Ajankohtaista ravintolisistä - RAVINTOLISÄTIEDOTUS

Maailman sydänpäivänä 29.9. pukeudutaan punaiseen - suojaa sydäntäsi!

27/9/2018

Maailman sydänpäivää vietetään 29.9.18 ympäri maailman. Teemapäivän tavoitteena on lisätä tietoa sydänterveydestä ja kannustaa elintapoihin, joilla sydämemme voivat hyvin. Aiemmilta vuosilta tuttu Pukeudu punaiseen -teema muistuttaa sydänterveyden merkityksestä.

Uusi, tehokas tapa suojata sydäntä ja vaikuttaa elinikään

Ruotsalaistutkimuksen mukaan säännöllisellä, päivittäisellä seleenin ja ubikinonin käytöllä voidaan saavuttaa pidempi elinikä. Orgaaninen seleeni ja ubikinoni ovat välttämättömiä antioksidantteja, jotka näyttävät suojaavan sydän- ja verisuonitaudeilta vahvistaen samalla sydäntä.

Karoliinisen sairaalan ja Linköpingin yliopiston viisivuotiseen tutkimukseen osallistui 443, 70-88 vuotiasta ruotsalaista naista ja miestä. Aluksi sydäntautilääkärit tutkivat kaikki koehenkilöt. Sydämen vajaatoiminta määriteltiin, sydänfilmi otettiin ja verenpaine mitattiin. Laboratoriotutkimuksin mitattiin seleenin ja ubikinonin määrät ja selvitettiin sydämen pumppausvoimaan ja hapetusstressiin liittyviä tekijöitä.

Tämän jälkeen koehenkilöt jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään. Puolet sai 200 μg orgaanista seleeniä ja 200 mg ubikinonia päivässä. Toisille annettiin tehottomia lumevalmisteita. Kyseessä oli kaksoissokkotutkimus, joten koehenkilöt tai lääkärit eivät tienneet kuka sai tehokkaita tai tehottomia valmisteita.

Kokeen aikana lääkärintarkastuksia oli puolen vuoden välein, joissa laboratoriotutkimusten lisäksi otettiin ultraäänen heijastama kuva sydämen rakenteesta ja liikkeestä, ekkokardiogrammi. Tutkimuksessa todettiin, että päivittäin seleeniä ja ubikinonia saaneilla oli noin 50% alhaisempi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin kuin tehottomia lumevalmisteita saaneilla.

Mittaustavasta riippuen vähennys oli 44-55 %. Sydänfilmi ja laboratorio-tutkimukset tukevat tulosta ja myös ultraäänitutkimukset osoittivat että seleeniä ja ubikinonia saaneiden sydämet toimivat paremmin. Tutkimus on julkaistu arvostetussa International Journal of Cardiology lehdessä.

Johtopäätös:
Seleeni ja ubikinoni vähensivät siis merkittävästi sydän- ja verisuoniperäisiä kuolemia. Seleeni ja ubikinoni suojasivat sydäntä, estivät sen vajaatoimintaa ja auttoivat sitä toimimaan paremmin.

Lähteet: Ref. Alehagen U, et al. Cardiovascular mortality and N-terminal-proBNP reduced after combined selenium and coenzyme Q10 supplementation: A 5-yeas prospective randomized double-blind placebo-controlled trial among elderly Swedish citizens. Int J Cardiol. 2012. E-pub ahead of print. International Journal of Cardiology.

Fytoterapia eli kasvilääkintä - tuttua jo tuhansien vuosien takaa

26/9/2018

Fytoterapia eli kasvilääkintä on ihmisten ja eläinten hoitamista kasveilla ja niistä tehdyillä valmisteilla. Maailman terveysjärjestö (WHO) on luetteloinut noin 20.000 rohdoskasvia, joita on käytetty fytoterapiassa eri puolilla maailmaa.

