Ikääntymistä nopeuttavaa hapettumisstressiä voi hillitä

Ikääntymiseen liittyy monia prosesseja, joista erityisesti hapettumisstressi on kiinnostanut tutkijoita viime aikoina. Hapettumisstressi on biokemiallinen epätasapainotila, joka voi johtua esimerkiksi liian alhaisesta seleenin saannista.

Ajan kulumisen väistämätön seuraus on ikääntyminen. Ikääntymisen nopeuteen ja ilmenemistapoihin vaikuttavat mm. geeniperimä, elintavat, liikuntatottumukset sekä ruokavalio. Etenkin ravinnosta saatavan hivenaine seleenin merkitys ikääntymiselle on kiehtonut tutkijoita viime aikoina.

Suojaa terveille soluille
Seleenin saannin on oltava riittävällä tasolla, jotta elimistö pystyy ylläpitämään suojautumiseen ja palautumiseen liittyviä toimintojaan. Ikääntymisen kannalta seleenin tärkein tehtävä on puolustaa elimistöä ja sen soluja ilmiöltä nimeltä hapettumistressi. Hapettumisstressillä tarkoitetaan tilaa, jossa elimistössä on ylimäärin vapaiksi radikaaleiksi kutsuttuja yhdisteitä, jotka voivat olla haitaksi tuhoamalla terveitä soluja ja heikentämällä siten kehon kuntoa. Vapaat radikaalit ovat solujen energia-aineenvaihdunnan normaali sivutuote ja tavallisesti elimistö pystyy käsittelemään ne siten, ettei niistä koidu haittaa. 

Kuinka seleeni torjuu hapettumisstressiä
Parin vuoden takaisessa tutkimuksessa (Robberecht ym. 2019) tarkasteltiin seleeniä ja sen luontaista kykyä suojata elimistöä hapettumisstressiltä. Tutkimuksen kohteena oli etenkin seleenin yhteistyö seleenistä riippuvaisten entsyymien kanssa, jotka ovat avaintekijänä hapettumisstressiltä puolustautumisessa. Seleenistä riippuvaisia entsyymejä kutsutaan myös selenoproteiineiksi. Ne toimivat osana elimistön sisäänrakennettua puolustusjärjestelmää, joka pitää huolta vapaiden radikaalien torjumisesta. Ihmisen ikääntyessä puolustusjärjestelmä kuitenkin heikkenee ja hidastuu. Jos prosessien hidastumisen lisäksi veressä kiertää liian vähän seleeniä, voi olla, etteivät selenoproteiinit selviä tehtävistään.

Euroopassa saadaan liian vähän seleeniä
Monin paikoin Euroopassa ravinnosta saatavan seleenin määrä on huomattavasti pienempi kuin muualla maailmassa. Syitä tälle ovat Euroopan maaperän alhainen seleenipitoisuus sekä se, että maanviljely huuhtoo ravinteita maaperästä. Koska seleenin määrä maaperässä ei ole ihanteellisella tasolla, sitä ei kierrä riittävästi ravintoketjussa.

Suomessa ravinnon seleenipitoisuutta on saatu parannettua seleenipitoisten lannoitteiden käytöllä, mutta seleenin saanti saattaa silti jäädä vähäiseksi esimerkiksi luomutuotettua kasvisruokaa suosivilla. Laadukkaan seleeniravintolisän käyttö on helppo tapa lisätä päivittäistä seleenin saantia, ja se auttaa saavuttamaan riittävän seleenin saannin hyödyt.

Parempi elämänlaatu
Euroopassa asuva saa täysipainoista ruokavaliota noudattamalla ravinnosta keskimäärin 40-50 mikrogrammaa seleeniä päivässä. Ruotsissa toteutetussa KiSel-10:ksi kutsutussa tutkimuksessa selvitettiin, olisiko suuremmasta päiväsaannista hyötyä terveydelle (Alehagen ym. 2013). Tutkimukseen osallistui 443 tervettä vapaaehtoista, joille annettiin päivittäin viiden vuoden ajan joko 200 mikrogrammaa seleeniä ja 200 mg ubikinonia tai vastaavia plasebovalmisteita. Tutkimuksen päätyttyä tutkijat havaitsivat selvän eron tutkimusryhmien välillä.
Elämänlaatu oli parantunut merkittävästi ryhmällä, joka käytti seleeni- ja ubikinonivalmisteita. Tämä viittaa siihen, että seleeni on avainasemassa tukemassa normaalia terveyttä vanhemmalla iällä. Seleenin kaksi merkittävintä tehtävää ovatkin hapettumisstressiltä suojaaminen ja immuunijärjestelmän ylläpitoon osallistuminen.

Lähteet: Alehagen U, et al. Cardiovascular mortality and N-terminal-proBNP reduced after combined selenium and coenzyme Q10 supplementation: A 5-years prospective randomized double-blind placebo-controlled trial among elderly Swedish citizens. International Journal of Cardiology. 2013. Robberecht H, et al. Selenium Status in the Elderly People: Longevity and Age-Related Diseases. Current Pharmaceutical Design. 2019.
Lue koko uutiskirje: https://www.pharmanord.fi/news/ikaantymista-nopeuttavaa-hapettumisstressia-voi-hillita-news
Pharma Nordin uutiskirje 13.1.2021