kaikki kategoriat

Ravintoaine, joka voi auttaa rauhoittumaan ja rentoutumaan

22/5/2020

0 Comments

Monelle meistä tulee elämässä eteen kausia, jolloin olo on normaalia levottomampi ja jännittyneempi. Tiesitkö, että magnesium voi auttaa lihaksiasi ja hermostoasi rentoutumaan?

Elämme sosiaalisen median aikakautta, jolle ovat tyypillisiä monenlaiset tunnekuohut. Tunteiden vuoristorata kuormittaa erityisesti heitä, jotka ovat herkkiä ahdistuneisuuden ja hermostuneisuuden kaltaisille negatiivisille tunteille. Jopa he, jotka ovat normaalisti lähes immuuneja huolille ja harmeille, ovat saattaneet huomata kuormittuvansa seuratessaan uutisvirtaa viime aikojen poikkeustilanteessa.

Ahdistuneisuus vaivaa suomalaisia
Suomi sijoittui YK:n onnellisuusraportissa tänä vuonna jo kolmatta vuotta peräkkäin ensimmäiselle sijalle maailman onnellisimpana maana. Kuitenkin OECD:n (Economic Cooperation and Development) 2018 julkaistun raportin mukaan Suomessa on EU-maista eniten ahdistuneisuuden ja masentuneisuuden kaltaisista mielialapulmista kärsiviä, sillä jopa viidennes suomalaisista kärsii niistä.

Magnesiumia hermoston normaaliin toimintaan
Huolen ja hermostuneisuuden vallatessa mielen hermosto käy usein ylikierroksilla, mikä voi hankaloittaa tunteiden käsittelyä. Keskittymiskyvyn ja muistin ollessa stressaavan tilanteen vuoksi koetuksella voi arjessa pärjääminen vaikeutua. Onkin tärkeää antaa elimistölle kaikki mahdollinen tuki, jotta sen olisi helpompaa selvitä stressitilanteesta.

Riittävän pitkä ja laadukas yöuni auttaa elimistöä kaikkein parhaiten rentoutumaan ja latautumaan. Magnesiumvalmisteen päivittäinen käyttäminen voi olla hyvä idea, sillä magnesium osallistuu hermoston ja lihasten normaaliin toimintaan. Tyyni mieli ja rentoutuneet lihakset antavat elimistölle hyvät edellytykset rauhalliseen uneen.

Ravintolisästä voi olla hyötyä
Hyviä magnesiuminlähteitä ovat vihreät lehtivihannekset, siemenet ja pähkinät, pavut ja linssit, kala (etenkin makrilli) sekä monet muut ruoka-aineet. Kaikki eivät ole niin taitavia koostamaan ruokavaliotaan, että päivittäinen magnesiumintarve täyttyisi jokaisena vuoden päivänä. Joissain tapauksissa magnesiumlisä saattaakin olla hyvä tapa varmistaa, että elimistö saa riittävästi magnesiumia joka päivä.

Lähde: Pharma Nord
https://www.pharmanord.fi//contentServlet/ravintoaine-joka-voi-auttaa-rauhoittumaan-ja-rentoutumaan?utm_source=email&utm_medium=email&utm_campaign=Ravintoaine,%20joka%20voi%20auttaa%20rauhoittumaan%20ja%20rentoutumaan

0 Comments

Yli 50 prosentilla 14 000 testatusta matala D-vitamiini – "Tieto alhaisesta D-vitamiinista tulee monille yllätyksenä"

19/5/2020

0 Comments

Puhdin asiantuntijalääkärinä toimiva Kimmo Salminen otti kantaa suomalaisten D-vitamiinin saantiin; D-vitamiini vaikuttaa muun muassa terveenä pysymiseen ja jaksamiseen.

Suomalaisten D-vitamiinin tarvetta voi arvioida yksilöllisesti laboratoriomittauksen perusteella. Puhdin kautta on tehty jo noin 14 000 D-vitamiinimittausta, ja yli 50% tuloksista on ollut alle viitearvojen.

