RAVINTOLISÄTIEDOTUS
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Artikkeliarkisto
  • Terveystuoteala
  • Ravintolisät
    • Perustietoa
    • Lainsäädäntö
    • Terveysväittämät
    • EU:n terveysväiteprosessi
    • Kasviperäiset terveysväittämät

Ajankohtaisia uutisia

Tutkimus paljastaa, kuinka D-vitamiinilisä vaikuttaa vauvan suoliston mikrobiomiin

31/8/2020

0 Comments

 

NUTRA ingredients.com: Kirjoittaja Nikki Hancocks, 20. elokuuta 2020 
 
1157 vauvan kohorttitutkimuksessa havaittiin, että D-vitamiinilisän käytöllä ja vauvan suoliston bakteerikannan muutoksilla on yhteys, joka voi vaikuttaa alttiuteen sairastua astmaan tai hengitysteiden virusinfektioihin.
 
D-vitamiinilla on tärkeä rooli varhaislapsuudessa, sillä se tukee vauvan luuston ja immuunijärjestelmän tervettä kehitystä. Pohjois-Amerikassa useimmille rintaruokinnassa oleville vauvoille suositellaan D-vitamiinilisää 400 IU eli 10 mikrogrammaa päivässä. Vastaava määrä D-vitamiinia lisätään myös äidinmaidonkorvikkeisiin. Monissa Euroopan maissa, kuten Italiassa ja Espanjassa, D-vitamiinilisän antaminen rintaruokinnassa oleville lapsille ei ole kuitenkaan ole yleinen käytäntö.
 
Nisäkkäillä tehdyissä in vivo -tutkimuksissa on tutkittu D-vitamiinin vaikutusta suoliston mikrobiotaan, mutta tutkimuksista ainoastaan kaksi on toteutettu vauvoilla. Hiljattain ilmestyneessä tutkimuksessa on kuitenkin todettu, että odottavan äidin käyttämällä D-vitamiinilisällä on merkittävä vaikutus vauvan suoliston mikrobiprofiiliin.
 
Nyt CHILD Cohort Study -tutkimuksen ansiosta tutkijat ovat onnistuneet valottamaan sitä, minkälaisia vaikutuksia D-vitamiinilla on vauvan kehittyvään suolistomikrobiomiin. Tutkimus on suurin Kanadassa toteutettu monitieteinen ja väestöpohjainen syntymäkohorttitutkimus ja siinä seurattiin lähes 3500 lasta äidin vatsasta aina nuoruusikään asti. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa syitä erilaisten kroonisten sairauksien taustalla.
 
Tutkijat ottivat ulostenäytteen 1157 vauvalta kotikäynnin yhteydessä. Tutkimuksessa todettiin D-vitamiinitippojen käytön vaikuttavan vauvan suoliston mikrobiomiin mm. vähentämällä Megamonas-suvun bakteerien määrää 3 kuukauden ikäisten vauvojen suolistossa. Tulos oli nähtävissä sekä rinta- että korvikeruokituilla vauvoilla.
 
– Vaikka Megamonas-suvun bakteereiden vaikutuksista varhaislapsuudessa on vain vähän tietoa, aikaisemman tutkimuksemme mukaan tämän bakteerin ja astman tai hengitysteiden virusinfektioiden välillä voi olla yhteys. D-vitamiinilisä voi tarjota lapsen terveydelle lisäetuja, joita tulisi tutkia tarkemmin, Albertan yliopiston lastenlääketieteen laitoksen professori Anita Kozyrskyj  sanoo.
 
Tutkijat arvioivat myös vauvojen ja äidin käyttämän D-vitamiinilisän yhteyttä vauvan suoliston C. difficile -bakteerin esiintyvyyteen.
 
– Jotkut vauvat kantavat ripulia aiheuttavaa C. difficile -bakteeria suolistossaan ilman oireita. Jos suoliston bakteeritasapaino järkkyy, C. difficilen määrä voi moninkertaistua, mikä voi lisätä alttiutta sairastua kroonisiin sairauksiin myöhemmin lapsuudessa, Albertan yliopiston tutkija Kelsea Drall kommentoi.
 
