausten määrä on Suomessa muita Pohjoismaita selkeästi alhaisempi. Lihavuusleikkaukseen pääsyn perusteena on potilaalta edellytetty omaehtoista seitsemän (7) prosentin painonpudotusta ennen leikkausta, tätä rajaa suositellaan nyt laskettavaksi viiteen (5) prosenttiin. Aiemmin liitännäissairauksia, kuten tyypin 2 diabetesta sairastavien painoindeksi on ollut 35 kg/m2, uudessa suosituksessa leikkausta voidaan harkita jo painoindeksillä 30 kg/m2.

Lähde: Käypä hoito -suositus

Tutustu Käypä hoito -suositukseen »

Flow-tila – keino työuupumuksen vähentämiseen

4/3/2020

Flow on tila, jossa ihminen pystyy syventymään täysin tekemäänsä asiaan ja aika lentää kuin siivillä. Samalla ihminen pystyy hyödyntämään kaikkia osaamiaan taitoja, mutta tekeminen tuntuu silti vaivattomalta.

Tieteellinen määritelmä flow’lle on optimaalinen tietoisuuden tila. Suomessa sitä on alettu viime vuosina kutsumaan myös virtaustilaksi.
Aihetta on tutkinut flow-tilan asiantuntija Jussi Venäläinen, joka kouluttaa flow’n edellytyksien luomista yrityksille ja tietotyöläisille. Hän on julkaissut tietokirjan Flow-tila - Tietotyön viisain vaihde, joka käsittelee flow-tilaa tietotyössä.

- Flow-tila syntyy siitä, kun osaamistaso ja tekemisen vaatimukset kohtaavat. Flow’ssa tekeminen voi tuntua vaivattomalta, mutta se kuitenkin vaatii haastetta, johon vastata. Flow ei myöskään ilmaannu itsestään, vaan vaatii aina jonkin asian tekemistä, joten sitä ei kannata jäädä odottamaan, Jussi Venäläinen sanoo.

Yksi nykyisen työelämän haasteista on, että työntekijöiden aika kuluu vääränlaisiin haasteisiin.

– Jatkuvat keskeytykset, monien asioiden tekeminen yhtaikaa ja kiireen kulttuuri ovat esimerkkejä haasteista, jotka kuluttavat sekä aikaa että energiaa. Organisaatioissa, joissa on kiireen kulttuuri, laadukas työ tai hyvinvointi eivät ole prioriteetteja, Venäläinen toteaa.

Loppuunpalamiset ja mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot kasvussa

Flow on keino työssä jaksamisen parantamiseen, sillä tutkitusti se edistää tuottavuutta, luovuutta ja oppimista.

– Käytännössä flow’ssa saa työtehtävänsä aikaiseksi mielekkäämmin ja nopeammin, joka auttaa saamaan pelivaraa työpäiviin. Se myös auttaa ihmisiä sopeutumaan muutoksiin ja parantaa työn merkityksellisyyden kokemusta, Venäläinen kertoo.

- Keskimäärin ihmiset viettävät tutkimusten mukaan vain viisi prosenttia työajastaan flow’ssa, joka on harmittavan vähän. Jos flow’n osuus saataisiin nostettua 20 prosenttiin, voisi se mahdollistaa lyhyemmät työviikot tai työpäivät, tinkimättä aikaansaamisesta.

Flow’ta tutkinut Helsingin yliopiston kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka on aiemmin todennut, että YK:n ihmisoikeuksissa pitäisi olla kohta, että ihmisen kuuluu kokea töissä virtausta kerran päivässä. (Lähde: Yle)

- On kuitenkin mahdotonta olla flow’ssa kaiken aikaa, eikä se ole tarkoituskaan. Periaatteessa liiallinen flow’n kokeminen työssä voi itsessään olla uuvuttava tekijä, jos muu hyvinvoinnista huolehtiminen unohtuu. Tämä on kuitenkin varsin harvinainen ongelma. Suurin osa työntekijöistä hyötyy flow-tilan edellytysten vaalimisesta, kuten keskittymisen edellytysten parantamisesta ja viisaammista työtavoista. Ne tukevat sekä flow’ta että työssä jaksamista, Jussi Venäläinen summaa.

Flow-tila työnteon viisain vaihde
ISBN: 978-952-350-173-7
Suositushinta 27,90 e

Lähde:
www.fitra.fi

Näin Suomi voi: Joka neljännellä 40–45-vuotiaalla on merkittävä työkykyyn vaikuttava riski

4/3/2020

Entistä suuremmat haasteet uhkaavat hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuutta, jos työkykyä ylläpitäviin toimenpiteisiin ei satsata ajoissa. Terveystalon potilasaineistoon perustuva ennuste kertoo, että 40–45-vuotiaiden suomalaisten työkyky on uhattuna, ellei terveysriskeihin puututa.

