Ajankohtaista ravintolisistä - Ravintolisätiedotus

5 x voimaa kukista

25/11/2019

Suomalaiset kukat voivat antaa voimia, nostaa kehon immuniteettia kohottamalla ja tasapainottamalla mielialaa.

Kukkia käytetään kukkaterapeuttisessa uutosmuodossa pieniä määriä. Kukkatippojen vaikutus selittyy niiden antamaan informaatioon eli resonanssiin – hieman samaan tapaan kuin homeopaattisetkin aineet. Ohessa muutamia esimerkkejä kukista, jotka tuovat uutta virtaa elämään:

Koivu (Betula pendula) – ”Tunnen kuinka elämä virtaa minussa kuin uudistava, elvyttävä mahla”
Koivu antaa levollisen olon ja poistaa epävarmuuden. Se saa mielen ja energian virtaamaan elvyttävästi kuten vihta kotoisessa saunassa. Samalla se auttaa tasapainottumaan sekä puhdistaa ajatukset pois itsekkyydestä. Koivu virvoittaa uupunutta ja lisää nesteiden kiertoa.

Kuusi (Picea abies) – ”Olen turvassa, tiedän suuntani ja hyväksyn elämän ympärilläni”
Kuusi sopii huolista, velvollisuuksista ja ympäristöstä aiheutuneeseen stressiin. Se keventää elämän taakkaa hartioilta ja antaa sisäistä tukea ja turvaa. Se helpottaa myös liiallista itsekritiikkiä ja auttaa irrottautumaan omista ja ympäristön asettamista paineista.

Nokkonen (Urtica dioica) – ”Minulla on kaikki tarvitsemani voimavarat ja tartun toimeen”
Nokkostipat ovat vitalisuutta lisääviä ja edesauttavat rautaista kuntoa. Ne auttavat tulkitsemaan omia tarpeita ja tuntemuksia. Nokkonen opettaa ymmärtämään, että olet osa luontoa ja opit elämään sen mukaisesti, myös sen rytmissä.

Siankärsämö (Achillea millefolium) – ”Uudistuvan luomisvoimani avulla voin hyvin ja olen terve”
Siankärsämö antaa suojaa haitallisilta ulkoisilta ja psyykkisiltä ja fyysisiltä vaikutuksilta (esim. homeet, saasteet, lisäaineet), joiden seuraus voi olla hyvinkin erilainen henkilöstä riippuen. Se lisää sitkeyttä ja sisäistä vahvuutta. Ota siankärsämöä elvyttämään sisäistä uudistuvaa luomisvoimaasi ja kun vastustuskykysi on heikentynyt esim. flunssakauden aikana. Kun suhde itseen on kunnossa, on suhde ympäristöön kunnossa.

Voikukka (Taraxacum spp.) – ”Näen auringon ja voin hyvin”
Voikukka laukaisee kaikenlaisia jännityksiä, avaa mielen lukkoja ja helpotta masentuneisuutta. Uute virkistää tuomalla keveyden, sopusoinnun ja auringon valon. Ota voikukkaa kun haluat valoa syksyn pimeyteen, kaamosmasennukseen tai keväällä kesän pitkään odotukseen.

Kun mieleen ja tunne-elämään tulee tasapaino, niin kehokin vahvistuu. Muita vahvistavia kukkia ovat mm. mustikka, mänty ja ratamo.

Kukkaterapia on aina yksilöllistä. Käy esim. www.frantsila.com –sivuilla. Voit valita kukat myös intuitiivisesti.

Käyttöohje:
Suomalaisia kukkauutoksia sekoitetaan kätevimmin 1 tippa vesilasilliseen vettä ja nautitaan pitkin päivää. Voit myös tehdä itsellesi sekoitteen eri kukkauutoksista lisäämällä 30 ml:n vedellä täytettyyn pulloon 2 tippaa jokaista 3-5 kukkatippaa. Käytä seosta 4 tippaa 4 kertaa päivässä tai tarvittaessa. Muistuta piilotajuntaasi lausumalla oheisia vahvistuslauseita niin saat vielä lisävoimaa elämääsi.