D-vitamiini vaikuttaa vastustuskykyyn
D-vitamiini vaikuttaa muun muassa immuniteettiin eli vastustuskykyyn ja näin ollen terveenä pysymiseen sekä vireyteen, mielialaan ja jaksamiseen⁣.
Perusterveen aikuisen ei kannata tuudittautua ajatukseen, ettei tarvitsisi mitään ravintolisiä; D-vitamiinin saanti saattaa monilla jäädä vajaaksi. Erityisesti ikääntyneillä vitamiinituotanto heikkenee merkittävästi ja yli 70-vuotiaat voivat siksi olla D-vitamiinin puutoksen riskiryhmässä.

– Matala D-vitamiini on suomalaisilla hyvin yleistä, mutta silti tieto omasta alhaisesta D-vitamiinitasosta tulee monille yllätyksenä. Erityisesti pimeään vuodenaikaan useilla potilailla D-vitamiini on ollut matala, vaikka käytössä on ollut pieniannoksinen D-vitamiinilisä ja kalaa on syöty säännöllisin väliajoin, kPuhdin asiantuntijana toimiva lääkäri Kimmo Salminen kertoo.

D-vitamiinin tarve on yksilöllistä
Suomalaisten D-vitamiinin saantia on arvioitu myös FinRavinto 2017 -tutkimuksessa, jonka mukaan naisista 49 % saa D-vitamiinia saantisuositusten mukaisesti 10 μg/vrk, ja vastaavasti miehistä 73%.

Tutkimus ei kuitenkaan huomioi, kuinka saatu D-vitamiini lopulta imeytyy ja miten kyseinen saantimäärä vaikuttaa D-vitamiinitasoon yksilöllisesti.
On hyvin yksilöllistä, riittääkö yleisesti suositeltu 10 µg päiväannostus takaamaan riittävän D-vitamiinitason.

Oman tason saa selville laboratoriotestillä, jossa riittävän D-vitamiinin tason alarajana pidetään 75 nmol/l. Alle 50 nmol/l pitoisuus merkitsee D-vitamiinin puutostilaa.

– D-vitamiinin imeytymisessä ja muodostumisessa vaikuttaa olevan yksilöllisiä eroja. Omaa D-vitamiinitasoa ei voi tietää ilman mittausta, Salminen kertoo.

D-vitamiinia voi periaatteessa saada myös liikaa, mutta se on erittäin harvinaista ja kyseessä olisi todennäköisesti ravintolisän yliannostus pitkältä ajalta. D-vitamiinin turvallisen päiväsaannin ylärajana pidetään 100 µg.

FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan miehillä ja naisilla D-vitamiinin tärkeimmät elintarvikelähteet ovat rasvalevitteet, maitovalmisteet ja kalaruoat kattaen miehillä 83 % ja naisilla 79 % päivittäisestä saannista.

Lisätiedot ja lähteet:
Tietoa D-vitamiinista: https://www.puhti.fi/tietopaketit/d-vitamiini/
D-vitamiinin mittaus: https://www.puhti.fi/tuote/d-vitamiini/
Ravitsemus Suomessa -
FinRavinto 2017 -tutkimus http://www.julkari.fi/handle/10024/137433

Kimmo Salminen, Puhdin asiantuntijalääkäri

0 Comments

Sinisen valon haittapuolet

15/5/2020

0 Comments

Miten älypuhelinten näytöt vaikuttavat silmien terveyteen ja miksi luteiini ja zeaksantiini tukevat silmän hyvinvointia?

Kiintymyksemme älylaitteita kohtaan ja LED-valojen yleistyvä käyttö tarkoittaa väistämättä, että on aika toimia – vain siten säilytämme silmiemme terveyden.

Altistuminen siniselle valolle on kasvanut kaikissa ikäryhmissä. Silmien terveys ei ole enää vain vanhusten ongelma. Sininen valo on käynnistänyt aikapommin. Voimme yhdessä edistää silmiemme terveyttä.