Fytoterapiassa kasveja voidaan käyttää sisäisesti esimerkiksi teenä, mausteena, ravintolisinä tai kasvirohdosvalmisteina. Ulkoisesti fytoterapiaa voidaan käyttää esimerkiksi kylpyinä, hauteina, luonnonkosmetiikkana tai kasvien eteerisiä öljyjä hieronnassa ja höyryhengityksessä. Fytoterapiaan liittyvä tieteenhaara on farmakognosia eli rohdosoppi, joka tutkii kasvien ainesosia ja niiden vaikutuksia.

Fytoterapian historiallinen tausta ja nykytila
Fytoterapialla on tuhansien vuosien historia maailman eri kulttuureissa. Varsinkin Aasian lääkintäjärjestelmissä kasvien lääkekäyttö on pysynyt suurelta osin katkeamattomana nykyaikaan saakka. Amerikassa ja Euroopassa 1700-luvulla kemiallisten ja biokemiallisten menetelmien kehittyessä kasveista alettiin eristää Iääkkeellisiä tehoaineita ja kasvien käyttö lääkkeenä sellaisenaan väheni.

1980-luvulta lähtien suuntaus on kuitenkin muuttunut ja yhä enemmän tutkitaan, viljellään ja käytetään kasveja ennaltaehkäisemään sairauksia ja parantamaan niitä. Vuonna 1989 perustettiin European Scientific Cooperative for Phytotherapy (ESCOP) edistämään kasvilääkkeiden tieteellistä asemaa ja tasapuolistamaan Euroopan säädöstöä.

ESCOP on tuottanut lääkekasvimonografioita, samoin kuin WHO, joka on tuottanut myös monia teoksia lääkekasvien turvallisuudesta, suojelusta, säädöksistä ja eri alueiden Iääkekasveista. Myös vuoden 1994 American Herbal Pharmacopoeia sisälsi jo 300 monografiaa ayurvedan, kiinalaisen lääkinnän ja länsimaisen lääkinnän käyttämistä rohdoista.

Saksassa toimiva tutkijoiden ja terveysalan edustajien elin, Komissio E, on julkaissut raportit noin 380 rohdoskasvista todeten niistä noin kaksi kolmasosaa tehokkaiksi ja turvallisiksi farmakognosian mukaan.

EMA:n (European Medicines Agency) alainen työryhmä HMPC (Committee on Herbal Medicinal Products) on perustettu vuonna 2004 ja se on myös ottanut tehtäväkseen valmistella yhteisömonografioita, joita on tällä hetkellä reilut sata kpl, ja joissa eritellään rohdosten perinne- ja vakiintunutta käyttöä.

Fytoterapia perustuu kasvien ravitsemuksellisiin, fysiologisiin ja farmakologisiin ominaisuuksiin. Vaikka fytoterapian juuret ovat monilta osin kansanperinteessä ja perinnekäyttöön perustuvassa lääkinnässä, on nykytutkimus osoittanut useat näistä käyttöalueista tieteellisesti toimiviksi.

Fytoterapia Suomessa
Suomessa fytoterapialla on satojen vuosien perinne kansanlääkinnässä ja 1600-luvulta alkaen apteekeilla oli omat rohdoskasvipuutarhansa. 1950-luvulla rohdoskasvien myynti alkoi siirtyä terveyskauppoihin, apteekkien keskittyessä myymään synteettisiä lääkevalmisteita. Nykyisin fytoterapiassa käytettyjä valmisteita myydään terveyskauppojen lisäksi mm. apteekeissa, päivittäistavarakaupoissa, terapeuttien vastaanotoilla, nettikaupoissa ja vaikkapa kuntosaleilla.

Suurin osa fytoterapeuttisista valmisteista on markkinoilla elintarvikkeina, kuten ravintolisinä, mutta osa myös lääkelain alaisina kasvirohdosvalmisteina. Voidaankin sanoa, että fytoterapia on jakaantunut perinnekäyttöön perustuviin valmisteisiin (ravintolisät ja perinteiset kasvirohdosvalmisteet) ja evidenssiin perustuviin (EBM = Evidence Based Medicine tai WEU = Well Established Use). Ulkoisesti käytettävät fytoterapeuttiset valmisteet ovat usein luonnonkosmetiikkaa tai erilaisia hoitotuotteita, kuten esimerkiksi hoitoöljyt ja -turve.