Joka neljännellä 40–45-vuotiaalla suomalaisella on yksi tai useampi riskitekijä, joka kasvattaa todennäköisyyttä pitkiin sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyteen. Suorittavaa työtä tekevillä riskit ovat yleisempiä kuin asiantuntijoilla ja toimihenkilöillä.

Ennuste perustuu Terveystalon potilastiedoista ja terveyskyselystä koottuun 40–45-vuotiaita koskevaan dataan, joka käsittää 1,7 miljoonaa diagnoosia vuosilta 2016–2019 sekä kymmeniä tuhansia vastauksia terveyskyselyyn. Tarkasteluun otettiin ne yleisimmät vastaanotolla käynnin syyt, joiden tiedetään olevan pitkien sairauslomajaksojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden perusteina.

– Senioriajan terveyden pohja rakennetaan nelikymppisenä ja siksi halusimme selvittää, missä kunnossa tämä ikäluokka nyt on. Ennusteemme tulos on hälyttävä, sillä nelikymppisten työurien pitäisi jatkua vielä yli 20 vuotta. Huoltosuhteen ennakoitu heikkeneminen on jo johtanut muutoksiin eläkejärjestelmässä. Ne eivät kuitenkaan riitä, jos suomalaiset eivät pysy työkykyisinä. Siksi toimenpiteet nykyisten nelikymppisten työtä tekevien työkyvyn ylläpitämiseksi ovat välttämättömiä, Terveystalon työterveyden ylilääkäri Unto Palonen sanoo.

Yleisin työkyvyttömyyteen vaikuttava diagnoosi 40–45-vuotiailla on selkäkipu: kolmannes ikäluokasta kärsii työtä haittaavasta tuki- ja liikuntaelimistön kipuoireesta.

Naisilla toiseksi yleisimmät syyt työkyvyttömyyteen ovat ahdistus ja masennus. Miehilläkin ahdistuneisuus on neljänneksi yleisin.

– Tämä on erityisen huolestuttavaa, sillä mielenterveyden häiriöt ovat Suomessa koko ajan yleistyvä syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Lisäksi joka kymmenes 40–45-vuotiaista kertoo kokevansa jatkuvaa työhön liittyvää stressiä ja uupumusta ja joka kolmas kokee sellaisia univaikeuksia sekä päiväaikaista väsymystä, että ne haittaavat normaalia arkielämää. Nämä oireet ovat tunnettuja mielenterveyden häiriöiden riskitekijöitä, Unto Palonen toteaa.

Vain kolmasosa 40–45-vuotiaista on normaalipainoisia. Työkykyriskin lisäksi ylipaino ja lihavuus altistavat sydän- ja verisuonisairauksille, nivelrikolle ja aineenvaihduntasairauksille.

– Toimenpiteet kehityksen kääntämiseksi ovat vaativia, sillä ne edellyttävät yksilötason päätösten lisäksi toimia työpaikoilla, perheessä ja yhteiskunnassa – kuten esimerkiksi painonhallintaan vaikuttava terveellisen työpaikkaruokailun mahdollistaminen, Unto Palonen sanoo.

Nelikymppisten jaksamista työelämässä eläkeikään asti edistävät muun muassa työpaikan johdon ja esimiesten kouluttaminen työkykyjohtamiseen, varhainen puuttuminen mielenterveyden häiriöihin matalan kynnyksen työterveyspalveluja lisäämällä sekä työolosuhteiden nykyistä aktiivisempi parantaminen.

Suorittavaa työtä tekevät ovat asiantuntijoita ja toimihenkilöitä suuremmassa työkykyriskissä monen tekijän suhteen. He työskentelevät muita useammin fyysisesti vaativissa olosuhteissa ja terveyskyselyn datan perusteella heidän elintapansa altistavat suuremmille riskeille.

– Työkykyä edistäviä toimia pitäisi kohdentaa nykyistä voimakkaammin suorittavaa työtä tekeviin ammattiryhmiin. Lisäksi on painotettava, että kaikkien työkykyä edistävät toimet vaativat yhteistyötä. Muutos onnistuu vain työnantajien, yhteiskunnan ja yksilöiden yhteisellä panostuksella”, Palonen sanoo.

Lähde ja lisätietoja:
www.terveystalo.com

Immitec – intohimona terveys

2/3/2020

Vuonna 1984 Norjassa perustettu Immitec on yksi ensimmäisistä, tutkimuksiin perustavista ravintolisävalmistajista Pohjoismaissa.

Mika Cederbergistä tuli Immitecin maajohtaja hieman sattumalta. Hän toimi ensin itsenäisenä agentuurina, kunnes muutaman vuoden kuluttua Cederbergiä pyydettiin maajohtajaksi. Työsuhde on kestänyt nyt viisi vuotta.

– On hienoa työskennellä vastuullisen ja tuotekehitykseen sekä tutkimuksiin panostavan ravintolisävalmistajan parissa. Myös ympäristö ja turvallisuus ovat meille erittäin tärkeitä, Mika Cederberg sanoo.