Virpi Raipala-Cormier
Tuotekehitys- ja koulutusvastaava/
Product development & Education

Frantsilan Luomuyrttitila Oy
Frantsila Organic Herb Farm

www.frantsila.com
www.facebook.com/frantsilanluomuyrttitila
instagram.com/frantsilaherbfarm

Hamppumaa – kestävää hyvinvointia

20/11/2019

Hamppu on ihmiskunnan monipuolisin hyötykasvi, jota hyödynnetään monin tavoin. Hamppumaa on yhteiskunnallinen yritys, joka käyttää valtaosan voitoistaan ekologisen ja yhteiskunnallisen hyvän edistämiseen.

– Uskomme, että hampun viljely, entistä parempien hampputuotteiden kehittäminen ja tiedon levittäminen hampun hyödyistä mahdollistavat sekä luonnon että ihmisten siirtymisen kestävämpään hyvinvointiin, visiojohtaja Jaakko Myllyniemi Hamppumaasta sanoo.

Hamppumaassa uskotaan hyvinvoinnin syntyvän monista pienistä arjen ratkaisuista ja asenteista. Siksi jokaisessa hetkessä on hyvä kunnioittaa ja kuunnella sekä ihmisten että luonnon tarpeita.

– Työskentelemme dynaamisesti, inspiroituneesti ja valtavalla rakkaudella asiaamme kohtaan. Kannustava yhteisöllisyys on meille tärkeää ja unelmoimme kokonaisvaltaisesti kestävästä hyvinvointikulttuurista.

Miksi hamppu?

Hampun hyötykäyttö ei rajoitu pelkästään talonpoikien kestäviin vaatteisiin ja purjelaivojen aikakaudelle, vaan siitä saadaan valmistettua tuhansia nykypäivän tuotteita niin vaate-, paperi-, rakennus- kuin liikenneteollisuudessakin.

– Syy, miksi maailmalla ei käytetä luontoa ravitsevaa hamppua enemmän tuotteiden valmistamiseen juontuu historiasta. Hampputeollisuuden kasvattaminen kuitenkin luo kestävää hyvinvointia. Parasta mitä hampputeollisuudelle voidaan tehdä, on kasvattaa markkinoita, koska mitä enemmän hampputuotteita kulutetaan, sitä enemmän hampputuotteita voidaan kehittää ja valmistaa, Myllyniemi valottaa.

Monet käyttäisivät enemmän hamppua, jos sitä olisi saatavilla ja ostaisivat hampusta tehtyjä vaatteita, jos ne olisivat halvempia.

– Faktaa kuitenkin on, että kysyntä määrää markkinat. Eli kun tuotteita kulutetaan enemmän, niitä tuotetaan enemmän, jolloin myös hinnat voidaan pitää matalampina, Myllyniemi muistuttaa.

1900-luvun alkuun asti hamppua käytettiin enemmän kaikessa mahdollisissa muodoissa. Synteettisten kuitujen ja niiden tehokkaampien tuotantomenetelmien kehittymisen myötä hampun kulutus alkoi hiipua, erityisesti koska sen työstäminen oli vaivalloisempaa sen vahvuuden vuoksi.

– Nyt kun luonnonkuidut ovat taas ekologisuutensa ja kestävyytensä ansiosta suosiossa, on hyvä aika luoda ostopäätöksillä kestävää hyvinvointia, Jaakko Myllyniemi kannustaa.

www.hamppumaa.fi

Miten piristyä?

15/11/2019

Ihminen vahvistuu ja jaksaa olla vireä, kun keho saa kaikki ravinto- ja suojaravinneaineet sekä pystyy ne sulattamaan ja imeyttämään hyvin elimistönsä käyttöön.

