Ajankohtaista ravintolisistä - RAVINTOLISÄTIEDOTUS

Yllättikö nälkä keskellä metsää?

21/7/2020

Jotta nälkäkiukku ei iske retkellä, keskellä kansallispuistoa, kannattaa retkilaukkuun varata riittävästi maukasta purtavaa.

Metsäretkeily on ulkoilua parhaimmillaan, mutta eväiden kannattaa olla kunnossa lyhyemmilläkin patikkareissuilla. Retkilaukkua pakatessa voi lähteä liikkeelle perusasioista.

– Voi miettiä, mitä aterioita normaalisti söisi sinä aikana, kun on retkellä: onko tarkoitus olla metsässä lounasaikaan, osuuko tien päälle muitakin ruoka-aikoja. Kaikki ne ateriat, joita normaalistikin syö, olisi hyvä varata mukaan retkelle. Jos ateriavälit venyvät liian pitkiksi, iskee helposti väsymys ja kiukku, sanoo ravitsemusterapeutti Kirsi Englund Terveystalosta.

Eväiksi kannattaa valita sellaisia ruokia, jotka maistuvat itselle ja jotka on helppo ottaa mukaan. Jos retkeilee paljon, voi harkita panostamista pariin ruokailua helpottavaan tarvikkeeseen, kuten ruokatermokseen.

– Ruokatermokseen on helppo ottaa mukaan esimerkiksi valmis keitto, ja lisukkeeksi rasiassa vaikka pähkinöitä, siemeniä tai leipäkrutonkeja. Myös puurot ja marjakeitot kulkevat termoksessa näppärästi mukana.

Perinteinen voileipä on sekin hyvä valinta metsään. Energiaa saa lisäämällä väliin leikkeleitä ja juustoa. Kasvikset voivat leivän välissä vettyä, joten ne kannattaa pakata mukaan erillisessä rasiassa esimerkiksi napostelutikuiksi pilkottuina.

– Vaihtelun vuoksi leivän voi korvata rieskalla tai tortillaletulla, jonka täyttää oman maun mukaan. Halutessaan siitä voi tehdä myös makean välipalan laittamalla täytteeksi esimerkiksi banaania ja pähkinätahnaa, Englund vinkkaa.

Kohmeiset hedelmäpalat viilentävät helteellä

Markkinoilla on myös kylmäkallen sisältäviä eväsrasioita, jotka pidentävät ruoan säilyvyysaikaa ja antavat lisää pelivaraa eväiden valintaan. Myös kylmäkalle muovipussissa eväiden seassa toimii paremman puutteessa. Jos tämän kaltaisia apuvälineitä ei ole saatavilla, kannattaa herkimmin pilaantuvat maito- ja lihatuotteet karsia kuumilla keleillä pois.

Viilennystä voi hakea myös muilla tavoin.

– Kesähelteillä kannattaa kokeilla pakastaa hedelmiä paloina. Kuumana päivänä esimerkiksi omena, banaani ja viinirypäle virkistävät mukavasti kohmeisina suupaloina.

Monien arjessakin suosimat smoothiet toimivat hyvin myös metsässä. Smoothie on helppo pakata mukaan jokaiselle omaan astiaan tai annostella mukeihin taukopaikalla. Kun smoothieen sisällyttää esimerkiksi pakastemarjoja ja jääpaloja, pysyy se viileänä pitkäänkin.

– Smoothien voi myös pakastaa ennen lähtöä, jolloin se sulaa laukussa vähitellen, pysyen kauan kylmänä. Tukevampaan versioon voi sisällyttää hedelmien ja marjojen lisäksi esimerkiksi jogurttia ja kaurahiutaleita, Englund sanoo.

Riittävästi vettä, muonaa yläkanttiin

Olipa tarkoituksena tehdä pitkä tai lyhyt retki, evästä on hyvä varata mukaan hieman yläkanttiin. Nälkä on ikävä seuralainen, jos reissu jostain yllättävästä syystä venähtääkin aiottua pidemmäksi.