Tutkimuksessa todettiin, että lähes 30 % vauvoista oli suolistossaan C. difficile, mutta sen esiintyvyys oli pienempi täysimetetyillä vauvoilla. Vauvan D-vitamiinitippojen tai äidin raskaudenaikaisella tai synnytyksen jälkeisellä D-vitamiinin käytöllä ei kuitenkaan ollut yhteyttä C. difficile -bakteerin esiintyvyyteen.

– Mielenkiintoista on, että ainut C. difficile -kolonisaation todennäköisyyttä vähentävä tekijä vastasyntyneillä oli äidin D-vitaminoidun maidon käyttö, Drall lisäsi.
 
Kozyrskyjin mukaan vastasyntyneen suoliston mikrobisto muuttuu nopeasti ensimmäisten viikkojen ja kuukausien kuluessa. Siksi on tärkeää ymmärtää niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat vauvan suoliston mikrobiomiin tällä merkittävällä kehitysjaksolla.
 
– Vauvoilla matalan D-vitamiinitason on havaittu altistavan RS-viruksen aiheuttamalle keuhkoinfektiolle - ja viime aikoina myös COVID-19-taudille, Kozyrskyj huomauttaa.
– CHILD Cohort Study -tutkimuksessa meillä on ollut ainutlaatuinen tilaisuus seurata tutkimukseen osallistuneiden lasten elämää. Lasten varttuessa olemme saaneet ymmärrystä siitä, kuinka ruokavalio vaikuttaa suolen mikrobeihin ja minkälainen vaikutus sillä voi myöhemmin olla lasten terveyteen sekä alttiuteen sairastua esimerkiksi astmaan ja virusinfektioihin.

 
 
Lähde: Journal Gut Microbes Volume 12, 2020 - Issue 1
Kozyrskyj. A. L., et al. Vitamin D supplementation in pregnancy and early infancy in relation to gut microbiota composition and C. difficile colonization: implications for viral respiratory infections.
https://doi.org/10.1080/19490976.2020.1799734

Tutkimus:
https://www.nutraingredients.com/Article/2020/08/20/Study-reveals-how-vitamin-D-supplementation-influences-baby-s-gut-microbiome?utm_source=newsletter_daily&utm_medium=email&utm_campaign=20-Aug-2020
 


 

0 Comments

Kalaa lautaselle Itämeriviikolla

26/8/2020

0 Comments

 
Picture

Tällä viikolla vietetään Itämeriviikkoa. Itämeren kunnosta on puhuttu jo vuosia, mutta valitettavasti meri voi edelleen huonosti. Jokainen voi omilla valinnoillaan tehdä osansa meren eteen esimerkiksi keräämällä rannoilta roskia tai vähentämällä turhan muovin käyttöä.

Herkullisin tapa auttaa merta on syödä kalaa - tiesithän, että kalastaminen vähentää Itämeren ravinnekuormitusta? Rehevöitymisen taustalla ovat mereen päätyneet liialliset ravinteet. Nämä ravinneaineet, etenkin fosfori ja typpi, lisäävät levän määrää vedessä.

Liika levä ei ole hyvästä: kuollessaan levä vajoaa meren pohjaan ja hajotessaan se kuluttaa vedessä olevaa happea. Happikadon myötä pohjasta vapautuu lisää fosforia taas uusien levien ravinnoksi: kyseessä on siis melkoinen noidankehä.

Myös suuret sinileväesiintymät saavat alkunsa fosforin avulla. Ravinteiden poistamiseen on yksi todella tehokas keino: kalastaminen. Ravinteita sitoutuu kalaan ja kun kalaa poistetaan merestä, samalla poistuvat niihin sitoutuneet ravinteet.