Sinistä valoa löytyy kaikkialta:
- Älypuhelimista
- Tietokoneiden ruuduista
- Taulutelevision ruudulta
- LED-valoista

Sinisen valon energiatiheys on suurempaa kuin muiden valon taajuuksien – siksi sinistä valoa tuottavat laitteet ovat tehokkaampia. Sinisellä valolla on kuitenkin haittapuolensa. Koska sinisellä valolla on intensiivisempi taajuus, se on haitallisempaa silmillemme.

Sininen taajuus
Sinisen valon taajuus on ollut aina olemassa. Myös auringonvalo sisältää sinisen valon taajuuden. Älypuhelinten suosion myötä altistumme siniselle valolle yhä enemmän.

Globaalisti yli viidellä miljardilla ihmisellä on älypuhelin. Älypuhelinten käyttö alkaa jo lapsena. Tuore kysely Isossa-Britanniassa selvitti, että yli puolella lapsista on älypuhelin ennen kuin he täyttävät 7 vuotta.

On arvioitu, että käytämme älypuhelimia keskimäärin 3 tuntia ja 15 minuuttia päivässä. Se tekee noin 49,5 päivää vuodessa.

Valoa tunnelin päässä
Miksi runsas altistuminen siniselle valolle on niin iso ongelma?

Silmä on monimutkainen elin, jolla on hienostunut itsesuojelumekanismi. Se suojaa näköämme sinisen valon haitalta, mutta mahdollistaa normaalin näön. Silmän eri osat työskentelevät yhdessä varmistaakseen, että suurin osa valon taajuuksista käsitellään ilman, että silmälle aiheutuu vahinkoa.
Sininen valo eroaa muista valon taajuuksista.

Veteen piirretty viiva
Sinisen valon taajuuden suuri energiatiheys tarkoittaa sitä, että se imeytyy syvälle silmään, aina silmän makulaan asti. Silmän makulassa eli ”keltatäplässä” retinan keskellä sijaitsee tarkan näön keskus.

Keltatäplä sisältää runsaasti kahta karotenoidia; luteiinia ja zeaksantiinia. Nämä antioksidantit auttavat suodattamaan haitallisia valon taajuuksia.

Jos luteiini- ja zeaksantaanitasot ovat matalat, sinisen valon taajuus voi vahingoittaa silmän verkkokalvon hermosoluja ja johtaa plakin muodostumiseen. Ajan kuluessa tämä voi aiheuttaa makulan toimintojen häiriintymistä ja näkökentän sumentumista.

Makulan rappeutuminen on palautumaton ilmiö. Se myös vaikeuttaa arkipäivän asioiden hoitamista kuten lukemista, autolla ajamista ja ruoanlaittoa.

Tulevaisuuden näkymät
Tähän asti silmän makulan palautumaton ikärappeuma on todennäköisesti alkanut vasta 50 ikävuoden jälkeen.

Huolestuttavaa on, että nykyään jo 40-vuotiailla on todettu makulan ikärappeumaa. Lisääntynyt älylaitteiden käyttö ja altistuminen siniselle valolle saattaa olla syynä tähän.

Silmänruokaa
Tutkimukset ovat osoittaneet että 10 mg luteiinia ja 2 mg zeaksantiinia päivässä riittää ylläpitämään silmien terveyttä. Tämän määrän saa, kun syö 83 g pinaattia tai 125 g lehtikaalia.

Koska pinaattia ja lehtikaalia ei ole aina saatavilla, ruoasta saatavan päivittäisen luteiini- ja zeaksantiiniannoksen täyttyminen voi olla vaikeaa.

Muita ruoka-aineita, jotka sisältävät luteiinia ja zeaksantiinia, pitäisi syödä todella suuret määrät päivässä, jotta riittävät tasot saavutettaisiin.

Tässä on muutama esimerkki niistä ruoka-aineista, joita pitäisi syödä joka päivä saadakseen tarpeeksi luteiinia ja zeaksantiinia:

1 kg parsakaalia tai
1 kg maissia tai
20 munaa tai
2 kg oliiveja tai
3 kg avokadoja tai
10 kg sitrushedelmiä tai
10 kg marjoja

Terälehtien voimaa
Koska luteiinin ja zeaksantiinin riittävä saanti yksin ruoasta saattaa olla haastavaa, ravintolisät ovat hyvä vaihtoehto, koska niistä saa täsmävaikutuksen ja määrät on standardisoitu.