– Vähän ekstraa on hyvä olla siltä varalta, että eksyy tai tulee muita viivästyksiä. Metsämaastossa liikkuessa voi myös yllättyä siitä, kuinka paljon enemmän energiaa kuluu ja maha kurniikin useammin. Kun on joustovaraa, uupumus ei pääse yllättämään. Hätävaraksi sopivat helpot ja energiatiheät ruoat, kuten suklaa, keksit tai kuivatut hedelmät.

Vettä tarvitaan sään ja retken pituuden mukaan. Nyrkkisääntönä vettä tulisi kohtuullisen lämpimällä ilmalla varata jokaiselle puolisen litraa tuntia kohti. Helteillä reippailtaessa tarve voi olla litrankin tuntia kohti.

Oikeanlaisten eväiden lisäksi retkeillessä on syytä muistaa hyvät käytöstavat.

– Luonnossa liikkuessa roskat viedään aina roskiin – luontoon ei koskaan jätetä mitään ylimääräistä. Helpoimmalla pääsee, kun pakkaa ruoat jo kotona omiin rasioihin, Englund muistuttaa.

Eväsvinkkejä retkelle:
- Kaupan tai itse tehnyt välipalakeksit ja myslipatukat
- Itse tehdyt energiapallot esim. pähkinätahnasta ja kaurahiutaleista
- Keitot, munakkaat, puurot
- Täytetyt voileivät, rullarieskat, tortillat
- Kasvis- ja vihannestikut, pakastetut hedelmät, smoothiet
- Pähkinät, mantelit ja kuivatut hedelmät
- Riittävästi vettä jokaiselle retkeilijälle
- Piknik-eväät suoraan kaupasta: mansikka- tai viinirypälerasia, pala tai kaksi juustoa sekä keksejä. Isompaan nälkään karjalanpiirakoita tai ruokaisia keksejä, tuore- tai viipalejuustoa, naposteluporkkanoita tai kirsikkatomaatteja, valmiita salaattiannoksia, rahkavälipalaa tai valmista smoothieta.

Lähde: Terveystalo, www.terveystalo.com

Kotimaisia marjoja kesään

29/6/2020

Kotimainen marjasato on kesäherkuttelijan aarreaitta. Tuttujen kestosuosikkien lisäksi kannattaa maistaa rohkeasti myös uusia marjatuttavuuksia.

Metsän antimet pursuavat elimistölle tärkeitä ravintoaineita.  Parhaat makupalat voi pienellä vaivannäöllä poimia pian omasta lähimetsästä. Pienessä paketissa on kokoonsa nähden paljon hyötyä.

Runsaan marjansyönnin on osoitettu madaltavan metabolisen oireyhtymän riskiä ja auttavan verensokerin säätelyssä sekä parantavan kognitiivista toimintakykyä.

– Marjojen syönti myös vähentää elimistön matala-asteista tulehdusta, ja sitä kautta edistää aivojen terveyttä ja ehkäisee esimerkiksi muistisairauksia, tyypin 2 diabetesta ja sydän- ja verisuonisairauksia. Lisäksi marjat, etenkin mustikka ja mustaherukka, vähentävät silmien väsymistä näyttöpäätetyössä, ravitsemusterapeutti Päivi Lassila Terveystalosta sanoo.

Marjat ovat hyvin ravintotiheitä: niissä on paljon ravintoaineita suhteessa energiamäärään.

– Marjoista saadaan monipuolinen kattaus vitamiineja, hyviä rasvoja, kuitua ja etenkin polyfenoleita ja antioksidantteja, joita niissä on enemmän kuin esimerkiksi hedelmissä. Polyfenolit ovat eräänlaisia kasvisten aineenvaihduntatuotteita, joilla on tutkitusti useita positiivisia terveysvaikutuksia. Polyfenoleista puhutaan usein myös suklaan ja punaviinin yhteydessä, mutta marjat peittoavat nekin polyfenoleiden lähteenä. Kaikki marjat ovat terveellisiä, mutta marjan ulkonäöstäkin voi päätellä jotakin.

Erityisen paljon polyfenoleja on tummissa marjoissa.