Ihmiselle fosfori ja typpi ovat ravintoaineita, joita ilman emme pärjää. Syömällä kalaa käyttää siis nämä hyödylliset ravintoaineet itsensä hyväksi eikä haitallisten levien kasvattamiseen ja Itämeren rehevöittämiseen. Herkullisempaa ympäristötekoa saa hakea. On siis aika kattaa pöytä koreaksi ja kokata kalapihvejä Itämeriviikon kunniaksi.

Silakkapihvit Claus Meyerin tapaan

kokojyvävehnäjauhoja
600 g silakkafileitä
suolaa ja mustapippuria myllystä
5 rkl karkeaa Dijonin sinappia
1 ruukku lehtipersiljaa
3 rkl rypsiöljyä ja 2 rkl voita paistamiseen

Aseta leivinpaperiarkki pöydälle ja ripottele päälle ohuelti kokojyvävehnäjauhoja. Lado silakkafileet paperille nahkapuoli alaspäin. Mausta suolalla ja mustapippurilla Levitä sinappi fileiden pinnalle ja ripottele päälle hienonnettua lehtipersiljaa. Taita fileet puoliksi pyrstöä kohden. Kuumenna paistinpannu ja lisää öljy sekä voi ja paista fileet rapeiksi.

Haukimurekepihvit
n. 500 g haukifileetä
1 tl suolaa
2 munaa
2 dl ruokakermaa
1½ rkl perunajauhoja
valko- tai mustapippuria
1 ruukku rucolasalaattia tai pinaattia tai 50-100 g pakastepinaattia
n. 50 g tomaatti-basilikatuorejuustoa (rasvaa 13%)
paistamiseen: tilkka rypsiöljyä tai juoksevaa margariinia

Pidä kaikki raaka-aineet kylmässä ennen valmistusta. Silppua pinaatti tai rucola tai anna pakastepinaatin sulaa. Leikkaa haukifilee parin sentin paloiksi ja nosta ne monitoimikoneen kulhoon. Lisää suola ja surauta kala hienoksi. Lisää joukkoon vähän pippuria, munat, ruokakerma ja perunajauhot ja anna koneen käydä kunnes seos on tasaista. Sekoita silputtu rucola tai pinaatti lusikalla massan joukkoon. Sipaise leivinpaperi öljyllä ja nosta ruokalusikalla murekemassa 8-10 pihviksi paperin päälle. Paina kostealla sormella syvennys pihvien keskelle ja nosta siihen nokare tuorejuustoa. Painele kiinni ja litistä pihvejä vähän kostealla kädellä tai lastalla. Paista pihvit pannulla keskilämmöllä n. 3 minuuttia kummaltakin puolelta. Tarjoa haukimurekepihvien seuraksi esim. uunipunajuuria tai perunoita ja ruusu- tai parsakaalia tai vihreitä herneitä.

Savukalapihvit
4:lle
1 viipale vaaleaa leipää
0,5 dl maitoa tai kerma-maitoa
300 g tuoretta kalaa fileinä (esim. haukea, siikaa, kuhaa, ahventa)
n. 2 dl savukalaa perattuna (lohta, silakoita tai siikaa)
1 kananmuna
0,5 tl yrttisuolaa
ripaus (sitruuna)pippuria
0,5 tl paprikajauhetta
paistamiseen öljyä tai margariinia

Murenna leipä kulhoon ja kaada maito päälle. Anna seistä, kunnes maito on imeytynyt leipään. Jauha kalafileet hienoksi esim. monitoimikoneessa ja hienonna savukala haarukalla pieneksi. Sekoita kalat leipäseokseen kananmunan ja mausteiden kanssa. Muotoile massasta kostutetuin käsin pihvejä ja paista miedolla lämmöllä esimerkiksi lettupannulla pihvejä. Voit kypsentää pihvit myös 200-asteisessa uunissa. Laita pihvit leivinpaperoidulle pellille ja kypsennä noin 15 minuuttia. 

