Blogiarkistot

Tutkimus paljastaa, kuinka D-vitamiinilisä vaikuttaa vauvan suoliston mikrobiomiin

31/8/2020

0 Comments

NUTRA ingredients.com: Kirjoittaja Nikki Hancocks, 20. elokuuta 2020

1157 vauvan kohorttitutkimuksessa havaittiin, että D-vitamiinilisän käytöllä ja vauvan suoliston bakteerikannan muutoksilla on yhteys, joka voi vaikuttaa alttiuteen sairastua astmaan tai hengitysteiden virusinfektioihin.

D-vitamiinilla on tärkeä rooli varhaislapsuudessa, sillä se tukee vauvan luuston ja immuunijärjestelmän tervettä kehitystä. Pohjois-Amerikassa useimmille rintaruokinnassa oleville vauvoille suositellaan D-vitamiinilisää 400 IU eli 10 mikrogrammaa päivässä. Vastaava määrä D-vitamiinia lisätään myös äidinmaidonkorvikkeisiin. Monissa Euroopan maissa, kuten Italiassa ja Espanjassa, D-vitamiinilisän antaminen rintaruokinnassa oleville lapsille ei ole kuitenkaan ole yleinen käytäntö.

Nisäkkäillä tehdyissä in vivo -tutkimuksissa on tutkittu D-vitamiinin vaikutusta suoliston mikrobiotaan, mutta tutkimuksista ainoastaan kaksi on toteutettu vauvoilla. Hiljattain ilmestyneessä tutkimuksessa on kuitenkin todettu, että odottavan äidin käyttämällä D-vitamiinilisällä on merkittävä vaikutus vauvan suoliston mikrobiprofiiliin.

Nyt CHILD Cohort Study -tutkimuksen ansiosta tutkijat ovat onnistuneet valottamaan sitä, minkälaisia vaikutuksia D-vitamiinilla on vauvan kehittyvään suolistomikrobiomiin. Tutkimus on suurin Kanadassa toteutettu monitieteinen ja väestöpohjainen syntymäkohorttitutkimus ja siinä seurattiin lähes 3500 lasta äidin vatsasta aina nuoruusikään asti. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa syitä erilaisten kroonisten sairauksien taustalla.

Tutkijat ottivat ulostenäytteen 1157 vauvalta kotikäynnin yhteydessä. Tutkimuksessa todettiin D-vitamiinitippojen käytön vaikuttavan vauvan suoliston mikrobiomiin mm. vähentämällä Megamonas-suvun bakteerien määrää 3 kuukauden ikäisten vauvojen suolistossa. Tulos oli nähtävissä sekä rinta- että korvikeruokituilla vauvoilla.

– Vaikka Megamonas-suvun bakteereiden vaikutuksista varhaislapsuudessa on vain vähän tietoa, aikaisemman tutkimuksemme mukaan tämän bakteerin ja astman tai hengitysteiden virusinfektioiden välillä voi olla yhteys. D-vitamiinilisä voi tarjota lapsen terveydelle lisäetuja, joita tulisi tutkia tarkemmin, Albertan yliopiston lastenlääketieteen laitoksen professori Anita Kozyrskyj sanoo.

Tutkijat arvioivat myös vauvojen ja äidin käyttämän D-vitamiinilisän yhteyttä vauvan suoliston C. difficile -bakteerin esiintyvyyteen.

– Jotkut vauvat kantavat ripulia aiheuttavaa C. difficile -bakteeria suolistossaan ilman oireita. Jos suoliston bakteeritasapaino järkkyy, C. difficilen määrä voi moninkertaistua, mikä voi lisätä alttiutta sairastua kroonisiin sairauksiin myöhemmin lapsuudessa, Albertan yliopiston tutkija Kelsea Drall kommentoi.

Tutkimuksessa todettiin, että lähes 30 % vauvoista oli suolistossaan C. difficile, mutta sen esiintyvyys oli pienempi täysimetetyillä vauvoilla. Vauvan D-vitamiinitippojen tai äidin raskaudenaikaisella tai synnytyksen jälkeisellä D-vitamiinin käytöllä ei kuitenkaan ollut yhteyttä C. difficile -bakteerin esiintyvyyteen.

– Mielenkiintoista on, että ainut C. difficile -kolonisaation todennäköisyyttä vähentävä tekijä vastasyntyneillä oli äidin D-vitaminoidun maidon käyttö, Drall lisäsi.

Kozyrskyjin mukaan vastasyntyneen suoliston mikrobisto muuttuu nopeasti ensimmäisten viikkojen ja kuukausien kuluessa. Siksi on tärkeää ymmärtää niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat vauvan suoliston mikrobiomiin tällä merkittävällä kehitysjaksolla.

– Vauvoilla matalan D-vitamiinitason on havaittu altistavan RS-viruksen aiheuttamalle keuhkoinfektiolle - ja viime aikoina myös COVID-19-taudille, Kozyrskyj huomauttaa.
– CHILD Cohort Study -tutkimuksessa meillä on ollut ainutlaatuinen tilaisuus seurata tutkimukseen osallistuneiden lasten elämää. Lasten varttuessa olemme saaneet ymmärrystä siitä, kuinka ruokavalio vaikuttaa suolen mikrobeihin ja minkälainen vaikutus sillä voi myöhemmin olla lasten terveyteen sekä alttiuteen sairastua esimerkiksi astmaan ja virusinfektioihin.

