Näin Suomi voi: Joka neljännellä 40–45-vuotiaalla on merkittävä työkykyyn vaikuttava riski

Entistä suuremmat haasteet uhkaavat hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuutta, jos työkykyä ylläpitäviin toimenpiteisiin ei satsata ajoissa. Terveystalon potilasaineistoon perustuva ennuste kertoo, että 40–45-vuotiaiden suomalaisten työkyky on uhattuna, ellei terveysriskeihin puututa. 

Joka neljännellä 40–45-vuotiaalla suomalaisella on yksi tai useampi riskitekijä, joka kasvattaa todennäköisyyttä pitkiin sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyteen. Suorittavaa työtä tekevillä riskit ovat yleisempiä kuin asiantuntijoilla ja toimihenkilöillä.

Ennuste perustuu Terveystalon potilastiedoista ja terveyskyselystä koottuun 40–45-vuotiaita koskevaan dataan, joka käsittää 1,7 miljoonaa diagnoosia vuosilta 2016–2019 sekä kymmeniä tuhansia vastauksia terveyskyselyyn. Tarkasteluun otettiin ne yleisimmät vastaanotolla käynnin syyt, joiden tiedetään olevan pitkien sairauslomajaksojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden perusteina. 

– Senioriajan terveyden pohja rakennetaan nelikymppisenä ja siksi halusimme selvittää, missä kunnossa tämä ikäluokka nyt on. Ennusteemme tulos on hälyttävä, sillä nelikymppisten työurien pitäisi jatkua vielä yli 20 vuotta. Huoltosuhteen ennakoitu heikkeneminen on jo johtanut muutoksiin eläkejärjestelmässä. Ne eivät kuitenkaan riitä, jos suomalaiset eivät pysy työkykyisinä. Siksi toimenpiteet nykyisten nelikymppisten työtä tekevien työkyvyn ylläpitämiseksi ovat välttämättömiä, Terveystalon työterveyden ylilääkäri Unto Palonen sanoo.

Yleisin työkyvyttömyyteen vaikuttava diagnoosi 40–45-vuotiailla on selkäkipu: kolmannes ikäluokasta kärsii työtä haittaavasta tuki- ja liikuntaelimistön kipuoireesta. 

Naisilla toiseksi yleisimmät syyt työkyvyttömyyteen ovat ahdistus ja masennus. Miehilläkin ahdistuneisuus on neljänneksi yleisin. 

– Tämä on erityisen huolestuttavaa, sillä mielenterveyden häiriöt ovat Suomessa koko ajan yleistyvä syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Lisäksi joka kymmenes 40–45-vuotiaista kertoo kokevansa jatkuvaa työhön liittyvää stressiä ja uupumusta ja joka kolmas kokee sellaisia univaikeuksia sekä päiväaikaista väsymystä, että ne haittaavat normaalia arkielämää. Nämä oireet ovat tunnettuja mielenterveyden häiriöiden riskitekijöitä, Unto Palonen toteaa.

Vain kolmasosa 40–45-vuotiaista on normaalipainoisia. Työkykyriskin lisäksi ylipaino ja lihavuus altistavat sydän- ja verisuonisairauksille, nivelrikolle ja aineenvaihduntasairauksille.

– Toimenpiteet kehityksen kääntämiseksi ovat vaativia, sillä ne edellyttävät yksilötason päätösten lisäksi toimia työpaikoilla, perheessä ja yhteiskunnassa – kuten esimerkiksi painonhallintaan vaikuttava terveellisen työpaikkaruokailun mahdollistaminen, Unto Palonen sanoo.

Nelikymppisten jaksamista työelämässä eläkeikään asti edistävät muun muassa työpaikan johdon ja esimiesten kouluttaminen työkykyjohtamiseen, varhainen puuttuminen mielenterveyden häiriöihin matalan kynnyksen työterveyspalveluja lisäämällä sekä työolosuhteiden nykyistä aktiivisempi parantaminen.

Suorittavaa työtä tekevät ovat asiantuntijoita ja toimihenkilöitä suuremmassa työkykyriskissä monen tekijän suhteen. He työskentelevät muita useammin fyysisesti vaativissa olosuhteissa ja terveyskyselyn datan perusteella heidän elintapansa altistavat suuremmille riskeille.

– Työkykyä edistäviä toimia pitäisi kohdentaa nykyistä voimakkaammin suorittavaa työtä tekeviin ammattiryhmiin. Lisäksi on painotettava, että kaikkien työkykyä edistävät toimet vaativat yhteistyötä. Muutos onnistuu vain työnantajien, yhteiskunnan ja yksilöiden yhteisellä panostuksella”, Palonen sanoo. 


Lähde ja lisätietoja:
​www.terveystalo.com