Fytoterapia työllistää Suomessa suoraan tai välillisesti yli 10.000 henkilöä ulottuen biotalouteen kuuluvasta luonnontuotealasta, elintarvike- ja lääketeollisuuteen, luontaishoitoloihin, terveyskauppoihin, apteekkeihin, päivittäistavarakauppoihin ja osin näiden toimialojen koulutukseen.

Fytoterapiaa käytetään laajasti Suomessa itsehoidollisesti ja sen käytössä opastavat varsinkin terveyskaupat, fytonomit, fytoterapeutit, luontaisterapeutit sekä ravintoneuvojat. Suomalaiset lääkärit eivät yleensä suosittele fytoterapiaa potilailleen, sillä lääkärikoulutus ei sisällä rohdoskasvioppia, vaikkakin jotkin rohdoskasvit ovat myös lääkelain alaisissa kasvirohdosvalmisteissa ja useita fytoterapeuttisia tuotteita on mainittu Käypä hoito-suosituksissa.

Kasvilääkintä on laajasti käytössä monissa muissa Euroopan maissa myös lääkärin työssä ja osa maista on myös integroinut sen terveydenhoidon järjestelmiin. Esimerkiksi Saksassa jopa 70 % tavallisista lääkäreistä määrää fytoterapiavalmisteita. Euroopassa rohdoskäytössä on noin 1.500 kasvia, joista osasta on valmistettu yhteisötason monografioita.

Biolääketieteen kiinnostus luonnonaineisiin on lisääntynyt valtavasti ja yksinomaan kasvien haihtuvista öljyistä julkaistaan noin 20.000 tutkimusta vuodessa. Maailmalta löytyy useita tutkimustietokantoja, joihin on koottu rohdoksiin ja ravintolisiin liittyviä tutkimuksia. Esimerkiksi Natural Database sisältää monografian noin 1.000 luontaistuotteen ainesosasta. Suomessa rohdostutkimusta tehdään mm. Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa.

Suomessa fytoterapiaa kouluttavat useat eri tahot. Yliopistollista koulutusta järjestetään Helsingin yliopistossa farmasian tiedekunnassa ja kasvikemiaa opetetaan myös Kuopion Itä-Suomen ja Turun yliopistoissa kasvikemian laitoksella sekä Tampereen yliopistossa biolääketieteen osastolla. Fytoterapiakoulutusta järjestävät myös mm. Frantsilan koulutuskeskus, Provita Oy, MDD Terveyspalvelut, Terveysopisto Salus, Kiinalaisen lääketieteen Instituutti, Suomen aromaterapeutit ja A. Vogel Instituutti.

Teksti:
Frantsilan Luomuyrttiltilan toimitusjohtaja ja Frantsilan Koulutuskeskuksen perustaja agronomi Virpi Raipala-Cormier
Helsingin yliopiston farmakognosian dosentti Yvonne Holm
Kasvitieteilijä, professori Sinikka Piippo
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton toiminnanjohtaja Mika Rönkkö

Alzheimer koskettaa monia

24/9/2018

Muistiliiton mukaan maailmassa on 50 miljoonaa muistisairauteen sairastunutta ihmistä. Suomessa on hieman alle 200 000 eriasteista muistisairautta sairastavaa.

21.9.18 vietettiin Maailman Alzheimer-päivää. Joka kolmas sekunti joku ihminen sairastuu jossain päin maailmaa muistisairauteen, muistuttaa Muistiliiton maailman kattojärjestö Alzheimer’s Disease International (ADI).

Ennusteen mukaan vuonna 2050 maailmassa on jopa 152 miljoonaa muistisairautta sairastavaa ihmistä. Suuria läpimurtoja ei ole tehty tutkimuksen saralla 20 vuoteen, eikä parantavaa lääkehoitoa ole. Siksi tarvitaan tehokasta panostusta tämän globaalin terveysongelman ratkomiseen.