Suurin osa luteiinista ja zeaksantiinista, jota ravintolisät sisältävät, uutetaan kehäkukan terälehdistä. Kehäkukan keltaiset kukat sisältävät runsaasti näitä kumpaakin.

Lähde:
https://www.iadsa.org/mind-the-gap/english/lutein#intro

0 Comments

Ruokavalinnat vaikuttavat puolustuskykyyn ja toipumiseen

13/5/2020

0 Comments

Yksikään yksittäinen ruoka-aine, dieetti tai vitamiinipilleri ei estä sairastumasta koronaviruksen aiheuttamaan tautiin, mutta heikko ravitsemus lisää infektioiden kestoa ja vakavuutta sekä pidentää sairaalassaoloaikaa.

Koronavirustartunnan saaneiden on tärkeä huolehtia riittävästä ravinnon ja nesteen saannista sairastamisen aikanakin - syömistä haittaavasta oireilusta huolimatta. Ruokavalio voi poikkeusoloissa muuttua ja ravitsemuksen laatu heikentyä useista syistä.

– Arkiset rutiinit, kuten ruokailu, voivat muuttua poikkeusoloissa. Kenties työpaikkalounas jää pois, ateriarytmi muuttuu ja tulee syötyä tavallista enemmän herkkuja. Tällä on monia seurauksia mahdollisesta vajaaravitsemuksesta aina koronakilojen kertymiseen, sanoo HUSin johtava ravitsemusterapeutti Pia Nikander.
– Erityisesti nyt poikkeusolojen pitkittyessä on hyvä tarkistella oma ruokavalionsa kuntoon.

Kiinnitä huomiota ravitsemuksen laatuun
Ravitsemuksen laatuun poikkeusoloissa kannattaa kiinnittää huomiota, sillä riittävällä ravinnon ja nesteen saannilla on tärkeä merkitys elimistön puolustusjärjestelmän toiminnan ja sairaudesta toipumisessa kannalta.

Useat vitamiinit ja hivenaineet ovat välttämättömiä immuunipuolustuksen normaalille toiminnalle ja niiden puutokset heikentävät puolustuskykyä. Erityisesti D-vitamiini on noussut kansainvälisessä keskustelussa esiin. Poikkeustilanteen pitkittyessä on myös tärkeää estää painonnousu. Ennaltaehkäisy on monin verroin helpompaa kuin kertyneiden kilojen karistaminen.

Ruokavalion yksipuolistuminen voi pitkään jatkuessaan heikentää suojaravintoaineiden saantia. Tämä vähitellen heikentää immuunipuolustusta. Kun ruokavalion kokonaisuus on hyvä, vitamiini- tai hivenainevalmisteiden käytöstä ei ole hyötyä immuunipuolustuksen kannalta. Normaalioloissa Suomessa suojaravintoaineiden saanti on keskimäärin riittävää, mutta yksilökohtainen vaihtelu on suurta.

Puutetta tulee herkimmin D-vitamiinista, jonka saanti voi jäädä vähäiseksi varsinkin talvikaudella. Auringonvalo on tähän aikaan vuodesta paras D-vitamiinin lähde. Jos ulkoilu ei ole mahdollista, on ravitsemussuositusten mukainen D-vitamiinivalmisteen käyttö tarpeellista. Poikkeusoloissa korostuu hyvän ravitsemuksen tarpeellisuus. Keinot ovat tuttuja.

– Pidä kiinni säännöllisestä ateriarytmistä ja syö riittävän monipuolisesti. Ateriat ja välipalat, jotka koostuvat kasviksista, hedelmistä ja marjoista, täysjyväviljatuotteista, hyvistä proteiinin lähteistä sekä pehmeistä rasvoista, ovat monipuolisen ruokavalion ydin, muistuttaa Nikander.