Lähde: Pro Kala ry


0 Comments

Leipä on trendikästä

26/8/2020

0 Comments

 
Picture
Leipä on noussut jälleen arvoon arvaamattomaan. Leivän leipominen on yhä suositumpaa ja reseptejä etsitään kirjoista ja verkkosivuilta.

Leipä on hyvää perusruokaa, jonka merkitystä suomalaisessa ravintoympyrässä ei voi vähätellä. Nykyään tarjolla on hyvin monipuolisesti terveellisiä ja kuitupitoisia vaihtoehtoja. LEIPÄ – Leipojan keittiössä Leipäkirjan julkaisutilaisuudessa esiteltiin ajankohtainen ja tekijältään toivottu teos LEIPÄ. Nyt syödään ja leivotaan paljon leipää.  304-sivuiseen uutuusteokseen on koottu kaikki leivästä yksien kansien väliin.

Kokeneen leipojan, Arja Elina Laineen selkeät ohjeet auttavat onnistumaan leivonnassa.  Arja Elinan tyttären, Anni-Sofia Savelan herkulliset kuvat houkuttelevat leipomaan. Leipäkirjan resepteissä on käytetty runsaasti erilaisia kuitupitoisia jauhoja ja muita hyviä raaka-aineita, lisäksi leipää on käytetty monipuolisesti ruokien perustana. Leipä auttaa jaksamaan.

Tilaisuudessa ruokakirjailija Arja Elina Laine antoi 6 leivänleivontavinkkiä kotileipureille:

1. Kohottamattomat leivät, esim. tattari-kermaviilirieska, siemennäkkärit, chapati-leipä, ohraiset karjalanpiirakat, punajuurisupikkaat ja kauratortillat
2. Pikataikinaleivät, esim. hedelmä-pähkinälimppu, kuituinen soodaleipä, nopea proteiinileipä, kuitupitoiset skonssit, banaanileipä, suklaiset speltti-pikaleivät
3. Hiivalla kohotettavat leivät ilman vaivausta, ”no knead”, esim. täysjyväartesaanisämpylät, speltti-jyväsämpylät, sämpylät mustikkamyslistä, keltajuuri-porkkana-spelttisämpylät, pistaasipähkinä-siemensämpylät, lakritsiset pannusämpylät ja siemenpataleipä
4. Hiivalla kohotettavat vaivattavat leivät, esim. punajuurisämpylät, tyrni-mallasleipä, spelttipatongit, focaccia rosmariini-tomaattikukin ja täytetyt sämpyläkolmiot
5. Hiivalla kohotettavat leivät pika- tai yön -ylijuureen, esim. muhkea hiivaleipä pikajuurella, satokauden kuituleivät, suolaiset korvapuustit, babka ja pizzataikina (nämä 2 myös yön yli), ja hampurilaissämpylät (pikajuuri + perinteinen)
6. Hapattamalla kohotettavat juuritaikinaleivät, esim. ruisleipä, rusinalimppu, neljän viljan juurileipä, ranskalainen kierreleipä ja karpalo-cashewruukkuleipä.

Lisäksi leipäkirja antaa ideat trendikkäisiin leipäruokiin street food -tyyliin: mm. täysjyväbagelit, muhevat burgerit, gourmetburgerit, grillatut rieska-sandwichit, lämppärit, ruisleipä-lohipaistos, pizza quesadillat ja pizzat sekä hot dogit.


Leipäkirjan kirjoittaja, kotitalousopettaja ja yrittäjä, Arjan Ruokaviestinnän Arja Elina Laine on tehnyt pitkän uran suomalaisen myllyteollisuuden kehityksessä laboratoriosta kuluttajaneuvontaan ja monipuoliseen ruokaviestintään. Arja Elina on suunnitellut tuhansia kansantajuisia ruoka- ja leivontareseptejä aina ideoinnista reseptivihkosiin, verkkosivuille, videoille sekä televisio- ja radio-ohjelmiin.