Lähde: Journal Gut Microbes Volume 12, 2020 - Issue 1
Kozyrskyj. A. L., et al. Vitamin D supplementation in pregnancy and early infancy in relation to gut microbiota composition and C. difficile colonization: implications for viral respiratory infections.
https://doi.org/10.1080/19490976.2020.1799734

Tutkimus:
https://www.nutraingredients.com/Article/2020/08/20/Study-reveals-how-vitamin-D-supplementation-influences-baby-s-gut-microbiome?utm_source=newsletter_daily&utm_medium=email&utm_campaign=20-Aug-2020

0 Comments

Kalaa lautaselle Itämeriviikolla

26/8/2020

0 Comments

Tällä viikolla vietetään Itämeriviikkoa. Itämeren kunnosta on puhuttu jo vuosia, mutta valitettavasti meri voi edelleen huonosti. Jokainen voi omilla valinnoillaan tehdä osansa meren eteen esimerkiksi keräämällä rannoilta roskia tai vähentämällä turhan muovin käyttöä.

Herkullisin tapa auttaa merta on syödä kalaa - tiesithän, että kalastaminen vähentää Itämeren ravinnekuormitusta? Rehevöitymisen taustalla ovat mereen päätyneet liialliset ravinteet. Nämä ravinneaineet, etenkin fosfori ja typpi, lisäävät levän määrää vedessä.

Liika levä ei ole hyvästä: kuollessaan levä vajoaa meren pohjaan ja hajotessaan se kuluttaa vedessä olevaa happea. Happikadon myötä pohjasta vapautuu lisää fosforia taas uusien levien ravinnoksi: kyseessä on siis melkoinen noidankehä.

Myös suuret sinileväesiintymät saavat alkunsa fosforin avulla. Ravinteiden poistamiseen on yksi todella tehokas keino: kalastaminen. Ravinteita sitoutuu kalaan ja kun kalaa poistetaan merestä, samalla poistuvat niihin sitoutuneet ravinteet.

Ihmiselle fosfori ja typpi ovat ravintoaineita, joita ilman emme pärjää. Syömällä kalaa käyttää siis nämä hyödylliset ravintoaineet itsensä hyväksi eikä haitallisten levien kasvattamiseen ja Itämeren rehevöittämiseen. Herkullisempaa ympäristötekoa saa hakea. On siis aika kattaa pöytä koreaksi ja kokata kalapihvejä Itämeriviikon kunniaksi.

Silakkapihvit Claus Meyerin tapaan

kokojyvävehnäjauhoja
600 g silakkafileitä
suolaa ja mustapippuria myllystä
5 rkl karkeaa Dijonin sinappia
1 ruukku lehtipersiljaa
3 rkl rypsiöljyä ja 2 rkl voita paistamiseen

Aseta leivinpaperiarkki pöydälle ja ripottele päälle ohuelti kokojyvävehnäjauhoja. Lado silakkafileet paperille nahkapuoli alaspäin. Mausta suolalla ja mustapippurilla Levitä sinappi fileiden pinnalle ja ripottele päälle hienonnettua lehtipersiljaa. Taita fileet puoliksi pyrstöä kohden. Kuumenna paistinpannu ja lisää öljy sekä voi ja paista fileet rapeiksi.

Haukimurekepihvit
n. 500 g haukifileetä
1 tl suolaa
2 munaa
2 dl ruokakermaa
1½ rkl perunajauhoja
valko- tai mustapippuria
1 ruukku rucolasalaattia tai pinaattia tai 50-100 g pakastepinaattia
n. 50 g tomaatti-basilikatuorejuustoa (rasvaa 13%)
paistamiseen: tilkka rypsiöljyä tai juoksevaa margariinia

Pidä kaikki raaka-aineet kylmässä ennen valmistusta. Silppua pinaatti tai rucola tai anna pakastepinaatin sulaa. Leikkaa haukifilee parin sentin paloiksi ja nosta ne monitoimikoneen kulhoon. Lisää suola ja surauta kala hienoksi. Lisää joukkoon vähän pippuria, munat, ruokakerma ja perunajauhot ja anna koneen käydä kunnes seos on tasaista. Sekoita silputtu rucola tai pinaatti lusikalla massan joukkoon. Sipaise leivinpaperi öljyllä ja nosta ruokalusikalla murekemassa 8-10 pihviksi paperin päälle. Paina kostealla sormella syvennys pihvien keskelle ja nosta siihen nokare tuorejuustoa. Painele kiinni ja litistä pihvejä vähän kostealla kädellä tai lastalla. Paista pihvit pannulla keskilämmöllä n. 3 minuuttia kummaltakin puolelta. Tarjoa haukimurekepihvien seuraksi esim. uunipunajuuria tai perunoita ja ruusu- tai parsakaalia tai vihreitä herneitä.