– Sen sijaan esimerkiksi marjan kirpeydellä tai makeudella ei ole tekemistä sen kanssa, kuinka ravintorikas marja on. Kullakin marjalla on omat tyyppipolyfenolit, joita ne sisältävät. Tärkeimpiä niistä ovat terveyttä monin tavoin tukevat antosyaanit, joita saadaan parhaiten tummansinisistä ja tummanpunaisista marjoista, kuten mustikasta, mustaherukasta, variksenmarjasta, puolukasta ja marja-aroniasta. Pensasmustikkakin sisältää antosyaaneja, joskin puolet vähemmän kuin luonnonmustikka. Myös tyrni, karpalo, lakka, mesimarja ja vadelma sisältävät paljon elimistölle hyödyllisiä yhdisteitä.

Rutkasti hyviä rasvoja, kosolti kuitua
Osa ravintoaineista piilee marjojen siemenissä, jotka sisältävät reippaasti terveydelle suotuisia rasvoja, muun muassa useita eri omega-rasvahappoja.

– Lisäksi marjat sisältävät runsaasti kuitua. Kuitu on olennainen osa terveellistä ruokavaliota – se tasaa verensokeria ja on hyväksi suolistobakteereille. Se myös lisää kylläisyyden tunnetta, mikä edistää painonhallintaa, Lassila sanoo. Marjat tunnetaan myös vitamiinipommeina, eikä syyttä. Esimerkiksi lakka ja tyrni sisältävät valtavasti c-vitamiinia. C-vitamiini parantaa raudan imeytymistä ja vaikuttaa ihoon edistämällä kollageenin muodostusta.

– Marjoista saadaan myös runsain mitoin elimistön hapettumisreaktioita hillitsevää e-vitamiinia sekä karotenoideja, jotka muun muassa vahvistavat vastustuskykyä ja vaikuttavat suotuisasti näköön ja mielen hyvinvointiin. Lisäksi marjat sisältävät pienempiä määriä muun muassa kaliumia, kalsiumia, rautaa, magnesiumia ja sinkkiä.

Marjoja suositellaan popsittavaksi 100 grammaa eli vajaat 2 desilitraa päivässä – tai enemmän, jos maistuu. Kesän marjasatoa sopii myös pakastaa, sillä ravintoaineet säilyvät hyvin, kunhan marjat syödään noin vuoden sisällä.

– C-vitamiini on herkkä sulattamiselle, mutta hukan voi minimoida nauttimalla pakastemarjat jäisinä tai sulattamalla ne mahdollisimman nopeasti. Marjojen säilyvyyttä voi tarkkailla värin avulla: niin kauan kuin marjoissa on väriä jäljellä, on mukana yhä polyfenolejakin. Sokerin käyttö pakastaessa ei ole tarpeen kuin kaikista pehmeäkuorisimmille marjoille. Parhaiten marjojen terveyshyödyistä pääsee nauttimaan, kun sisällyttää ruokavalioon monipuolisesti useita eri marjalaatuja.

Kestosuosikit kuten mansikka ja mustikka ovat hyviä valintoja, mutta moni unohtaa, että marjavalikoima ei suinkaan rajoitu niihin.

– Jos mansikkakesä on huono, korvaavia marjoja löytyy kyllä jonoksi asti, Lassila muistuttaa.

Marjojen ystävä, muista nämä!
- Käytä monipuolisesti eri marjoja: mansikkaa, mustikkaa, vadelmaa, tyrniä, lakkaa, karviaisia, viinimarjoja, puolukkaa, juolukkaa, mesimarjaa, marja-aroniaa, variksenmarjaa, karpaloa.
- Marjoista on moneksi – popsi sellaisenaan, mutta muista myös mehut, hillot, smoothiet, pirtelöt, puurot, piirakat, rahkat, jäädykkeet, sorbetit ja salaatit.
- Kokeile myös juotavia marjatuotteita, joissa on kokonaisia marjoja murskattuna.
- Ulkomaalaiset marjat on kuumennettava ennen käyttöä, niin tuoreet kuin pakastetutkin.
- Jos tuoretta marjaa ei ole saatavilla, muista pakasteet ja marjajauheet – 1 dl kuivattua marjaa vastaa noin 5 dl tuoretta marjaa!
- Sekoita pakastettuja marjoja sekaisin isoon avonaiseen astiaan pakastimeen, näin saat käytettyä helposti useaa laatua kerralla joutumatta avaamaan montaa eri rasiaa.