Koronaviruksen vuoksi sairastuneiden on tärkeää turvata riittävä ravitsemus ja nesteen saanti. Tautiin liittyy usein väsymystä, kuumeilua, ruokahaluttomuutta, suolen toiminnan muutoksia sekä haju- ja makuaistin muutoksia. Nämä kaikki yhdessä voivat merkittävästi heikentää ravinnon saantia.

Vajaaravitsemustila lisää erilaisten infektioiden kestoa ja vakavuutta sekä pidentää sairaalassaoloaikaa.

– Koronavirustartunnan saaneiden olisikin tärkeää huolehtia riittävästä ravinnon ja nesteen saannista oireista huolimatta. Riittävä ravitsemus antaa elimistölle mahdollisuuden kamppailla mahdollista tartuntaa vastaan, ja mahdollisesti lieventää taudin vakavuutta, sanoo Nikander.

Lähde: HUS

0 Comments

Vegaanin tärkeät ravintolisät

4/5/2020

0 Comments

Vegaaniruokavalio on oikein koostettuna terveyttä edistävä ja ympäristöystävällinen valinta.

Ravitsemussuositusten mukaan vegaaniruokavalio sopii kaikissa ikävaiheissa, myös raskauden ja imetyksen aikana. Monipuoliseen vegaaniruokavalioon kuuluu kasviksia, viljavalmisteita, palkokasveja, hedelmiä, marjoja, pähkinöitä, siemeniä ja kasvirasvaa.

Vegebuumin myötä valinnanvara kasvanut
Esimerkiksi erilaisia helppokäyttöisiä kasviproteiineja on ilmestynyt kauppoihin. Perinteisten tofun, papujen ja linssien lisäksi löytyy nyt nyhtökauraa, härkistä, oumphia ja vöneriä. Kesällä voi grillata seitannakkia ja pannuun voi laittaa valmiita vegepyöryköitä tai -nugetteja.

Vegaaniruokavalio sisältää tyypillisesti runsaasti kuitua ja folaattia, joiden saanti jää suomalaisilla keskimäärin riittämättömäksi. Energiaa, proteiinia ja hiilihydraatteja saadaan vegaaniruoasta sopivasti ja suositusten mukaisesti. Sen sijaan haitallista kovaa rasvaa saadaan vähemmän.

On kuitenkin kolme ravintoainetta, joiden saanti on syytä turvata ravintolisin. Nämä ovat B12-vitamiini, D-vitamiini ja jodi. Kaikki kolme on mahdollista saada yhdessä, vegaaneille räätälöidyssä monivitamiinivalmisteessa.

B12-vitamiini
B12-vitamiini on tärkeä hermostolle ja punasolujen muodostumiselle. B12-vitamiinia on vain eläinkunnan tuotteissa, ja siksi jokaisen vegaanin on tärkeää huolehtia siitä heti vegaaniksi ryhdyttyään. Sitä lisätään pieniä määriä myös esim. kasvimaitoihin. Toisin kuin muut vesiliukoiset vitamiinit, B12-vitamiini pystyy varastoitumaan maksaan. Omien varastojensa suuruutta ei voi kuitenkaan tietää. Esimerkiksi alkoholi kuluttaa niitä. B12-vitamiinin imeytyminen on hieman monimutkaista ja vain rajallinen määrä sitä imeytyy kerrallaan.

Mitä harvemmin vitamiinia ottaa, sitä suurempi annostus tarvitaan. Tarkempia ohjeita löytyy esimerkiksi Vegaaniliiton sivuilta. Syanokobalamiini on suositeltavin ravintolisän muoto, sillä se on paitsi tutkituin, usein myös edullisin. Myynnissä on myös metyylikobalamiinia, mutta sitä suositellaan otettavaksi paljon enemmän, koska sen hyväksikäytettävyyttä ei tiedetä tarkkaan.

D-vitamiini
D-vitamiini tunnetaan luustovitamiinina, mutta se on enemmänkin yleisvitamiini, joka vaikuttaa moneen asiaan elimistössä, mm. immuunipuolustukseen. Kaikki pohjoisella pallonpuoliskolla asuvat tarvitsevat sitä lisänä talvella, jolloin sitä ei muodostu iholla auringonvalon vaikutuksesta. Tämä on erityisen tärkeää vegaaneille, koska vegaaniruosta löytyy vähemmän D-vitamiinin lähteitä kuin sekaruoasta.