#leipäkirja


Lähde: Readme




0 Comments

7 väitettä gluteenittomuudesta – totta vai tarua?

26/8/2020

0 Comments

 

Valtakunnallista keliakiaviikkoa vietetään 31.8.–6.9.20. Mutta tunnetko keliakian?

Valtakunnallisen keliakiaviikon teemana on  Gluteenitonta? Kyllä, kiitos! Vuosittaisen teemaviikon tavoitteena on lisätä tietoa keliakiasta ja gluteenittomuudesta.
 
– Tänä vuonna keliakiaviikolla murretaan gluteenittomuuteen liittyviä myyttejä, sillä osa niistä elää sitkeässä. Oman gluteenittoman osaamisensa voi testata verkossa www.keliakialiitto.fi/testaa-tietosi-gluteenittomuudesta ja jakaa halutessaan tuloksen Facebookissa, kertoo Keliakialiiton toiminnanjohtaja Ilkka Repo. 

Keskiviikkona 2.9. Keliakialiitto järjestää kaikille avoimen webinaarin, jonka aiheena on gluteenittomuus arjessa. Paikalliset keliakiayhdistykset järjestävät puolestaan viikon aikana lähes 50 tapahtumaa kahviloissa, ravintoloissa ja kaupoissa eri puolilla Suomea.
 
Joka kymmenennessä perheessä joku noudattaa gluteenitonta
Suomessa noin 40 000 ihmistä sairastaa keliakiaa. Keliakia on elinikäinen sairaus, jonka ainoa hoito on tarkka gluteeniton ruokavalio. Myös muiden sairauksien kohdalla gluteenittomasta ruokavaliosta voi olla hyötyä. Tutkimusten mukaan maamme kotitalouksista lähes joka kymmenennessä joku perheenjäsenistä noudattaa gluteenitonta ruokavaliota.
 
Lisäksi Suomessa on kymmeniä tuhansia perheitä, joissa joku perheenjäsenistä sairastaa keliakiaa eikä tiedä sitä. Keliakiatestejä on tehtävä nykyistä useammin, jotta keliakiaa sairastavat saavat oikean diagnoosin. Muutkin kuin keliaakikot voivat hyötyä gluteenittomasta ruokavaliosta ja terveytensä vuoksi tarvita sitä.

– Kaikki gluteenitonta ruokavaliota noudattavat ja asiasta kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita järjestöömme, toteaa Keliakialiiton puheenjohtaja Sari Tanus.

7 väitettä gluteenittomuudesta 
 
Gluteeniton ruokavalio auttaa vaivaan kuin vaivaan.
Tarua. Keliaakikkojen lisäksi esimerkiksi ärtyvästä suolesta tai tulehduksellisista suolistosairauksista kärsivät voivat hyötyä gluteenittomasta ruokavaliosta. Muissa vaivoissa gluteenittomasta ruokavaliosta ei juuri ole hyötyä. Jos haluaa kokeilla gluteenitonta ruokavaliota, pitää ensin tutkia keliakian mahdollisuus. Gluteenittoman ruokavalion aloittamisen jälkeen keliakian toteaminen on hankalaa tai mahdotonta.
 
Gluteeniton ruokavalio laihduttaa.
Tarua. Jos ihminen siirtyy noudattamaan gluteenitonta ruokavaliota, viljatuotteiden käyttö usein vähenee. Ruoan määrän vähentyessä usein myös energian saanti vähenee, mistä seuraa laihtumista. Jos tavoitteena on laihtuminen, moni lisää kasvisten käyttöä tai liikunnan määrää ja vähentää herkkujen syöntiä. Myös nämä auttavat painonhallinnassa. Gluteeniton ruokavalio ei ole sen terveellisempi kuin tavanomainen ruokavalio. Tärkeintä on ruokavalion monipuolisuus ja riittävä kuidun saanti. 
 
