Liikunta- ja ravitsemusohjaus hidastaa tyypin 2 diabeteksen esiasteen kehittymistä lapsilla

Itä-Suomen yliopistossa toteutettu tutkimus osoittaa, että yksilöllinen perhekohtainen liikunta- ja ravitsemusohjaus hidastaa huomattavasti tyypin 2 diabeteksen esiasteen eli insuliiniresistenssin kehittymistä kahden ensimmäisen kouluvuoden aikana.

Tutkimukseen osallistui pääasiassa normaalipainoisia kuopiolaislapsia. Tulokset julkaistiin kansainvälisesti arvostetussa Diabetologia-lehdessä. 

Insuliiniresistenssillä tarkoitetaan insuliinin vaikutuksen heikkenemistä sen kohdekudoksissa eli luustolihaksissa, rasvakudoksessa ja maksassa. Insuliiniresistenssi on yleensä ensimmäinen merkki sokeriaineenvaihdunnan häiriöstä ja kehittyy paljon ennen haiman insuliinierityksen häiriötä, kohonnutta verensokeripitoisuutta ja lopullista tyypin 2 diabetesta.

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet liikunta- ja ravitsemusohjauksen vähentävän insuliiniresistenssiä ylipainoisilla ja lihavilla lapsilla. Nyt julkaistu kuopiolainen tutkimus on tieteellisesti, kansanterveydellisesti ja jopa käytännön lääketieteellisesti tärkeä, koska se osoittaa ensimmäistä kertaa, että yhdistetyllä liikunta- ja ravitsemusohjauksella voidaan pitkäaikaisesti hidastaa insuliiniresistenssin eli tyypin 2 diabeteksen esiasteen kehittymistä lapsilla, joista valtaosa oli normaalipainoisia tutkimuksen alkaessa. 

Itä-Suomen yliopiston Lasten liikunta ja ravitsemus- eli Physical Activity and Nutrition in Children (PANIC) -tutkimukseen osallistui yli 500 kuopiolaista lasta, jotka olivat tutkimuksen alkaessa 6–9-vuotiaita. Interventioryhmään kuuluneet lapset ja heidän huoltajansa kävivät kaksi vuotta yksilöllisessä ja perhekohtaisessa liikunta- ja ravitsemusohjauksessa. Vertailuryhmän lapset ja heidän huoltajansa saivat tutkimuksen alussa suositusten mukaiset ohjeet liikunnasta ja ravitsemuksesta mutta eivät varsinaista elintapaohjausta. Tutkimuksen alussa ja kaksi vuotta myöhemmin selvitettiin lasten liikuntaa ja fyysistä passiivisuutta sydämen syketaajuutta ja kehon liikkeitä mittaavalla Actiheart-laitteella ja liikuntakyselylomakkeella sekä ravitsemusta neljän vuorokauden ruokapäiväkirjalla. Lisäksi mitattiin kehon rasvaprosenttia ja lihasmassaa kuvaavaa kehon rasvatonta massaa DXA-laitteella. Insuliiniresistenssin mittareina käytettiin paastoseerumin insuliinipitoisuutta ja HOMA-IR-arvoa. 

Tutkimus osoitti, että kahden vuoden aikana insuliiniresistenssi lisääntyi noin 35 prosenttia vähemmän yksilöllistä ja perhekohtaista liikunta- ja ravitsemusohjausta saaneilla lapsilla verrattuna niihin, jotka eivät saaneet elintapaohjausta. Ohjauksen insuliiniresistenssiä hidastavaa vaikutusta selittivät erityisesti liikunnan ja fyysisen passiivisuuden muutos sekä  hieman vähemmän koko ruokavalion laadun ja runsasrasvaisten levitteiden käytön muutos. Kehon rasvaprosenttiin tai lihasmassaan ohjauksella ei ollut vaikutusta, joten sitä kautta vaikutus ei välittynyt. 

–Tätä mielenkiintoista tulosta voi tulkita siten, että liikunta- ja ravitsemusohjauksen insuliiniresistenssiä hidastava vaikutus lapsilla johtunee pääasiassa liikunnan ja terveellisen ruokavalion aineenvaihduntaa tehostavasta vaikutuksesta luustolihaksissa, rasvakudoksessa tai maksassa eikä niinkään kehon rasvapitoisuuden pienenemisestä tai lihasmassan kasvusta, tutkimuksen johtaja, professori Timo Lakka sanoo.

Vaikka tyypin 2 diabetes ilmaantuu useimmiten aikuisiässä, tutkimustulosten valossa sen ehkäisy on syytä aloittaa jo lapsuusiässä.

–Liikunnan lisäämiseen, fyysisen passiivisuuden vähentämiseen ja ruokavalion parantamiseen on kiinnitettävä huomiota kaikilla lapsilla, ei pelkästään ylipainoisilla.

Lakka painottaa, että kaikilta lapsilta tulisi mitata kehonkoostumuksen lisäksi myös liikuntaa, fyysistä passiivisuutta ja ravitsemusta laajennettujen lastenneuvola- ja kouluterveystarkastusten yhteydessä.

–Näin pystyttäisiin suuntaamaan tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn tähtääviä toimia  lapsiin, joilla on epäterveellisiä elintapoja ja joilla on suurentunut tyypin 2 diabeteksen vaara aikuisiässä. Paras tapa kerätä elintapatietoa olisi käyttää tieteellisesti tutkittuja ja hyviksi todettuja digisovelluksia, joiden avulla sitä voitaisiin tallentaa ja hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla lasten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä tiedolla johtamisessa.

Lisätietoja:
Professori Timo Lakka, Itä-Suomen yliopisto, biolääketieteen yksikkö https://uefconnect.uef.fi/henkilo/timo.lakka/
https://www.panicstudy.fi/

Tutkimusartikkeli:
Lakka, T.A., Lintu, N., Väistö, J. et al. A 2 year physical activity and dietary intervention attenuates the increase in insulin resistance in a general population of children: the PANIC study. Diabetologia 63, 2270–2281 (2020). https://doi.org/10.1007/s00125-020-05250-0