D-vitamiinia lisätään lehmänmaitoon ja kasvimaitoihin sekä margariineihin. Luonnostaan sitä löytyy kalasta ja joistain metsäsienistä. Pelkästään ruoasta vitamiinia on kuitenkin vaikea saada riittävästi. Ravintolisän tarve on yksilöllinen, mutta yleensä 25 – 50 µg/vrk riittää.

Oma D-vitamiinipitoisuus kannattaa mittauttaa ainakin kerran elämässään, talvella. Näin saa tietää, onko käytössä oleva lisä ollut riittävä. Kesällä mitatut pitoisuudet kertovat lähinnä auringossaolosta – ja silloin kannattaakin hyödyntää auringonvalo, joka tuottaa vitamiinia iholla. Vitamiinia muodostuu parhaiten noin keskipäivän aikaan. Ikääntyessä tosin muodostuminen heikkenee, ja siksi iäkkäille suositellaan D-vitamiinilisää ympäri vuoden.

Jodi
Jodia tarvitaan kilpirauhashormonien muodostumiseen. Se on tärkeä myös sikiön aivojen kehitykselle. Jodin puutos aiheuttaa struumaa, joka oli Suomessa yleinen ennen kuin jodia alettiin lisäämään ruokasuolaan. Syynä on se, että Suomen maaperässä on niukasti jodia. Jodia lisätään myös eläinten rehuihin, minkä vuoksi sitä on lehmänmaidossa. Sitä saadaan myös merikaloista ja merilevistä.

Levien ongelma on se, että niiden pitoisuus vaihtelee suuresti levälajin ja sen kasvupaikan mukaan. Nykyään jodia lisätään myös joihinkin kauramaitoihin. Tutkimuksissa vegaanien elimistön jodipitoisuudet ovat usein olleet matalia, niin Suomessa kuin muuallakin. Siksi vegaaneille suositellaan jodilisää.

Liika suola on epäterveellistä, joten suolan saantia ei kannata lisätä jodinsaannin turvaamiseksi. On järkevämpää käyttää jodioituna se suola, minkä muutenkin käyttää ja ottaa lisäksi jodilisä. Apteekissa kannattaa olla tarkkana, ettei mukaan tartu vahingossa säteilyonnettomuuden varalle tarkoitettuja pillereitä. Ne eivät ole ravintolisiä, vaan yhdessä pillerissä on 51-kertaisesti suurin turvallinen päiväsaanti jodia.

Tarvitaanko muuta?
Muiden ravintolisien tarve on yksilöllinen. Kalsiumia lisätään esimerkiksi kasvimaitoihin- ja jogurtteihin sama määrä kuin lehmänmaidossakin on. Suomalaisten vegaanien kalsiumin saanti on ollut hyvällä tasolla. Myös rautaa saa hyvin vegaaniruoasta ja C-vitamiini, jota vegaanit saavat yleensä runsaasti ruoastaan, parantaa sen imeytymistä. Raskaana oleville ja imettäville vegaaneille suositellaan lisäksi DHA-lisää.

Asiantuntija ja lisätietoa aiheesta:
www.vegaaniliitto.fi
www.vegaaniravitsemus.fi
www.vegaanituotteet.net
Kaipiainen J. Vegaanin ravitsemus (Readme 2019)
Johanna Kaipiainen, ETM, laillistettu ravitsemusterapeutti

0 Comments

<<Previous

Ajankohtaisia uutisia

Ravintoaine, joka voi auttaa rauhoittumaan ja rentoutumaan

Yli 50 prosentilla 14 000 testatusta matala D-vitamiini – "Tieto alhaisesta D-vitamiinista tulee monille yllätyksenä"

Sinisen valon haittapuolet

Ruokavalinnat vaikuttavat puolustuskykyyn ja toipumiseen

Vegaanin tärkeät ravintolisät

Ravintolisätiedotus

Aihepiirit

Arkisto