Alzheimerin taudille tyypillistä on sen vaiheittainen ja hitaasti etenevä luonne. Oireiden kesto ja niiden vaikeus ovat hyvin yksilöllisiä. Useilla potilailla oireet ovat lieviä vuosienkin ajan.

Alzheimerin tautia epäiltäessä henkilön tulisi hakeutua tutkimuksiin mahdollisimman nopeasti, jotta sairaus voidaan tunnistaa ja hoito aloittaa mahdollisimman aikaisin. Pienikin viive voi aiheuttaa merkittävän eron hoidon tehossa.

Alzheimerin taudin eteneminen jaetaan neljään eri vaiheeseen:
1) Varhainen Alzheimerin tauti, 2) Lievä Alzheimerin tauti, 3) Keskivaikea Alzheimerin tauti ja 4) Vaikea Alzheimerin tauti.

Varhainen Alzheimerin tauti

Varhaisessa vaiheessa Alzheimerin taudin aiheuttamat oireet alkavat hitaasti näkyä sekä potilaalle että hänen läheisilleen. Sairautta epäiltäessä henkilön tulisikin hakeutua tutkimuksiin mahdollisimman nopeasti, jotta Alzheimerin tauti voidaan tunnistaa ja hoito aloittaa mahdollisimman pikaisesti.

Kun Alzheimerin tauti on todettu, kannattaa alkujärkytyksen jälkeen asioita tarkastella käytännön läheisesti ja tulevasta turhia murehtimatta. Sairaus etenee jokaisen potilaan kohdalla yksilöllisesti. Potilas voi varhaisessa vaiheessa asua kotonaan, jos saa päivittäisten tehtävien suorittamiseen säännöllistä tukea.

Testamentti ja hoitotahto kannattaa kuitenkin tehdä valmiiksi, jotta päätökset on tehty ennen sairauden etenemistä. Tyypillisimmät varhaiseen vaiheeseen liittyvät oireet koskevat muistin heikkenemistä. Uusien asioiden oppiminen kuten nimien muistaminen ja asiakokonaisuuksien hahmottaminen vaikeutuvat.

Unohtelu lisääntyy, jolloin esimerkiksi luetusta tekstistä jää mieleen vain osa. Varhaisessa vaiheessa suurin osa potilaista kuitenkin kieltää muistihäiriön.

Töissä ja arkiaskareissa sairaus saattaa ilmentyä hidastumisena ja epävarmuutena tutuissa tehtävissä. Tämän vuoksi potilaan uupumus lisääntyy ja potilas vähentää usein esimerkiksi vanhoja harrastuksia. Hän saattaa lisäksi olla ahdistunut, masentunut ja ärtynyt.

Lievä Alzheimerin tauti

Aikaisemmin havaitut oireet pahentuvat jonkin verran lievässä vaiheessa ja alkavat haitata päivittäistä toimintaa. Suurin osa potilaista myöntää kärsivänsä muistihäiriöistä, vaikka ei välttämättä tunne olevansa sairas.

Lievän vaiheen aikana tapahtuvat muutokset ovat itsenäisen selviytymisen kannalta merkittäviä. Kotona asuminen onnistuu edelleen, jos siihen saadaan jatkuvaa apua. Fyysisesti potilas on hyvässä kunnossa, vaikka hän voikin laihtua monipuolisesta ravinnosta huolimatta.

Lievässä vaiheessa muistivaikeudet lisääntyvät, minkä vuoksi uusien asioiden muistaminen ja oppiminen heikentyvät merkittävästi. Potilas saattaa esimerkiksi käydä kaupassa useita kertoja, sillä osa tavaroista jää aina puuttumaan.

Potilaan on yhä vaikeampi hahmottaa ympäristöään, minkä vuoksi hän eksyy helposti vieraassa ympäristössä. Ajantaju katoaa ja tapahtuminen keskinäinen aikajärjestys sekoittuu usein. Potilaalla saattaa ilmetä harhaluuloja.