Lähde: Terveystalo

Saatko liian vähän D-vitamiinia auringosta?

26/6/2020

Pohjoismaissa asuvat nauttivat parhaillaan vuoden parhaasta ajasta, jolloin D-vitamiinin saannista ei tarvitse huolehtia. Vai tarvitseeko sittenkin?

Viimeisimpien tutkimusten mukaan joidenkin ihmisten veren D-vitamiinitasot saattavat jäädä alhaisiksi, vaikka he viettäisivätkin aikaa auringossa.

Tiedät varmasti, että on suositeltavaa käyttää aurinkovoidetta aina auringossa ollessa ja välttää liian pitkää oleilua suorassa auringonpaisteessa keskipäivällä. Korkeakertoimisten aurinkosuojavoiteiden käyttö voi kuitenkin vähentää ihollasi luontaisesti tapahtuvaa D-vitamiinisynteesiä ja vaikuttaa siten elimistösi D-vitamiinitasoihin. Onneksi on kuitenkin olemassa keinoja nauttia ulkoilmasta ja auringosta turvallisesti valoisimpana vuodenaikana ja silti taata riittävä D-vitamiininsaanti.

Jotkut hyötyvät auringonvalosta enemmän kuin toiset
Kaikki ihmiset eivät kykene tuottamaan riittävästi D-vitamiinia ihollaan, vaikka oleilisivat pitkiäkin aikoja auringossa kesäaikaan. Tutkimusten mukaan iäkkäillä, ylipainosta kärsivillä sekä heillä, joiden iho on pigmenttisempi voi D-vitamiinin muodostuminen UV-säteilystä olla heikompaa. Tutkijat ovat havainneet useissa tutkimuksissa näiden kyseisten ominaisuuksien altistavan ihmisiä alhaisemmalle veren D-vitamiinipitoisuudelle.

Immuunijärjestelmän tärkeä osanen
Riittävä D-vitamiininsaanti on ihmiselle hyvin tärkeää, sillä D-vitamiinilla on elimistössä useita arvokkaita rooleja. D-vitamiini auttaa ylläpitämään normaalia

- immuunipuolustusta
- veren kalsiumpitoisuutta
- luustoa ja hampaita
- lihastoimintaa.

D-vitamiini on myös osallisena solunjakautumisprosessissa.

D-vitamiinin roolista immuunijärjestelmälle on keskusteltu paljon kuluvan kevään aikana ja edellä mainittujen tekijöiden on Surreyn ja Southamptonin yliopistojen tutkimuksen mukaan katsottu vaikuttavan veren D-vitamiinipitoisuuteen. Emeritusprofessori Ilari Paakkari kirjoittaa (Duodecim), että infektiosuojan kannalta edullista olisi saada veren D-vitamiinipitoisuus tasolle 100 nmol/l. Pohjois-Euroopassa asuvan on mahdollista saavuttaa kyseinen taso kahden viikon oleilulla etelässä aurinkoa kaihtamatta.

Vaihtoehto aurinkoaltistukselle?
D-vitamiinivalmisteen ottamista päivittäiseen käyttöön kannata harkita, jos D-vitamiinisynteesi on hidastunut iän tuomien muutosten vuoksi, elimistön runsaan rasvan varastoidessa D-vitamiinia tai ihon runsaan melaniinin estäessä D-vitamiinisynteesiä. Se on myös hyvä lisä, jos syystä tai toisesta ei ole mahdollista viettää tarpeeksi aikaa ulkona kesäaikaan.

Lue koko uutiskirje:
https://www.pharmanord.fi/news/saatko-liian-vahan-d-vitamiinia-auringosta

Lähteet: Pharma Nordin uutiskirje 24.6.2020.
Duodecim-tiedote
18.5.2020: https://www.terveysportti.fi/terveysportti/uutismaailma.duodecimapi.uutisarkisto?p_arkisto=1&p_artikkeli=uux24365&fbclid=

Helteillä huhkiminen horjuttaa nestetasapainoa

24/6/2020

Kesä on mainiota aikaa urheilulle, mutta hellerajojen rikkoutuessa kannattaa huolehtia elimistön nestetasapainosta. Vesi ei aina ole paras valinta!