Kasvisvoittoinen, antioksidanttirikas ja värikäs ruoka energisoi eikä aiheuta kehoon happamuutta ja kuona-aineiden keräytymistä. Niiden kunnollinen poisto tapahtuu eri erityselinten aktivoinnin kautta (maksa, suolisto, munuaiset, keuhkot). Syvä hengitys, raikkaassa luonnossa liikkuminen ja myönteinen, vähästressinen elämäntapa auttavat jaksamaan energisenä.

Munuaiset ovat ihmisen fyysisen, psyykkisen, hermoston ja voiman tyyssija. Keuhkot taas ovat energian mestari eli ne auttavat puhdistamaan verta hiilidioksidista ja tuomaan sitä taas sydämen käyttöön kaikkialle elimistön vireydeksi ja uudistamiseksi. Niitä tukee ja auttaa jaksamaan yrtit, jooga, meditaatio ja yleensäkin hidastaminen, hiljentyminen ja luonto. Minulle ne ovat olleet ehdottoman tärkeät voimaantumisen eväät jo lähes 50 vuotta.

Vahvistavia Suomen luonnossa menestyviä rohtokasveja
Vahvistavia mielikasvejani ovat nokkonen, siankärsämö ja voikukka. Ja jos hermot ovat kovilla eikä saa nukuttua, kauranröyhy (eli kauranversiouute) helpottaa. Monelle stressimahaiselle myös rauhoittava kamomilla on tärkeä kotiapteekkiyrtti.

Tavoitteena on mielestäni se, että tarvitsisi vain harvoin saada potkua kofeiinista kahvin tai mustan tai vihreän teen kautta tai käyttämällä vahvempia adaptogeenisia kasveja kuten ginsengiä, venäjänjuurta, ruusujuurta, vuorenkilpeä tai rothokoisiota.

Kokeile vaikka kuukausi joitain tai kaikkia seuraavia kasveja, eteerisiä öljyjä ja kukkatippoja, niin saat varmasti lisävirtaa luonnollisesti kehoa kuunnellen.

Nokkonen (Urtica dioica)

Nokkonen on Pohjolan tärkein villivihannes ja puhtia antava rohdoskasvi, joka toimii hellänä adaptogeenina eli kasvina, joka lisää ihmisen kestävyyttä. Se sisältää erittäin paljon ravintoaineita. Siinä on esimerkiksi piitä 60-kertaisesti lehtisalaattiin verrattuna, kalsiumia kolminkertaisesti maitoon verrattuna, rautaa seitsenkertaisesti pinaattiin verrattuna ja C-vitamiinia viisinkertaisesti appelsiinin verrattuna. Nokkosen siemenet sisältävät kaikkia ihmisen tarvitsemia rasvahappoja sekä runsaasti E-vitamiinia.

Kansa tuntee nokkosen ”verta puhdistavana” ja ”vertaluovana” rohtona ja sitä on pidetty yleisesti hyvän kunnon, vastustuskyvyn, elinvoiman ja virkeyden lisääjänä. Kansa on arvostanut nokkosen siemeniä myös potenssia kohottavana ja muistia virkistävänä rohtona, jotka elvyttävät myös lisämunuaisten toimintaa uupumusaikoina.

Nokkonen vahvistaa munuaisia ja poistaa lievästi nestettä ja virtsahappoa ja hoitaa virtsatietulehduksia, kihtiä, turvotuksia ja iskiasta. Nokkosta on käytetty estämään eturauhasen liikakasvua. Se tasaa verenpainetta, alentaa verensokeria, kohottaa hemoglobiinia ja lisää punasolujen määrää hoitaen siten anemiaa ja alhaisia ferritiiniarvoja eli väsymystä. Nokkonen on perna- ja haimarohto, ja sitä on käytetty tukena yleensä verisairauksien hoidossa. Se edistää ruoansulatusta, ja sitä käytetään normalisoimaan suolen toimintaa, parantamaan ruoansulatusvaivoja, ripulia, ummetusta ja peräpukamia, maha- ja pohjukaissuolenhaavaumia sekä maksa- ja sappivaivoja.