Savukalapihvit
4:lle
1 viipale vaaleaa leipää
0,5 dl maitoa tai kerma-maitoa
300 g tuoretta kalaa fileinä (esim. haukea, siikaa, kuhaa, ahventa)
n. 2 dl savukalaa perattuna (lohta, silakoita tai siikaa)
1 kananmuna
0,5 tl yrttisuolaa
ripaus (sitruuna)pippuria
0,5 tl paprikajauhetta
paistamiseen öljyä tai margariinia

Murenna leipä kulhoon ja kaada maito päälle. Anna seistä, kunnes maito on imeytynyt leipään. Jauha kalafileet hienoksi esim. monitoimikoneessa ja hienonna savukala haarukalla pieneksi. Sekoita kalat leipäseokseen kananmunan ja mausteiden kanssa. Muotoile massasta kostutetuin käsin pihvejä ja paista miedolla lämmöllä esimerkiksi lettupannulla pihvejä. Voit kypsentää pihvit myös 200-asteisessa uunissa. Laita pihvit leivinpaperoidulle pellille ja kypsennä noin 15 minuuttia.

Lähde: Pro Kala ry

0 Comments

Leipä on trendikästä

26/8/2020

0 Comments

Leipä on noussut jälleen arvoon arvaamattomaan. Leivän leipominen on yhä suositumpaa ja reseptejä etsitään kirjoista ja verkkosivuilta.

Leipä on hyvää perusruokaa, jonka merkitystä suomalaisessa ravintoympyrässä ei voi vähätellä. Nykyään tarjolla on hyvin monipuolisesti terveellisiä ja kuitupitoisia vaihtoehtoja. LEIPÄ – Leipojan keittiössä Leipäkirjan julkaisutilaisuudessa esiteltiin ajankohtainen ja tekijältään toivottu teos LEIPÄ. Nyt syödään ja leivotaan paljon leipää. 304-sivuiseen uutuusteokseen on koottu kaikki leivästä yksien kansien väliin.

Kokeneen leipojan, Arja Elina Laineen selkeät ohjeet auttavat onnistumaan leivonnassa. Arja Elinan tyttären, Anni-Sofia Savelan herkulliset kuvat houkuttelevat leipomaan. Leipäkirjan resepteissä on käytetty runsaasti erilaisia kuitupitoisia jauhoja ja muita hyviä raaka-aineita, lisäksi leipää on käytetty monipuolisesti ruokien perustana. Leipä auttaa jaksamaan.

Tilaisuudessa ruokakirjailija Arja Elina Laine antoi 6 leivänleivontavinkkiä kotileipureille:

1. Kohottamattomat leivät, esim. tattari-kermaviilirieska, siemennäkkärit, chapati-leipä, ohraiset karjalanpiirakat, punajuurisupikkaat ja kauratortillat
2. Pikataikinaleivät, esim. hedelmä-pähkinälimppu, kuituinen soodaleipä, nopea proteiinileipä, kuitupitoiset skonssit, banaanileipä, suklaiset speltti-pikaleivät
3. Hiivalla kohotettavat leivät ilman vaivausta, ”no knead”, esim. täysjyväartesaanisämpylät, speltti-jyväsämpylät, sämpylät mustikkamyslistä, keltajuuri-porkkana-spelttisämpylät, pistaasipähkinä-siemensämpylät, lakritsiset pannusämpylät ja siemenpataleipä
4. Hiivalla kohotettavat vaivattavat leivät, esim. punajuurisämpylät, tyrni-mallasleipä, spelttipatongit, focaccia rosmariini-tomaattikukin ja täytetyt sämpyläkolmiot
5. Hiivalla kohotettavat leivät pika- tai yön -ylijuureen, esim. muhkea hiivaleipä pikajuurella, satokauden kuituleivät, suolaiset korvapuustit, babka ja pizzataikina (nämä 2 myös yön yli), ja hampurilaissämpylät (pikajuuri + perinteinen)
6. Hapattamalla kohotettavat juuritaikinaleivät, esim. ruisleipä, rusinalimppu, neljän viljan juurileipä, ranskalainen kierreleipä ja karpalo-cashewruukkuleipä.

Lisäksi leipäkirja antaa ideat trendikkäisiin leipäruokiin street food -tyyliin: mm. täysjyväbagelit, muhevat burgerit, gourmetburgerit, grillatut rieska-sandwichit, lämppärit, ruisleipä-lohipaistos, pizza quesadillat ja pizzat sekä hot dogit.

Leipäkirjan kirjoittaja, kotitalousopettaja ja yrittäjä, Arjan Ruokaviestinnän Arja Elina Laine on tehnyt pitkän uran suomalaisen myllyteollisuuden kehityksessä laboratoriosta kuluttajaneuvontaan ja monipuoliseen ruokaviestintään. Arja Elina on suunnitellut tuhansia kansantajuisia ruoka- ja leivontareseptejä aina ideoinnista reseptivihkosiin, verkkosivuille, videoille sekä televisio- ja radio-ohjelmiin.

#leipäkirja

Lähde: Readme

0 Comments