Flunssan ja korvatulehduksen luonnonmukainen kotihoito

Talven viimat ja flunssat saapuvat vääjäämättä ja sen mukana yskä, nuha, käheä ääni ja karhea kurkku sekä korvatulehdukset ja poskiontelovaivat asettuvat osaksi monen suomalaisen kodin arkipäivää. 
 
Kaikki äidit ja isät toivovat, että koko perhe säilyisi terveenä. Lasten yrtti- ja luontaishoidoissa pätee samat asiat kuin aikuistenkin, vain annostukset ovat paljon pienemmät ja hoidoissa vältetään hyvin voimakkaita rohtokasveja ja eteerisiä öljyjä.
 
Ennaltaehkäisy
Yleiskunnon ja vastustuskyvyn kohoaminen ovat tavoitteita, joiden avulla elimistö pystyy tehokkaammin taistelemaan viruksia, flunssaa ja bakteereita vastan. Mitä vahvempi keho on ja mitä tyytyväisempi ja onnellisempi ihminen on mielialaltaan, sitä paremmin pystyy vastustamaan vilustumista.
 
Ennaltaehkäisevinä yrtteinä voi käyttää esim. nokkosta, siankärsämöä, kamomillaa, kehäkukkaa ja kaunopunahattua eli auringonhattua sekä  lisäravinteiksi yrttiviherjauheita. On kuitenkin oltava tasapainoinen myös psyykkisesti, sillä masentuneisuus ja stressi saattavat altistaa kehon sairastumiselle. Kauranverso ja kuisma ovat tuolloin mielen tukena.
 
Ruokavaliossa kannattaa huomioida C-vitamiinin lisäsaanti erityisesti vilustumisen yhteydessä esim. joko marjoista, vihanneksista tai ravintolisistä. Luontaistuotealalla suosituksena on ollut myös lisäsinkin saanti.
 
Ruoan olisi hyvä olla mahdollisimman luonnonmukaista ja käsittelemätöntä – on syytä välttää lisäaineita ja väriaineita sisältäviä ruokia. Vältettävien listalle kuuluvat myös valkoinen sokeri, makeiset, virvoitusjuomat ja maitotuotteet kuten maito ja jäätelö. Maito tuo mukanaan limaa hengitysteihin.

Kaikki maitotuotteet eivät kuitenkaan ole tässä suhteessa samanlaisia; sopivia ovat piimä ja maustamaton jogurtti. Niitä voi maustaa itse – vaikkapa marjoilla ja hunajalla. Hunajaa ei kuitenkaan käytetä alle 1-vuotiaille, jos perheessä on siitepölyongelmaisia. Jos lapsi on vauva, niin silloin äidinmaito on hyvin tärkeä ja kallisarvoinen aine vastustuskyvyn kohottamiseen mahdollisimman pitkään.
 
Vilustuminen
Flunssaa hoidetaan perinteisen kiinalaisen lääketieteen mukaan elvyttämällä munuaisten, maksan ja keuhkojen toimintaa, jolloin lämmitetään ja hierotaan ala- ja yläselän akupisteitä ja hierotaan korvanlehtiä ja jalkapohjia. Niska- ja hartiahieronta kannattaa tehdä, jos flunssa alkaa tuntua pääalueella tukkoisuutena. Lämpöpakkauksesta saa hoitoon tehoa. Se asetetaan hartia-, alaselkä- ja jalkapohja-alueille. Tuolloin hierotaan myös peukalon ja etusormen aluetta katso kuva.
 
Sisäisenä hoitona juodaan runsaasti mm. mustaherukanlehdistä, vadelmanlehdistä, kehäkukasta, lehmuksenkukasta, kamomillasta tai siankärsämöstävalmistettua yrttiteetä ja esim. mustaherukkamehua tai tyrnimehua. C-vitamiinin lisäannos esim. marjoina tai puristeina on myös suositeltavaa. Sinkkilisä saattaa myös auttaa.
 
Ruokavalio on mielellään myös lihaton ja vähäproteiininen sekä sisältää runsaasti lämmintä juotavaa. Paljon vihreää ja marjoja sekä valkosipulia, piparjuurta, inkivääriä ja pippureita voi käyttää tuolloin enemmän ruoanlaitossa.
 
Ulkoisesti vilustumista hoidetaan myös lämmittämällä kehoa saunassa tai kylvyssä. Jalkakylvyt ovat helppokäyttöisiä pienissäkin puitteissa. Kylvyn avulla voidaan virkistää akupunktiokanavia, elvyttää verenkiertoa ja lymfan kulkua sekä antaa keholle hoitavia vaikuttavia aineita yrttien avulla. Näin  annetaan lämmön, yrttien tehoaineiden ja niiden antamien neurologisten impulssien avulla niin paikallinen pinta- kuin syvävaikutus sekä myös etävaikutus. 
 