Keskivaikea Alzheimerin tauti

Potilaan persoonallisuus ja sosiaaliset kyvyt säilyvät keskivaikeassa vaiheessa melko hyvin. Hän ei kuitenkaan enää itse tunnista vaikeuksiaan selviytyä arjen haasteista. Arkiaskareet kuten pukeutuminen eivät välttämättä enää onnistu ilman apua, minkä vuoksi yksinasuva potilas voi joutua siirtymään kotoa laitoshoitoon.

Potilas eksyy usein tutuissakin paikoissa, sillä hänen on vaikea tunnistaa omaa kotia tai esimerkiksi tuttuja kasvoja. Kielellisten vaikeuksien lisääntyessä aktiivinen osallistuminen keskusteluun vähenee.

Menneisyys ja oman mielen sisällöt sekoittuvat voimakkaasti nykyhetkeen. Yksin jääminen tuntuu pelottavalta ja potilas saattaakin sen vuoksi ripustautua läheisiinsä.

Vaikea Alzheimerin tauti

Vaikeassa vaiheessa potilas on ilman omaishoitajan apua laitostasoisen hoidon tarpeessa, sillä häntä joudutaan jatkuvasti auttamaan päivittäisissä toiminnoissa. Hänen muistinsa toimii satunnaisesti eikä hän useinkaan tunnista läheisiään.

Potilaalla saattaa ilmetä myös fyysisiä oireita kuten suun seudun pakkoliikkeitä ja lihasnykimistä. Hänen kävely- ja syömistaitonsa heikkenevät. Puheen ymmärtäminen ja puhuminen vaikeutuvat tai voivat loppua kokonaan.

Lähde: http://www.alzheimerinfo.fi/

Vieraskynäkirjoitus Tohtori Tolonen: Kohu-uutisoitu probioottitutkimus saa asiantuntijoilta kritiikkiä

18/9/2018

Valtamedian, mm. YLEn, Helsingin Sanomien ym. laajasti uutisoima yksittäinen pienellä ihmisaineistolla (n=21, jotka oli jaettu kolmeen 7 henkilön ryhmään) tehty tutkimus probioottivalmisteiden tehottomuudesta saa kritiikkiä terveystuotealan asiantuntijoilta. Jos jonkin ravintolisän postiivisessa tutkimuksessa olisi ollut näin pieni aineisto, se olisi tyrmätty heti arvottomana. Mutta nyt kun on kyseessä negatiivinen, vaikkakin erittäin kyseenalainen tulos, se ylittää valtamedian uutiskynnyksen!

Muistutan mieliin, että lääkäriseura Duodecimin myönsi vuoden 2016 arvostetun Matti Äyräpään palkinnon Turun yliopiston lastentautiopin professori Erika Isolaurille, jonka työryhmä on tutkinut lähes 20 vuotta probioottien eli maitohappobakteereiden terveysvaikutuksia, joista on ollut suurta apua allergiaperheiden lapsille. Lisäksi probiootit ehkäisivät lasten hengitystieinfektioita. Tänään HS uutisoi, että niitä esiintyy runsaasti etenkin atooppisilla (allergisilla) lapsilla. Toissa vuonna myös YLE uutisoi Isolaurin saaman palkinnon Ylen uutinen, Duodecim palkitsee ravintolisätutkijan

Suomen Bioteekissä tuotekehityspäällikkönä toimiva elintarvikekemian tohtori Leea Pelto on koostanut terveyskaupoille Helsingin Sanomien probiootti-uutisointia koskevan vastineen, joka on luettavissa TÄSTÄ.

Kritiikki kohdistuu mm. siihen, että tuoreessa tutkimuksessa käytössä ollut bakteeriseos on tuntematon (ei siis kaupallinen), eikä sitä kuvattu riittävän tarkasti. Probioottien vaikutukset ovat aina bakteerikantakohtaisia, joten kantojen tunteminen on olennaista. Lisäksi tutkimuksessa oli terveysvaikutusten sijaan keskitytty probioottien kiinnittymisen tutkimiseen suolistossa.