Kesä yhdistyy monen mielessä herkutteluun ja rentoutumiseen, mutta yhä useammille se on myös kuntoilun kulta-aikaa. Hellerajojen paukkuessa kannattaa kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota nesteytykseen. Kuumalla urheilemista ei tarvitse kammoksua, mutta huonosti juoneena voi tuloksena olla helposti nestehukka.

– Jo lähtiessä on hyvä olla varautunut siihen, että tulee hikoilemaan. Pari tuntia ennen suoritusta on hyvä tankata puolisen litraa nestettä. Sen enempää ei etukäteen voi varastoida, joten on tärkeää muistaa juoda myös urheilun aikana sekä sen jälkeen, kertoo Terveystalon johtava ravitsemusterapeutti Mikko Rinta.

Nyrkkisääntönä voi ajatella, että korkeintaan tunnin mittaisissa liikuntasuorituksissa riittää ennen ja jälkeen juominen, sitä pidemmissä treeneissä myös lisänesteytys urheilun aikana on tarpeen. Etenkin jos pitkäkestoinen harjoittelu on säännöllistä, huolimaton juominen heikentää suorituskykyä.

Kaikkea nestettä ei suinkaan tarvitse hörppiä puhtaana vetenä, sillä nestetasapainoa voi tukea myös vesipitoisella ravinnolla.

– Tärkein polttoaine treeneihin on vähintään 4–6 tuntia ennen liikuntaa syöty ateria, se antaa energian lihaksille. Jos täytyy syödä lähempänä liikuntasuoritusta, kannattaa kesähelteillä suosia nestemäisiä, juotavia tuotteita.

Hiki virtaa helteellä – jopa litroja tunnissa
Paljonko helteellä sitten olisi syytä juoda? Se on hyvin yksilöllistä, sillä myös kehosta poistuvan nesteen määrä vaihtelee suuresti ja riippuu monista tekijöistä. Enimmillään ihminen voi hikoilla tunnissa jopa useita litroja.

– Tähän vaikuttaa monia asia; se, paljonko on juonut ennen liikuntaa, kuinka raskas urheilusuoritus on kyseessä ja kuinka kuumassa lämpötilassa liikutaan. Tunnin aikana voi hikoilla litrasta ylöspäin jopa kolmeen litraan asti, joskin se on jo poikkeuksellinen määrä, Rinta huomauttaa.

Oman hikoilun määrää voi olla vaikeaa arvioida.
– Esimerkiksi pyöräillessä tai lenkillä hikoilua ei välttämättä huomaa, kun pieni viima viilentää jatkuvasti ihoa. Yksi tapa selvittää asia on punnita itsensä ulos lähtiessä, merkata ylös kaikki matkalla syöty ja juotu, ja ottaa uusi lukema palatessa. Näin saa jonkinlaista osviittaa siitä, paljonko on menettänyt nestettä liikunnan aikana.

Hikoillessa elimistöstä poistuu nesteen mukana kivennäisaineita ja etenkin suolaa. Jos kyseessä on pitkä lenkki, täytyy nesteen määrän lisäksi miettiä tarkoin, mitä juo – pelkkä vesi ei aina ole paras ratkaisu. Suorituskyvyn rajoilla urheillessa kannattaa juomaksi valita suoloja sisältävä urheilujuoma.

– Natrium eli suola on avainroolissa juoman valinnassa, sillä se edesauttaa nesteen imeytymistä.

Neste imeytyy paremmin elimistöön, kun siinä on tai sen yhteydessä otetaan pieni määrä suolaa. Myös hiilihydraatit parantavat imeytymistä, Rinta selventää.

Terveyden kannalta natriumin eli suolan saantia pyritään rajoittamaan, mutta ongelmia se aiheuttaa pääsääntöisesti vasta pitkällä aikavälillä. Poikkeusolosuhteissa kuten helteellä liikuttaessa suolan haittoja ei siis tarvitse pelätä.