Lämmin jalkakylpy on erittäin rentouttava, se helpottaa unen tuloa, tukee munuaisia ja antaa valitun yrtin mukaisen hoitovaikutuksen.
 
Vilustuneen ja flunssaisen jalkakylpy:
1 dl (n. 10 g) kuivattua ja murskattua yrttiä haudutetaan 1/2 - 2 litrassa lähes kiehuvaa vettä, höyryävän kuuma vesijohtovesikin käy. Yrttejä haudutetaan noin 20 minuuttia kannen alla. Yrttimassa siivilöidään pois tai jätetään kylpyyn. Kuoret, juuret ja siemenet vaativat vähintään 10 minuutin keittämisen. Saatua keitettä käytetään kuten hauduketta. Yrttihauduke lisätään kylpyveteen, joka ulottuu ainakin nilkan yli, n. 6-8 litraa.
 
Yrtteinä  voi käyttää mm. mesiangervoa, siankärsämöä ja männynhavuja yhdessä tai erikseen tai sinappia jauhona (2 rkl/kylpy). Kylvyn jälkeen puetaan jalkaan lämpimät villasukat. 
 
Yskä, nuha ja flunssa
Sisäisenä hoitona juodaan runsaasti yrttiteetä, joka on valmistettu mm. siankärsämöstä, kamomillasta, kuusen- ja männynkerkistä, islanninjäkälästä, ratamosta, puna-apilasta, lehmuksen kukista, timjamista, salviasta, mintusta tai iisopista. Yrttiuutteina käytetään ratamoa, siankärsämöä, auringonhattua ja sekoituksia edellä mainituista kasveista.
 
Ruoaksi sopivat voimakkaasti maustetut keitot. Maidon käyttö unohdetaan, sillä se tuo hengitysteihin vielä enemmän limaa. C-vitamiini marjojen tai ravintolisien kautta on suositeltavaa. On syytä juoda runsaasti.
 
Ulkoisesti flunssaa, tukkoista oloa, yskää ja nuhaa voidaan hoitaa yrttijalkakylvyillä, hieromalla yrttisalvoilla alaselkää eli munuaisaluetta ja hieromalla lisäksi hengitysteiden, yläselän ja rinnan aluetta sekä tekemällä höyryhengitystä. 
 
Höyryhengitys:
Kattilalliseen (2-3 l) kuumaa vettä lisätään noin 2 rkl minttua, timjamia, siankärsämöä tai kamomillaa tai muutama tippa eteeristä öljyä esimerkiksi eukalyptusta, timjamia, inkivääriä ja/tai piparminttua. Antiseptinen ja desinfioiva höyry ja vesihöyry yhdessä avaavat hengitysteitä. Kasvot pidetään noin 20 sentin etäisyydellä kattilasta ja pää peitetään isolla pyyhkeellä. Lapsi voi istua sylissä höyryhengityskattilan vieressä sateenvarjon alla, joka on peitetty lakanalla. Höyryhengitys irrottaa limaa ja helpottaa siten nuhaa ja yskää.
 
Kuume
Kuume on terve reaktio kehossa tuhoamaan taudin aiheuttajia. Samoin se saattaa nousta lapsen hampaidenkin puhjetessa. Pientä kuumetta ei kannata lähteä alentamaan - vaan vasta sitten, kun kuume on kaksi päivää yli +39 asteessa. Kylmällä mesiangervo- tai kamomillateellä tai laimennetulla sitruunanmehulla kostutetut pyyhkeet asetetaan pohje- ja säärialueille. Näin kehon lämpötila alkaa laskemaan. Kuumeinen lapsi niin kuin aikuinenkin tarvitsee runsaasti juomista kuten kamomilla-, siankärsämö- ja mesiangervoteetä ja - paljon rakkautta.
 
Poskiontelovaivat
Höyryhengitystä käytetään edellisen ohjeen mukaan. Sen jälkeen painellaan nenän, otsan ja poskiontelon alueita. Onteloalueita voidaan myös painella kuumalla teekupilla sen jälkeen kun alueita on hierottu hengitysteitä avaavalla yrttisalvalla.
 
Piparjuuripakkaus poskiontelovaivoihin valmistetaan seuraavasti: 5 osaa rahkaa ja 1 osa piparjuuri- tai inkivääriraastetta sekoitetaan keskenään. Seos levitetään öljytylle nenä-poskiontelo-otsa -alueelle. Silmät suojataan veteen kostutetuilla pumpulitukoilla. Pakkaus saa vaikuttaa 5-7 minuuttia. Herkkäihoisille rahkan osuutta voi lisätä.
 