Gluteenittomuus on kahviloille ja ravintoloille yhtä tuttu juttu kuin laktoosittomuus.
Totta ja tarua. Useimmissa kahviloissa ja ravintoloissa gluteenittomia tuotteita on nykyään hyvin saatavilla. Kaikissa paikoissa gluteeniton osaaminen ja tarkkuus eivät ole vielä riittävällä tasolla. Jos jokin tuote myydään asiakkaalle gluteenittomana, kahvilan tai ravintolan henkilökunnan on varmistettava, että tuote pysyy gluteenittomana koko tarjoiluketjun ajan raaka-aineesta lautaselle asti. Samassa keittiössä on mahdollista valmistaa turvallisesti gluteenitonta ja tavanomaista.
 
Gluteenittomat tuotteet maistuvat sahanpurulta.
Tarua. Tämä uskomus on jäänne ajoilta, jolloin gluteenittomana oli saatavana lähinnä vain pelkkiä riisikakkuja ja maissijauhoja. Gluteenittomat tuotteet ovat kehittyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana huimasti, ja tuotevalikoima on nykyisin laaja. Myös valmistuotteita on nykyään monipuolisesti saatavilla.
 
Gluteenittomat viljatuotteet ovat tavanomaisia viljatuotteita kalliimpia. Totta. Gluteeniton ruokavalio maksaa noin 60 euroa enemmän kuukaudessa kuin tavanomainen ruokavalio. Vuodessa tämä tekee noin 700 euroa. Keskimäärin yksin asuvan ruokamenot ovat 300 euroa kuukaudessa, joten gluteenittomuus tarkoittaa 20 prosentin ruokamenojen lisäystä. Esimerkiksi gluteenittomat jauhot ovat 6 kertaa kalliimpia kuin tavanomaiset jauhot. 
 
Keliaakikko voi syödä välillä ruisleipää.
Tarua. Keliaakikoiden kannalta turvallista rajaa gluteenin saantiin ei tiedetä. Jo pieni pala tavallista leipää sisältää gluteenia reilusti yli sen määrän, mikä on enimmillään arvioitu turvalliseksi. Sen vuoksi keliaakikon pitää huolehtia, että hänen ruokiinsa ei sekoitu murustakaan vehnää, ohraa tai ruista.
 
Keliakiasta voi parantua. Tarua. Keliakia on autoimmuunisairaus. Autoimmuunisairauksissa immuunipuolustus hyökkää kehon omia soluja vastaan tuhoten niitä. Keliakiassa hyökkäyksen kohteeksi joutuvat suolen limakalvon solut. Keliakiaa hoidetaan gluteenittomalla ruokavaliolla, jolloin sairauden kanssa pystyy elämään normaalisti. Nykylääketiede ei ole vielä kehittänyt parannuskeinoa keliakiaan.
 
Seuraa keliakiaviikkoa sosiaalisessa mediassa #keliakiaviikko #gluteenitontakiitos

Lähde:
Keliakialiitto
keliakialiitto.fi

 

 

 



0 Comments

Sovellus rentouttaa kehon ja mielen

17/8/2020

0 Comments

 
Picture

Erilaiset sovellukset ovat tulleet jäädäkseen stressaantuneen ja kiireisen ihmisen arkeen. Rentoutumisen merkitystä ei voi vähätellä nykypäivän hektisessä yhteiskunnassa.
 

​
Rentoutuminen ja sen merkitys nyky-yhteiskunnassa ja erityisesti nykyisessä maailmantilanteessa korostuvat entisestään. Unen laatu ja nukahtaminen mietityttävät monia. Stressi ja kiire kalvavat, vaikka ei haluaisi. 

Synctuition on sovellus, jossa yhdistyy monia teknisiä ominaisuuksia. Siinä on käytetty aitoja luonnon ääniä, 3D binauraalista ääniteknologiaa, jossa on hyödynnetty gamma-aaltoja, kuulijan mukaan personoitua ääntä ja ohjattuja mindfulness-harjoituksia. 
 