Urheilujuomissa on natriumia keskimäärin puolitoista grammaa litrassa, optimaalinen määrä nesteen imeytymisen kannalta on 1–3 grammaa litraa kohti. Kuumissa olosuhteissa urheilujuomaa voi valmistaa tai tuunata itsekin yksinkertaisesti lisäämällä hyvin pienen määrän suolaa veteen tai muuhun nesteeseen.

– Kannattaa katsoa tuotetiedoista nesteen suolapitoisuus ja lisätä suolaa tarpeen mukaan. Kolme grammaa litrassa on sellainen määrä, jonka kyllä maistaa. Makuun kuitenkin tottuu, ja nesteiden nauttimista voi harjoitella esimerkiksi kesän liikuntatapahtumia silmällä pitäen.

Puutarhanhoito voi vastata rankkuudeltaan juoksulenkkiä
Liikuntasuorituksen aikana hikoiltu neste pitää korvata puolitoistakertaisesti – ei siis riitä, että juo takaisin sen, mitä on hikoillut. Määrä vaihtelee, mutta tärkeintä olisi muistaa juoda useita kertoja päivässä, ei ainoastaan liikuntasuorituksen päätteeksi.

– Nestetasapaino pitäisi palautella kuntoon vähitellen liikuntaa seuraavien tuntien aikana, ei juomalla kerralla useita litroja vettä.

Toisaalta juominen ei koskaan saisi olla runsaampaa kuin hikoilu, muuten vaarana on hyponatremia. Hyponatremia tarkoittaa natriumtasojen laskua elimistössä. Jos ihminen juo pelkkää vettä selvästi yli tarpeensa, elimistö huuhtoutuu suoloista ja laimenee liikaa. Hankalaksi asian tekee se, että hyponatremian oireet ovat erehdyttävän samankaltaisia nestehukan oireiden kanssa – päänsärkyä, sekavuutta, pahoinvointia ja pahimmillaan muutoksia sydämen syketiheydessä.

Tavallisessa arjessa nestetasapaino pysyy hyvissä kantimissa noin puolentoista litran juomisella.
– Ihmisen perusnesteentarve tyydytetään juomalla 1,5 litraa nesteitä päivässä. Suunnilleen sen verran kuluu peruselintoimintoihin ja kattaa jo itsessään pienen liikkumisenkin. Lisänesteytyksen tarve syntyy, kun liikutaan erityisen tehokkaasti tai ollaan kuumissa olosuhteissa.
On hyvä tiedostaa, että moni kesäinen askare voi helteillä suoritettuna vastata rankkuudeltaan urheilua. Esimerkiksi puutarhanhoito, pihatyöt ja mökkiremontit saavat lämpimällä säällä tekijänsä hikoilemaan kuin juoksulenkillä.

– Myös silloin on hyvä varmistaa, että juo tarpeeksi ja vaihtaa puhtaan veden tarvittaessa suoloja sisältävään nesteeseen. Myös suolaisemman ruoan nauttiminen paikkaa tilannetta. Omaa nestetasapainoa voi tarkkailla janontunteesta, yleisestä jaksamisesta ja virtsan väristä, Rinta neuvoo.

Liiku terveellisesti helteillä!
- Syö monipuolinen ateria 4–6h ennen liikuntaa.
- Tankkaa vettä pari tuntia ennen urheilemaan lähtemistä.
- Jos hikoilet runsaasti, suosi suoloja sisältäviä juomia.
- Suorituksen jälkeen korjaa nestetasapaino juomalla seuraavina tunteina reippaammin.
- Älä liioittele veden juomista – ylenpalttinen juominen huuhtoo elimistöä ja voi johtaa hyponatremiaan.
- Tarkkaile nestetasapainoasi – mitä tummempaa virtsaa, sitä kuivempi elimistö.alaisen työn liiton jäsen.