Immitecin pääkonttori sijaitsee Norjassa, mutta maahantuojia on ympäri maailman – ja Immitecin tuotteita viedään tällä hetkellä 35 maahan. Omaa tehdasta yrityksellä ei ole, mutta kaikki tuotteet valmistetaan luotettavien ja laadukkaiden sopimusvalmistajien toimesta.

– Tuotteillamme vaikutetaan sisäisesti ja ulkoisesti. Valikoimamme vaihtelee maakohtaisesti, mutta se voidaan jakaa viiteen osa-alueeseen: 1. Kauneus, iho ja hiukset, 2. Suolisto, 3. Nivelet ja luusto, 4. Stressi ja hormonit ja 5. Painonhallinta. Useita tuotteitamme on palkittu eri maissa, Mika Cederberg valottaa.

Immitecin ideologiana on tarjota turvallisia, tutkittuja ja laadukkaita tuotteita.

– Useista tuotteistamme on myös julkaistuja tutkimuksia. Tulossa on myös ensimmäisenä maailmassa suomalainen käyttäjätutkimus, jossa tutkitaan ranskalaisen rannikkomännyn (Pycnogenol®) ja 1. sekä 2. tyypin kollageenin yhteisvaikutus, Cederberg sanoo.

Ylpeä Terveystuotetukut ry:n jäsen

Mika Cederberg kiittelee myös Terveystuotetukut ry:n jäsenyydestä saamaansa hyötyä.

– Terveystuotetukut ry on auttanut paljon vuosien varrella ja jakanut tietoa koko alan yhteiseksi hyväksi. Immitec arvostaa liiton jäsenyyttä ja on siitä hyvin ylpeä.

Mika Cederberg on saanut pitkän terveystuotteiden parissa viettämänsä uran aikana huomata, että Suomessa etenkin nivelasiat ovat tärkeitä.

– Suomessa on noin 400.000 nivelrikosta kärsivää kansalaista. Immitecin tuotteilla on saatu hankaliinkin oireisiin loistavia tuloksia. Jopa koiran nivelrikkovaivat ovat helpottaneet oikeiden ravintolisien avulla, Mika hymyilee.

Vastuullisuus ja turvallisuus ykkösenä

Vastuullisuus on tänä päivänä kaikkien mielessä. Miten se toteutuu Immitecissä?

– Meillä panostetaan vastuullisuuteen ja ympäristöasioihin paljon. Esimerkkinä SKINGAIN original ja plus -tuotteemme, jossa käytetään ranskalaisten kalastajien saaliista jäävää elintarviketasoista kalan kollageenia. Kalastuksesta jäävä hävikki (yleensä 50 %) ei mene hukkaan, vaan SKINGAIN -tuotteisiin, Mika Cederberg kiittelee.

Näin hyödynnetään elintarviketeollisuuden sivuvirtaa ravintolisien valmistuksessa. Immitecillä myös pakkaukset ovat kierrätettäviä.

– Välttelemme muovipurkkeja ja liiallista pakkausmateriaalia. Suurin osa tuotteistamme on pakattu kierrätettäviin kartonkipakkauksiin.

35 v. kokemus – laadukkaat ja turvalliset raaka-ainevalmistajat

Immitec toimii ainoastaan tunnetuimpien ja laadukkaimpien raaka-ainevalmistajien kanssa. Vaikka yrityksellä on valikoimassaan kymmeniä tuotteita, kaikki eivät ole tällä hetkellä tarjolla Suomen markkinoilla.

Suomen suosituin tuote on SKINGAIN original -juoma, joka valittiin Suomessa vuonna 2014 vuoden hoitotuotteeksi. Ruotsissa ja Norjassa myydyin Immitec tuote on suolistoa tasapainottava OXYTARM.

Vuoden 2020 hoitotuote Suomessa on SKINGAIN seerumi iholle. Norjassa vuoden terveystuotteeksi on valittu myös Suomessa huiman menestyksen saavuttanut klassikko painonhallintatuote 30 Days Waistline.

– Kehitimme yhdessä Jarmo Hörkön kanssa Iho- ja nivelkollageenin sekä Pycnogenolin yhdistelmän. Näin syntyi SKINGAIN plus. Se on siis Suomessa kehitetty tuote! Mika Cederberg iloitsee.

Tuotekehitys kiehtoo Mika Cederbergiä jatkossakin, mutta mikä on parasta hänen työssään?

– Kyllä auttaminen on tässä työssä parasta. Kun näkee, että ihmiset saavat apua. Terveys ja hyvä olo on jokaisen etuoikeus – ja haluamme edistää sitä kaikin tavoin. Meidän tehtävämme ei ole parantaa sairauksia vaan ylläpitää terveyttä, Mika toteaa lopuksi.

Mikä Immitec?
Immitec on kansainvälinen yritys, jonka pääkonttori sijaitsee Tonsbergissa (Norja) ja jolla on tytäryhtiöt Suomessa, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa sekä itsenäisiä maahantuojia ympäri maailmaa.