Rentoutumismatkalle omalla älylaitteella
 
Jokainen sovelluksen jakso on noin 25 minuuttia pitkä ja Synctuitionin mukaan sillä on sama vaikutus kuin säännöllisellä useamman tunnin meditaatiolla. Uusi jakso aukeaa 12 tuntia edellisen jälkeen. 
 
Jaksot ovat kuin ”rentoutusmatkoja”, joissa mielikuvitus luo maiseman ja tarinan äänten ympärille. Niissä on käytetty aitoja luonnonääniä, jotka on nauhoitettu yli 2000 paikassa ympäri maailmaa.
 
Sovelluksen säännöllisellä käytöllä voi vähentää stressiä ja ahdistusta. Se lupaa lisätä myös onnellisuutta ja optimismia sekä parantaa unenlaatua. Rentoutumisen myötä verenpaine laskee. 
 
Synctuition on kasvanut todella nopeasti. Start-upina alkanut yritys on saanut sovellukselleen yli 4 miljoonaa latausta ensimmäisen vuoden aikana ja Google valitsi Synctuitionin top 10 nopeimmin kasvavan start-upin joukkoon Euroopassa.
 
Faktaa:
 
- Yli 10 vuoden kehitystyö (Virossa)
- Perustuu 106 tieteelliseen tutkimukseen
- Ensimmäinen tarkkaavaisuus- ja rentoutussovellus, joka on toteutettu kokonaan 3D-äänillä
- Sovelluksen luomiseen osallistui yli 1500 ihmistä
- Aloitti toimintansa tammikuussa 2019
- Yli 4 miljoonaa sovelluksen latausta hieman yli vuoden aikana
- Yli 100 000 positiivista arviota
- Täysin omarahoitteinen yhtiö
​- 
Google valitsi yrityksen yhdeksi kymmenestä nopeimmin kasvavasta startupista Euroopassa vuonna 2019.
 
 
Lähde: Synctuition

 

0 Comments
<<Previous

    Ravintolisätiedotus

    Ajankohtaisia uutisia

    Aihepiirit

    All
    Aitous
    Aivot
    Antioksidantti
    E-EPA
    Ennaltaehkäisy
    Eteerinen öljy
    Flunssa
    Hamppu
    Hoitava
    Hyvinvointi
    Immuunijärjestelmä
    Kauneus
    Koentsyymi Q10
    Kolesteroli
    Krooninen Väsymys
    Kukkaterapia
    Kurkuma
    Kurkumiini
    LDL
    Liikunta
    Luonnollinen-vitamiini
    Luontaistuote
    Rasvahappo
    Ravintolisä
    Rohtokasvit
    Ruokavalio
    Seleeni
    Seleenin Lähteet
    Seleenin Puute
    Seleenisuositus
    Suojaravinteet
    Synteettinen Vitamiini
    Torju Stressiä
    Triglyseridi
    Tutkimus Osoittaa
    Ubikinoni
    Unihäiriö
    Uupumus
    Vastustuskyky
    Vitamiini
    Vitamiinin Kaltainen Yhdiste

    Arkisto

    January 2021
    December 2020
    November 2020
    October 2020
    September 2020
    August 2020
    July 2020
    June 2020
    May 2020
    April 2020
    March 2020
    February 2020
    January 2020
    December 2019
    November 2019
    October 2019
    September 2019
    August 2019
    July 2019
    June 2019
    May 2019
    April 2019
    March 2019
    February 2019
    January 2019
    December 2018
    November 2018
    October 2018
    September 2018
    August 2018
    July 2018
    June 2018
    May 2018
    April 2018

    RSS Feed

Picture
Ylläpitäjä Terveystuotetukut ry
Copyright © Ravintolisätiedotus
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Artikkeliarkisto
  • Terveystuoteala
  • Ravintolisät
    • Perustietoa
    • Lainsäädäntö
    • Terveysväittämät
    • EU:n terveysväiteprosessi
    • Kasviperäiset terveysväittämät