Korvatulehdukset
Tärkeä yleisohje korvatulehdusten ongelmissa on ennaltaehkäisevä hoito. Tulehdushan yleensä seuraa nuhaflunssaa, joten em. hoitoon on ryhdyttävä heti pienenkin nuhan alettua varsinkin, jos korvatulehdukseen on ollut taipumusta.
 
Hengitysteiden olisi oltava auki myös yöllä. Lapsen tulisi nukkua pääpuoli hieman jalkoja ylempänä, jotta lima poistuisi kurkun kautta eikä pakkautuisi korvakäytäviin. Mm. sängyn etujalkojen alle laitetut 10 sentin korkuiset kirjat auttavat asiaa.
 
Hyvästä ja terveyttä tuovasta unesta kannattaa muutenkin pitää huolta. Aromaterapeuttiset öljyt ovat tässä avuksi. Eukalyptusöljy auttaa hengittämään vapaasti koko yön, kun niitä laittaa muutaman tipan lakanoiden reunoille. Täytyy varoa, ettei öljyä tule sellaiseen paikkaan, että sitä voisi kulkeutua silmiin. Muutaman tipan voi pirskottaa myös yöpaidan selkäpuolelle, ei tosin paria tippaa enempää. Ilmankostuttimeen voi myös lisätä eteerisiä öljyjä. Sängyn lähelle voi asettaa myös pienen kipon murskattua valkosipulia luovuttamaan desinfioivia, antibioottisia höyryjään.
 
Kaunopunahattu, kamomilla ja siankärsämöovat tehokkaita flunssaa vastaan nostamalla immuniteettia. Ratamoirrottaa limaa ja avaa yhteyttä korvakäytävän ja nielun välillä, kamomillan ja lehmuksen kukat rauhoittavat sekä ukontulikukka helpottaa korvakipua.
 
Jos korvatulehdus on jo päällä, uutteita kannattaa antaa jopa tunnin välein. Alle vuoden ikäisille uutteet olisi annettava lämpimään juomaan sekoitettuina (esim. 1 rkl:een kuumaa vettä 3 tippaa), jotta uutteiden alkoholi haihtuu (noin +70 Co). Kolmevuotiaiden annokseksi riittää viisi tippaa, joiden sisältämä alkoholi vastaa noin puolen banaanin alkoholimäärää. Varma on kuitenkin varmaa - pienten maksa ei vielä osaa täydellisesti käsitellä alkoholia. Homeopatiassa tunnettuja korvatulehdusaineita ovat mm. Ferrum fosforium (Rautafosfaatti) ja Levisticum officinalis (Liperi).
 
Muita korvatulehduksen hoitoon käytettyjä keinoja ovat olleet esim. sukkahousujen sisään laitettujen sipulirenkaiden asettaminen lapsen puuvillakypärän ja korvan väliin sekä höyryhengitys. 
 
Hieronta avaa hengitysteitä ja helpottaa yskää
Hengitysteihin liittyviä akupisteitä löytyy solisluiden alta rinnasta, munuaisten kohdalta selästä (munuaisten kautta hoidetaan korvia) ja pikku- ja nimettömän varpaiden välistä, jossa on korvavyöhykkeet. Myös on hyvä hieroa yläselkääja käsissä peukalon ja etusormen alueita. Akupisteitä stimuloivassa hieronnassa voi käyttää esimerkiksi oliivi- tai kuismaöljyynuutettua valkosipulimurskaa tai laventelin eteeristä öljyä (2 tippaa 5 ml kasvivöljyä kohti). Korva-alueen hieronta on myös tärkeää. Korvatulehduksessa on hierottava koko korvalehti ja myös korvan ympärillä olevaa luualuetta.
 
Koska alaselän alue liittyy munuaisiin ja jotka taas ovat yhteydessä korviin, turvallisuuden tunteeseen ja toisaalta pelkoihin. Alaselän hieronta ja lämmittäminen esim. kauralämpöpakkauksella voi siis auttaa myös psyykkistä kautta pääsemään eroon korvatulehduskierteestä.
 
Psyyke vaikuttaa
Usein sairauksilla on myös psyykkinen puoli. Esim. tulehduskierteessä oleva lapsi voi tuntea olonsa turvattomaksi. Hän voi haluta sairaudellaan herättää huomiota ja saada itselleen turvaa ja rakkautta. Suomalaisesta kukkaterapiasta voi löytyä yksilölliset tipat, esim. mesiangervo ja kuusi tuomaan turvaa. 
 
On suositeltavaa kääntyä myös luontaishoitoihin suuntautuneen lääkärin, homeopaatin, fytoterapeutin, vyöhyketerapeutin tai luontaishoitajan puoleen. 
 
 
 Virpi Raipala-Cormier