Huomautan lisäksi, että probiootit voivat ehkäistä ja lievittää masennusta sekä parantaa insuliiniresistenssiä ja sitä kautta ehkäistä ja hoitaa tyypin 2 diabetesta (Hulston ym. 2015) ja myös valtimonkovetustautia ja alentaa kohonnutta verenpainetta (Komaroff AL. The Microbiome and Risk for Atherosclerosis. JAMA. Published online May 14, 2018. doi:10.1001/jama.2018.5240) sekä auttaa painonhallinnassa. Näitä seikkoja ei tutkittu nyt uutisoidussa raportissa, eivätkä valtamedian (lääketeollisuuden sponsoroimat) terveystoimittajat näytä tuntevan niitä ollenkaan. Tai sitten heillä on silmässään sokea piste.

Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton saamien asiantuntijakommenttien mukaan kohu-uutisoidut probioottitutkimukset eivät muuta nykykäsitystä probioottien hyödyistä. Kauppiasliitto muistuttaa, että probioottien käyttö sisältyy myös Käypä Hoito-suosituksiin.

Probiootit nykytiedon valossa

Matti Tolonen
Lääkäri, eläkkeellä

http://www.tritolonen.fi/

Detox turvallisesti – miten?

17/9/2018

Detox-kuurista (detoxification eli myrkyn poistaminen) haetaan yleensä apua kehon kemialliseen stressitilaan. Kuurin tarkoituksena on lisätä terveyttä ja hyvinvointia poistamalla kehosta epäsuotuisia aineksia, joita kertyy elimistöön kehon sisältä ja ulkoa.

Detoxin tavoitteeseen tähdätään puhdistavalla ravinnolla, hikoilemalla, nukkumalla ym. terveillä elintavoilla.

– Mielen detox on olennainen osa puhdistumista, koska emotionaalinen stressi johtaa fyysiseen stressiin (univaje ym.), mistä seuraa kehnoja ruoka- ja elintapavalintoja. Mielen detox tarkoittaa yleensä läsnäoloa, ajanhallintaa, laadukkaampia huveja ja parempaa seuraa, Certified Holistic Health Coach Pirkko Tavaila sanoo.

Kehon puhdistusjärjestelmään kuuluvat maksa, suolisto, munuaiset, sappirakko, virtsarakko, keuhkot, iho, veri ja lymfajärjestelmä. Täydellisessä maailmassa tämä koneisto toimisi aina tehokkaasti ilman apuja. Järjestelmä suodattaisi ne vähäiset myrkyt mitä kehoon joutuu.

Detoxin tarve on lisääntynyt sitä mukaa, kun kemiallinen stressi on lisääntynyt. Ympäristön vierasaineiden määrä on moninkertaistunut. Terveyttä rapauttavat vapaat radikaalit hyökkäävät jokaiseen soluun tuhansia kertoja päivässä. Niitä on tarjolla aiempaa runsaammin, koska elämä on hektistä ja elintavat muuttuneet solujen kannalta epäedullisiksi. Vapaiden radikaalien lähteitä ovat saasteet, lääkkeet, tulehdustilat, kahvi, huonot rasvat, auringonvalo, radioaktiivinen säteily, ravinnon lisäaineet, torjunta-aineet, kova urheilu, tupakka ja alkoholi. Ts. tavallinen elämä aiheuttaa toksiinien kertymistä soluihin.

Mistä detoxin tarpeen huomaa? Toksisessa tilassa elämä ei maistu eivätkä aivot toimi. Luovuus on hukassa ja tuntuu, että on jatkuvasti ylikuormittunut ja pahalla mielellä. Merkkejä siitä, että puhdistusjärjestelmä piiputtaa, ovat esim. väsymys, masennus, unettomuus, närästys, stressi, paha haju, painonnousu, iho-ongelmat, peitteinen kieli, päänsäryt ja aivosumu.