Nokkonen irrottaa limaa hengitysteistä, ja sitä käytetään hengitysteiden ongelmien tukihoitona, kuten esimerkiksi krooniseen bronkiittiin, yskään ja astmaan, heinänuhaan ja allergioihin sekä yleiseen väsymykseen. Nokkosen sisältämä pii ja asetyylikoliini torjuvat allergisia reaktioita.
Kylvyissä nokkonen on yleisesti elimistöä vahvistava, vireyttä ja vastustuskykyä antava. Se elvyttää ihon ja päänahan pintaverenkiertoa ja vahvistaa myös hiustenkasvua. Nokkonen lievittää lihaskipuja ja reumaa ja edistää nesteen, turvotuksen ja virtsahapon poistumista.

Käytä nokkosta tuoreena tai kuivattuna ruoassa (1-2rkl) jauheena, yrttiteessä 1tl 2dl kuumaa vettä kohti tai 20 tippaa uutteena useasti päivän mittaan.

Siankärsämö (Achillea millefolium)

Siankärsämö eli akantupakki on Suomen kansan tuntema ”tuhattaituri”. Sitä on pidetty vahvuuden symbolina. Esimerkiksi kreikkalainen soturi Akilles tuli haavoittumattomaksi kun hänen äitinsä kastoi hänet siankärsämöteehen – ainoastaan kantapää jäi hänen heikoksi kohdakseen eli ”Akilleen kantapääksi”.

Rohtona käytetään kukkivaa kasvia, kukkia ja lehtiä. Siankärsämö laukaisee sileiden lihasten kouristuksia erityisesti mahavaivoissa. Se lisää sapen ja mahanesteen eritystä. Näin se edistää ruoansulatusta, ravintoaineet imeytyvät paremmin ja ihminen vahvistuu. Se on tärkeää monelle, jolla on ruoansulatusvaivoja. Lisäksi se edistää suoliston toimintaa, auttaa ummetuksen hoidossa ja vähentää kaasunmuodostusta.

Siankärsämö sisältää mm. karvasaineita, kamatsuleenia, atsuleenia ja salisyylihappoa sekä runsaasti sydämen toiminnalle tärkeitä hivenaineita, mangaania ja magnesiumia, ja se alentaa verenpainetta ja verensokeria. Siankärsämö lisää virtsaneritystä ja sitä on käytetty helpottamaan virtsatie- ja eturauhasvaivoja.

Siankärsämö vahvistaa immuunijärjestelmää ja on tulehduksia estävä, antibakteerinen ja antibioottinen ja alentaa jonkin verran myös kuumetta. Sitä on käytetty flunssan torjunnassa ja hoidossa samaan tapaan kuin auringonhattua eli kaunopunahattua. Siankärsämö tehoaa myös homeisiin ja hiivoihin. Sitä on käytetty puhdistamaan ja vahvistamaan elimistöä, ja kansanlääkinnässä sitä on arvostettu ”verta ja maksaa puhdistavana” rohtona ja siitä on tehty vahvistavaa siankärsämöviinaa. Nimi ”akantupakki” viittaa siankärsämön käyttöön hengitysteiden vaivoissa, yskässä ja astmassa.

Siankärsämöllä hoidetaan ulkoisesti ihoa erilaisissa iho-ongelmissa, haavoissa. Siankärsämön betosiniini estää verenvuotoja ja eugenoli lievittää paikallista kipua. Siankärsämötinktuuraa onkin käytetty kipuja lievittävänä linimenttinä.

Siankärsämöä arvostetaan erityisesti suonikohjujen ja peräpukamien rohtona kylpyinä, kääreinä, salvoina ja voiteina käytettynä. Se elvyttää muutenkin myös sisäisesti käytettynä laskimo- ja ääreisverenkiertoa sekä lämmittää kylmiä jalkoja ja käsiä. Sitä on käytetty sisäisesti ja ulkoisesti kylpyinä kuukautiskipuihin ja vaihdevuosivaivoihin.
Käytä yrttiteenä, -jauheina ja –uutteena sekä mausteena – myös ulkoisesti.