Lähde: Terveystalo Oyj
www.terveystalo.com

Suojaa silmiä

24/6/2020

Kesä aiheuttaa silmille monenlaista vaivaa. Liian voimakkaalle auringonpaisteelle ja UV-säteilylle altistuminen aiheuttaa valonarkuutta. Ilmassa leijailevat katu- ja siitepöly sekä uimarantojen hiekka puolestaan ärsyttävät silmiä.

Vaikka kesäriennoissa silmien suojaaminen saattaa vaikuttaa vähäpätöiseltä asialta, ovat UV-säteily, hiekka, siitepöly sekä sinilevä inhottava kiusa ja aiheuttavat pahimmillaan vakavampiakin seurauksia.

- Liian voimakkaalle auringonpaisteelle ja UV-säteilylle altistuminen aiheuttaa valonarkuutta sekä pitkällä aikavälillä jopa harmaakaihia, joka pitkälle edetessään voi jopa sokeuttaa. Olen itse konkreettisesti nähnyt UV-säteilyn vaikutukset tehdessäni näöntutkimuksia Tansaniassa, jossa jo hyvin nuoret kärsivät voimakkaan UV-säteilyn vaikutuksista, kertoo Specsavers Mikkelin optikko-yrittäjä Sami Hämäläinen.

Laadukkaat aurinkolasit ennaltaehkäisevät silmäsairauksia sekä suojaavat herkkää silmänympärysihoa melanoomalta.

– Kaarevat ja hyvin istuvat aurinkolasit ovat tehokkain tapa suojata silmiä kesän haitoilta. Nykymuodin mukaiset suuret lasit antavat lähes sataprosenttisen suojan UV-säteilyltä sekä suojaavat myös luomia ja silmänympäryksiä. Halvoissa torilaseissa ei välttämättä ole UV-suojaa, ja niistä saattaa aiheutua enemmän haittaa kuin hyötyä, kun pupilli laajenee lasin takana, mutta linssi ei suodata haitallisia säteitä, Hämäläinen toteaa.

Silmä- ja aurinkolasit suojaavat myös kesän muilta haitoilta
Silmien oireilulle on kirkkaan auringonvalon lisäksi myös muita kesäisiä syitä, kuten ilmassa leijuva siite- ja katupöly.

– Allergiaoireet, kuten silmien punoitus, kutina sekä ärsyyntyminen ovat usealle suomalaisille harmillisen tuttuja vaivoja. Silmien ärsyyntymisen kestosta voi päätellä, onko häiritsevänä tekijänä siitepöly vai katupöly. Jos oireet eivät häviä ulkoa sisälle siirryttäessä, on aiheuttajana todennäköisesti siitepölyn allergeeni, kertoo Hämäläinen.

Hyvin istuvilla silmä- tai aurinkolaseilla voi ehkäistä pölyn pääsyä silmiin saakka, mutta silmien ärsyyntymistä voi lievittää kosteuttavilla silmätipoilla.

– Rantakassiin on helppo pakata mukaan hyvin istuvat aurinkolasit, jotka suojaavat liian kirkkaalta valolta ja UV-säteilyltä sekä kosteuttavat silmätipat, jotka hoitavat silmiä. Kesälomailijan elämä on huoletonta, kun nämä perusasiat ovat kunnossa, Sami Hämäläinen sanoo.

Optikon 3 vinkkiä silmien hoitamiseen kesällä:

1. Valitse hyvin istuvat silmä- tai aurinkolasit. Laadukkaat aurinkolasit ovat kaarevat ja istuvat, ja niiden linsseissä on UV-suoja. Auringonvalon UV-säteily voi kesälläkin aiheuttaa lumisokeutta, jolloin silmät kipeytyvät, kutiavat, punoittavat ja vetistävät.
2. Ota käyttöön aurinkolasit, jotka miellyttävät silmääsi. Kannattaa kokeilla erilaisia aurinkolasimalleja ja valita omaan tyyliin istuvat lasit.
3. Nappaa kesän rientoihin mukaan kosteuttavat silmätipat. Lähditpä retkelle luonnon helmaan tai rannalle piknikille, kokeile laittaa kostuttavia silmätippoja ennen aurinkoon astumista ja lisää niitä tarvittaessa päivän mittaan.

Lähde: www.specsavers.fi