– Oma lukunsa on häiritsevä ylipaino ja siihen liittyvä ikävä trendi, jojolaihdutus. On tärkeätä ymmärtää, että selluliitti toimii toksiinien turvasäilönä. Kroppa käärii myrkyt rasvaan ja pakkaa rasvan mahdollisimman kauaksi aivoista ja sisäelimistä. Ankara, luonnoton dieetti ja fyysinen rääkki polttavat rasvan, jolloin elimistö altistuu vapautuneille myrkyille. Viisas keho muodostaa tietenkin tilalle uutta suojarasvaa. Siksi jojolaihduttaja lihoo aina uudestaan. Hoikistuminen on aloitettava poistamalla ensin toksiinit. Laihtuminen on luonnollinen seuraus puhtaammasta kehosta, Tavaila muistuttaa.

Millainen on fiksu detox-kuuri? Ensinnäkin tiukat detox-kuurit kannattaa tehdä asiantuntijan valvonnassa, koska jokaisella keholla on erityistarpeensa. Kuurilla tai ei, aina on pidettävä huoli siitä, että keho saa kaikki elintärkeät ravintoaineet. Hyvän ”jokamiehen detoxin” voi ottaa elämäntavaksi. Omaa puhdistuskoneistoa kannattaa tukea joka päivä. Riittävä vedenjuonti on todella tärkeää.

Nyrkkisääntönä suosittelen ruokavaliota, jossa 80 % on ravitsemuksellisesti huippulaatua ja loput 20 % menee ilonpidon piikkiin. Kehon puhdistusjärjestelmää tuetaan syömällä yksinkertaista, ravinteikasta, antioksidanttipitoista ruokaa. Se tarkoittaa kasvispainotteista, kuitupitoista, mahdollisimman värikästä ja monipuolista ruokaa, jonka raaka-aineet osaa lapsikin lausua.

Detox tarkoittaa myös keinotekoisten makeutusaineiden hylkäämistä sekä sokerin, gluteenin, maitotuotteiden ja lihan kulutuksen reipasta vähentämistä. Huonot rasvat vaihdetaan mahdollisimman käsittelemättömiin ja kuumentamattomiin. Moni voi parhaiten, kun jättää kehoa rasittavat ruoka-aineet kokonaan pois ainakin joksikin aikaa. Muista, että syöt sitä mitä ruokasi on syönyt eli on tärkeää valita mahdollisimman puhtaasti kasvatettua ruokaa, olipa kyse kasvi tai eläinkunnan tuotteista.

Detoxista ja väreistä puhuttaessa tummanvihreät lehtivihannekset ovat ylitse muiden. Puhdistavien ominaisuuksien ohella tummanvihreät kasvikset auttavat myös vähentämään sokerihimoa. Puristettu vihermehu aamujuomana on loistava vaihtoehto, koska mehustettuina ravintoaineet imeytyvät tehokkaasti. Kokeilu kannattaa aloittaa maltilla ja antaa vatsan totutella runsaaseen vihreään. Jos tökkii, niin voi aloittaa esim. kevyesti höyrytetyistä kasviksista ja totuttaa kehon pikkuhiljaa kypsentämättömiin ravintopommeihin.

Kaikki ihmedieetit ovat huono vaihtoehto, mikäli niiden ainesosat kuormittavat puhdistusjärjestelmää. Moni dieettijauhe on pullollaan esim. fruktoosia. Hedelmäsokerikin on sokeria. Pari hedelmää päivässä tekee hyvää, mutta hedelmämehut ja -smoothiet ovat sokeripommeja, jotka rasittavat mm. maksaa ja suolistoa, jos niitä nauttii jatkuvasti suuria määriä.

Aloita ostamalla kauden kasviksia. Syyspuhdistuksessa auttavat kaikki kaalit, sipulit sekä tuoreet vihannekset ja marjat. Esim. punajuuri ja lehtikaali kannattaa testata. Tärkeintä on syödä monipuolisesti ja sopivia määriä. Liika on liika terveellisessäkin ruoassa.

Kirjoittaja: Certified Holistic Health Coach, KTM, MTi, työyhteisövalmentaja, luennoitsija, mentori, kirjoittaja, WholeBody Focusing Practitioner Pirkko Tavaila.

www@eatbenow.com