Voikukat (Taraxacum spp.)

Voikukka on monimuotoinen ja monivuotinen sikurikasveihin kuuluva rohtokasvi, joita tunnetaan on 700 lajia. Eri kielillä voikukkaa kutsutaan mm. leijonanhampaaksi tai sängynkastelijaksi, mikä viittaa kasvin virtsaneritystä lisäävään vaikutukseen. Suvun tieteellinen nimi voidaan johtaa sanoista taraxis (= eräs silmäsairaus) ja akeomai (=parantaminen).

Rohtona käytetään voikukan juurta, lehtiä, versoa, kukkia ja tuoreesta voikukasta puristettua mehua. Vaikuttavia aineita ovat taraksiini-karvasaine, hartsit, flavonoidit ja inuliini (syksyllä jopa 40%), A-, B-, C- ja D-vitamiini, kalsium, fosfori, magnesium, rauta sekä kalium (versossa 4,5%).

Voikukan lehdet lisäävät haimanesteen eli ruoansulatusta helpottavien entsyymeiden tuotantoa, jolloin ruoka sulaa taas paremmin ja ihminen vahvistuu. Lehdet helpottavat myös perna- ja munuaisvaivoja, kihtiä, reumaa ja nesteenkertymiä. Voikukka tunnetaan myös ”verta ja kehoa puhdistavana” rohtona. Juuri lisää huomattavasti sapeneritystä, lisää ruokahalua, edistää ruoansulatusta ja vahvistaa maksaa.

Voikukka auttaa vatsakatarriin, ummetukseen ja peräpukamiin ja lisäksi estää kasvaimia ja tulehduksia. Voikukan juuren inuliini alentaa korkeaa huonoa kolesterolia ja verensokeria. Voikukkaa käytetään myös ihottumiin, kutinaan ja selluliitin hoitoon sisäisesti.

Käytä lehtiä tuoreena ja kuivattuna ruoissa, viherjauheina, yrttiteinä ja –uutteina sekä juurta paistoksina, keitteenä ja kahvin sijaan sekä uutteina.

Ruusujuuri

Ruusujuuri (Rhodiola rosea) on monivuotinen tuntureilla kasvava adaptogeenina tunnettu maksaruohokasvi. Suomessa sitä tavataan yleisenä Enontekiön Lapissa, harvinaisempana Inarin ja Kittilän Lapissa. Siperiassa ruusujuuri kasvaa rotevakasvuisena; yhden juurakon paino saattaa nousta lähes kiloon, tosin vasta 3-5 vuoden ikäisenä. Rohtona käytetty juurakko tuoksuu ruusulle, josta se on saanut nimensäkin.

Ruusujuuri auttaa elimistöä selviytymään äärimmäisissä olosuhteissa esimerkiksi psyykkisen ja fyysisen stressin aikana. Sitä käytetään yleisesti vahvistavana rohtona. Samantyyppisiä adaptogeenisiä vaikutuksia löytyy myös ginsengistä, venäjänjuuresta, vuorenkilvestä ja rohtokoisiosta. Myös väinönputkin lisää tarmoa.

Käytä juurta keitteenä tai uutteena.

Kaura (Avena sativa)
Kaurasta käytetään rohtona heilimöinti ja maitoasteella olevia kauran röyhyjä sekä kauranjyviä.

Kauranversoa käytetään sisäisesti rauhoittamaan mieltä, hermostolliseen väsymykseen ja keskittymisvaikeuksiin. Siitä on apua vieroitettaessa lääkkeiden, tupakan ja alkoholin käytöstä; mm. Intiassa sitä käytettiin keitteenä oopiumin vieroitusoireiden lievittämiseen. Kaura sisältää aveniinia, jota pidetään tärkeänä hermostoa rauhoittavana ja vahvistavana aineena. Kauranverso on ollut eniten käytettyjä rohtoja myös yleisesti hermoston vahvistamisessa.

