RAVINTOLISÄTIEDOTUS
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Artikkeliarkisto
  • Terveystuoteala
  • Ravintolisät
    • Perustietoa
    • Lainsäädäntö
    • Terveysväittämät
    • EU:n terveysväiteprosessi
    • Kasviperäiset terveysväittämät

Ajankohtaisia uutisia

Näin Suomi voi: Joka neljännellä 40–45-vuotiaalla on merkittävä työkykyyn vaikuttava riski

4/3/2020

0 Comments

 

Entistä suuremmat haasteet uhkaavat hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuutta, jos työkykyä ylläpitäviin toimenpiteisiin ei satsata ajoissa. Terveystalon potilasaineistoon perustuva ennuste kertoo, että 40–45-vuotiaiden suomalaisten työkyky on uhattuna, ellei terveysriskeihin puututa. 

Joka neljännellä 40–45-vuotiaalla suomalaisella on yksi tai useampi riskitekijä, joka kasvattaa todennäköisyyttä pitkiin sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyteen. Suorittavaa työtä tekevillä riskit ovat yleisempiä kuin asiantuntijoilla ja toimihenkilöillä.

Ennuste perustuu Terveystalon potilastiedoista ja terveyskyselystä koottuun 40–45-vuotiaita koskevaan dataan, joka käsittää 1,7 miljoonaa diagnoosia vuosilta 2016–2019 sekä kymmeniä tuhansia vastauksia terveyskyselyyn. Tarkasteluun otettiin ne yleisimmät vastaanotolla käynnin syyt, joiden tiedetään olevan pitkien sairauslomajaksojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden perusteina. 

– Senioriajan terveyden pohja rakennetaan nelikymppisenä ja siksi halusimme selvittää, missä kunnossa tämä ikäluokka nyt on. Ennusteemme tulos on hälyttävä, sillä nelikymppisten työurien pitäisi jatkua vielä yli 20 vuotta. Huoltosuhteen ennakoitu heikkeneminen on jo johtanut muutoksiin eläkejärjestelmässä. Ne eivät kuitenkaan riitä, jos suomalaiset eivät pysy työkykyisinä. Siksi toimenpiteet nykyisten nelikymppisten työtä tekevien työkyvyn ylläpitämiseksi ovat välttämättömiä, Terveystalon työterveyden ylilääkäri Unto Palonen sanoo.

Yleisin työkyvyttömyyteen vaikuttava diagnoosi 40–45-vuotiailla on selkäkipu: kolmannes ikäluokasta kärsii työtä haittaavasta tuki- ja liikuntaelimistön kipuoireesta. 

Naisilla toiseksi yleisimmät syyt työkyvyttömyyteen ovat ahdistus ja masennus. Miehilläkin ahdistuneisuus on neljänneksi yleisin. 

– Tämä on erityisen huolestuttavaa, sillä mielenterveyden häiriöt ovat Suomessa koko ajan yleistyvä syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Lisäksi joka kymmenes 40–45-vuotiaista kertoo kokevansa jatkuvaa työhön liittyvää stressiä ja uupumusta ja joka kolmas kokee sellaisia univaikeuksia sekä päiväaikaista väsymystä, että ne haittaavat normaalia arkielämää. Nämä oireet ovat tunnettuja mielenterveyden häiriöiden riskitekijöitä, Unto Palonen toteaa.

Vain kolmasosa 40–45-vuotiaista on normaalipainoisia. Työkykyriskin lisäksi ylipaino ja lihavuus altistavat sydän- ja verisuonisairauksille, nivelrikolle ja aineenvaihduntasairauksille.

– Toimenpiteet kehityksen kääntämiseksi ovat vaativia, sillä ne edellyttävät yksilötason päätösten lisäksi toimia työpaikoilla, perheessä ja yhteiskunnassa – kuten esimerkiksi painonhallintaan vaikuttava terveellisen työpaikkaruokailun mahdollistaminen, Unto Palonen sanoo.

Nelikymppisten jaksamista työelämässä eläkeikään asti edistävät muun muassa työpaikan johdon ja esimiesten kouluttaminen työkykyjohtamiseen, varhainen puuttuminen mielenterveyden häiriöihin matalan kynnyksen työterveyspalveluja lisäämällä sekä työolosuhteiden nykyistä aktiivisempi parantaminen.

Suorittavaa työtä tekevät ovat asiantuntijoita ja toimihenkilöitä suuremmassa työkykyriskissä monen tekijän suhteen. He työskentelevät muita useammin fyysisesti vaativissa olosuhteissa ja terveyskyselyn datan perusteella heidän elintapansa altistavat suuremmille riskeille.

– Työkykyä edistäviä toimia pitäisi kohdentaa nykyistä voimakkaammin suorittavaa työtä tekeviin ammattiryhmiin. Lisäksi on painotettava, että kaikkien työkykyä edistävät toimet vaativat yhteistyötä. Muutos onnistuu vain työnantajien, yhteiskunnan ja yksilöiden yhteisellä panostuksella”, Palonen sanoo. 


Lähde ja lisätietoja:
​www.terveystalo.com

 
 


0 Comments



Leave a Reply.

    Ravintolisätiedotus

    Ajankohtaisia uutisia

    Aihepiirit

    All
    Aitous
    Aivot
    Antioksidantti
    E-EPA
    Ennaltaehkäisy
    Eteerinen öljy
    Flunssa
    Hamppu
    Hoitava
    Hyvinvointi
    Immuunijärjestelmä
    Kauneus
    Koentsyymi Q10
    Kolesteroli
    Krooninen Väsymys
    Kukkaterapia
    Kurkuma
    Kurkumiini
    LDL
    Liikunta
    Luonnollinen-vitamiini
    Luontaistuote
    Rasvahappo
    Ravintolisä
    Rohtokasvit
    Ruokavalio
    Seleeni
    Seleenin Lähteet
    Seleenin Puute
    Seleenisuositus
    Suojaravinteet
    Synteettinen Vitamiini
    Torju Stressiä
    Triglyseridi
    Tutkimus Osoittaa
    Ubikinoni
    Unihäiriö
    Uupumus
    Vastustuskyky
    Vitamiini
    Vitamiinin Kaltainen Yhdiste

    Arkisto

    January 2021
    December 2020
    November 2020
    October 2020
    September 2020
    August 2020
    July 2020
    June 2020
    May 2020
    April 2020
    March 2020
    February 2020
    January 2020
    December 2019
    November 2019
    October 2019
    September 2019
    August 2019
    July 2019
    June 2019
    May 2019
    April 2019
    March 2019
    February 2019
    January 2019
    December 2018
    November 2018
    October 2018
    September 2018
    August 2018
    July 2018
    June 2018
    May 2018
    April 2018

    RSS Feed

Picture
Ylläpitäjä Terveystuotetukut ry
Copyright © Ravintolisätiedotus
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Artikkeliarkisto
  • Terveystuoteala
  • Ravintolisät
    • Perustietoa
    • Lainsäädäntö
    • Terveysväittämät
    • EU:n terveysväiteprosessi
    • Kasviperäiset terveysväittämät