Kauranjyviä kansa on käyttänyt puurona hermoja ja muistia vahvistavana ruokana. Keittämällä valmistettua kauralimaa on käytetty mahahaavaumien hoitoon. Ulkoisesti kylpyinä kaura rauhoittaa myös ihoa.
Hermoston hoidossa kauranversoa käytetään lähinnä uutteena, sillä sen vaikutus heikkenee kuivattaessa.

Kamomilla (Matricaria recutita)

Kamomilla on vanha peltojen ja pientareiden yksivuotinen asterikasveihin kuuluva rikkakasvi, joka on harvinaistunut kasvinsuojeluaineiden käytön sekä pientareiden rehevöitymisen vuoksi. Yrtin rauhoittavan vaikutuksen vuoksi egyptiläiset kutsuivat sitä ”Auringonjumalan kukaksi”.

Rohtona käytetään kukkia. Sen vaikuttavia aineita ovat mm. eteerinen öljy, kamatsuleeni, salisyylihappo, flavonoidit, kversetiini, luteoliini, kumariinit ja karvasaineet.

Kamomillan kukat laukaisevat sileiden lihasten kouristuksia ja rauhoittavat vatsaa; sitä käytetään vatsavaivoihin, maha-suolikanavan tulehduksiin, ilmavaivoihin, koliikkiin ja kuukautiskramppeihin. Kamomilla on yksi tärkeimmistä nykyihmisen rohtokasveista, sillä moni kärsii ruoansulatuskanavan ja ihon ongelmista. Stressi, kiire ja ylijalostettu ruoka ovat oletettavasti syynä näihinkin ongelmiin. Kamomillalla on tulehduksia parantava, antibakteerinen vaikutus, joka edistää myös haavojen paranemista.

Ulkoisesti käytettynä kamomilla desinfioi ja rauhoittaa ihoa; lievittää iho-, limakalvo- ja silmätulehduksia.

Käytä kukkia yrttiteenä tai –uutteena sisäisesti ja ulkoisesti.

Virpi Raipala-Cormier
Tuotekehitys- ja koulutusvastaava/
Product development & Education

Frantsilan Luomuyrttitila Oy
Frantsila Organic Herb Farm

www.frantsila.com
www.facebook.com/frantsilanluomuyrttitila
instagram.com/frantsilaherbfarm

Krooninen väsymysoireyhtymä - mikä se on?

4/11/2019

Krooninen väsymysoireyhtymä (Chronic Fatigue Syndrome eli CFS) on vakava ja pitkäaikainen sairaus, jonka syistä ei ole tarkkaa tietoa.

Nimi "väsymysoireyhtymä" on osin harhaanjohtava, sillä kyseessä on enemmänkin uupumus kuin väsymys. Krooninen väsymysoireyhtymä ei ole psykiatrinen sairaus eikä sen aiheuttama uupumus poistu lepäämällä tai nukkumalla.

Uupumuksen tunne voi todellakin lamaannuttaa ja lisäksi sairauteen liittyy aina muita oireita. Pelkkä uupumus ei siis ole merkki kroonisesta väsymysoireyhtymästä.

Millaiset oireet?

Kroonisen väsymysoireyhtymään liittyvä uupumus on usein erittäin voimakasta, jopa invalidisoivaa. Uupumukseen liittyy aina muitakin oireita, joista yleisimpiä ovat esimerkiksi lihas- ja nivelsäryt, päänsärky, migreeni, pahoinvointi, masennus, ahdistus ja jatkuva kuumeilu. Sydänoireet kuten lisälyöntisyys ja rytmihäiriöt ovat myös yleisiä. Sydänfilmissä näkyy joskus muutoksia T-aalloissa.

Kognitiivisia ongelmia esiintyy lähes kaikilla väsymysoireyhtymästä kärsivillä ja niiden vaikeusaste vaihtelee lievistä keskittymis- ja muistihäiriöistä jopa dementoitumiseen. Aivojen magneettikuvassa näkyy usein samanlaisia muutoksia kuin MS-tautia sairastavilla.

Unihäiriöt ovat hyvin yleisiä. Osa potilaista nukkuu melkein vuorokauden ympäri, toiset taas kärsivät vaikeasta unettomuudesta. Yöuni on usein pinnallista ja monet voivat kärsiä myös painajaisista.

Immuunijärjestelmä toimii huonosti ja usein toistuvat virus- tai bakteeri-infektiot, allergiat ja yliherkkyydet ovat yleisiä. Kaulan ja kainaloiden imusolmukkeet ovat usein turvoksissa ja aristavat. Myös perna saattaa olla laajentunut. Ongelmia on myös kehon lämpötilan ja verenpaineen säätelyssä. Suuri osa potilaista kärsii posturallisesta hypotensiosta.

Muita mahdollisia oireita ovat esimerkiksi vatsavaivat, aamujäykkyys, valoherkkyys, lihasheikkous, erilaiset ihottumat, huimaus, hiustenlähtö, näköhäiriöt, epileptiset kohtaukset, kuukautishäiriöt sekä virtsaamisvaikeudet. Kroonista väsymysoireyhtymää sairastavilla esiintyy myös tavallista useammin joitakin muita sairauksia, esimerkiksi fibromyalgiaa, ärtyvän suolen oireyhtymää ja endometrioosia.

Krooninen väsymysoireyhtymä voi puhjeta vähitellen tai lyhyen ajan kuluessa
Sairaus ilmenee yleensä infektiona, joka ei parannukaan normaalisti. Suurin osa potilaista saa kuitenkin vuosien myötä toimintakykyään takaisin. Osalla sairaus etenee progressiivisesti ja voi johtaa täydelliseen invaliditeettiin, jopa liikuntakyvyttömyyteen. Krooninen väsymysoireyhtymä ei yleensä johda kuolemaan, mutta hengenvaarallisia komplikaatioita (leukemia, lymfooma, elinvauriot, opportunistiset infektiot) voi esiintyä.

Kroonisen väsymysoireyhtymän esiintyvyyttä on hankala arvioida, sillä merkittävä osa sairastuneista on ilman diagnoosia tai saanut jonkun muun diagnoosin. Arviot vaihtelevat yleensä 75 tapauksesta 100 000 ihmistä kohden 420 tapaukseen, mutta jotkut tutkijat ovat esittäneet jopa usean prosentin suuruisia arvioita.

Krooniseen väsymysoireyhtymään voi sairastua missä tahansa iässä, mutta lasten sairastuminen on harvinaista. Kroonisen väsymysoireyhtymän syytä ei tiedetä, vaikka erilaisia teorioita löytyy kymmenittäin. Monet seikat viittaavat siihen, että ainakin osalla potilaista sairauden taustalla on virusinfektio. Myös perimällä uskotaan olevan vaikutusta väsymysoireyhtymän syntyyn ja muutamia siihen liittyviä geenimuutoksia onkin onnistuttu löytämään. On epätodennäköistä, että yksittäinen geeni johtaisi sairastumiseen, vaan kyse on todennäköisesti alttiudesta.

Kroonisen väsymysoireyhtymän hoito
Krooniseen väsymysoireyhtymään ei tunneta parantavaa hoitoa. Tavallista pidemmistä antibiottikuureista ja viruslääkkeistä voi olla apua. Piristeet eivät yleensä auta. Unestassa tutkitaan parhaillaan uusia hoitomenetelmiä kroonisen väsymysoireyhtymän oireiden lievittämiseksi. Lupaavia tuloksia on saatu mm. naltreksonista ja kotihappihoidosta.

Lähde: Unesta.fi