Kevät ja kesä on villivihannesten ja yrttien kulta-aikaa!

Kevät on villin kokin kulta-aikaa, koska minne ikinä luonnossa menetkin, kaikkialla näkyy ruokaa. Marjojen ja sienten lisäksi, luonnosta löytyy yllättävän paljon syötävää, joka sopii vihannekseksi, mausteeksi, teeksi ja rohdoksi. 

​Kevät on mitä parhainta aikaa puhdistaa kehoa villivihannesten voimalla, herkutella parhailla luonnon antimilla, innostua ruoanlaitosta ja nauttia luonnon kokonaisvaltaisesta parantavasta voimasta. 
 
Ruoka olkoon rohtomme

Villivihanneksiin on hyvä tutustua ihanien reseptien kautta, kerätä alkuun itselle tuttuja kasveja ja lisätä uusia makututtavuuksia mukaan pikkuhiljaa. Monet luonnonkasvit ovat myös mietoja rohtokasveja.

Villivihannekset ovat vähäkalorisia, joten niiden avulla voi keventää ruokavaliotaan. Painonhallinnan ohella villivihanneksilla on lukuisia muita terveyttä edistäviä vaikutuksia kuten lisääntynyt mielenvirkeys, stressin väheneminen, parantunut suoliston toiminta, parempi immuniteetti ja tulehdusten esto. 

Ne toimivat ennalta ehkäisevinä ja hoitavina poistaen kehosta kuona-aineita. Kuona-aineita kertyy elimistöön vuosien varrella ja varsinkin talven jälkeen saatamme kärsiä kevätväsymyksestä, iskias-säryistä ja nivelien kolotuksista. Villivihannes-puhdistuskuurit tai silkka villiyrteillä herkuttelu tarjoaa mitä parhaimpia suojaravinteita keholle lisäten hyvinvointia ja elinvoimaa. 
 
Vihreät vitamiinipommit

Villivihanneksina käytetyt luonnonkasvit sisältävät useita kymmeniä kertoja enemmän hivenaineita ja vitamiineja kuin mm. tavallinen lehtisalaatti tai pinaatti. Villivihanneksissa on runsaasti vitamiineja, kivennäisaineita, kasvihormoneja, entsyymejä, antioksidantteja, orgaanisia happoja, rasvahappoja, haihtuvia öljyjä, kuituja ja mm. polyfenoleja, jotka nostavat ihmisen vastustuskykyjä.

Omega-3-rasvahappoihin kuuluvaa α-linoleenihappoa on villi- vihanneksissa paljon. Niissä on runsaasti bioaktiivisia aineita ja ihmisen terveydelle hyödyllisiä puolustusmolekyylejä. Monissa villivihanneksissa on erittäin paljon folaattia, joka vahvistaa hermoja, ehkäisee sydän- ja verisuonisairauksia, parantaa veriarvoja, vahvistaa antioksidanttipuolustusta sekä suojelee muistia. Villivihanneksissa on runsaasti C-vitamiinia ja monia erilaisia fenoleita.

Ne ovat erinomaisia antioksidantteja, jotka suojaavat elimistöä hapettumisvaurioilta. Ne myös osallistuvat immuunipuolustukseen, ehkäisevät allergioita, torjuvat bakteereja ja viruksia sekä suoliston haitallisia bakteereja.
 
Villivihannesten ja yrttien keräys

Tärkeintä on tuntea keräämänsä kasvit ja tietää, että ne ovat myrkyttömiä. Kasvit kerätään kuivalla säällä ja keruuastiaksi käy esim. kori, jossa kasvit voivat olla mahdollisimman väljästi. Poimi terveet ja virheettömät kasvinosat villiruokaan kun ne ovat vielä pehmeitä esim. omalta pihaltasi tai muuten puhtailta alueilta ei kaupungeista tai teiden varsilta.
 
Tärkeää on olla liikkeellä oikeaan aikaan: lehdet kerätään ennen kukintaa, kukat juuri puhkeamisensa jälkeen, koko kasvi kukinnan aikana, juuret varhain keväällä tai myö­hään syksyllä ja kuoret keväällä. Siemenet, marjat ja hedelmät poimitaan luonnollisesti niiden ollessa kypsiä. Oikeaan aikaan kerääminen on tärkeää kasvin vaikuttavien aineitten kannalta.  Aamu on ihana aika lähteä luontoon ja kasvit ovat kasteen jälkeen täynnä elinvoimaa.

LUONNONKASVIEN KORJUUKALENTERI, esimerkkejä
 
Toukokuu: pajunkuori ym. kuoret, kaikki juuret, koivunmahla, villivihannekset kuten koivun hiirenkorvat, nokkosen, voikukan, vuohenputken, siankärsämön, mustaviinimarjan, ratamon, vaahteran ja lehmuksen pehmeät lehdet, horsman ja humalan verso, poimulehti, kuusenkerkät, männynkerkät ja pihjalan silmut.
 
Kesäkuu: syötävät rikkaruohot eli villivihannekset kasvimaalta, koivun ja muiden puiden pehmeät lehdet. Teeksi horsman, nokkosen, mesiangervon, ratamon, mustikan, puolukan, mustaviinimarjan, pihlajan, mansikan ja sianpuolukan lehdet, peltokorte (huom! tunnistus) ja mesiangervon kukat.
 
Heinäkuu: siankärsämön kukat, apiloiden kukat, kuisman (särmä ja mäki) kukat, kanervan kukat, kultapiiskun kukinnot, lehmuksen kukat
 
Elokuu: vadelman lehti, maustekasvit, apiloiden kukat, siemenet

Syys-lokakuu: juuret, siemenet
 
Yrtit on poimittava puhtaalta alueelta, joten se on hyvä syy samoilla syvemmälle metsän rauhaan. On hyvä välttää asutus­keskusten ja teollisuuslaitosten läheisyyttä. Teitten varsilta yrttejä ei liioin voi poimia: valtateihin on pidettävä 300‑500 metrin välimatka, maanteihin vähemmän (alkaen 100 metristä, liikenteen määrästä riippuen) ja kärryteillä on huomioitava pölyraja.

Niin ikään vältetään alueita, joilla on käytetty keinolannoitusta tai torjunta-aineita, ja vanhoja saha-alueita, joilta voi löytyä jäämiä kyllästeistä sekä kaatopaikkojen ympäristöjä. Nokkosta kerättäessä varotaan navetan seinustoja ja muita runsaasti typpeä sisältäviä kasvupaikkoja, sillä nokkonen kerää itseensä nitraattia, joka ihmisessä muuttuu nitriitiksi estäen veren hapenottokykyä. Nokkonen kerätään tästä syystä myös aurinkoisena päivänä, jotta nitraatti pystyy muuntumaan aminohapoiksi. 
 
Kerättäessä on kuitenkin muistettava jokamiehen oikeuden rajat: toisen tonttia on kunnioitettava ja suurien yrttimäärien keräämiseen on myös saatava maanomistajan lupa, samoin kuin puiden lehtien, neulasten, kuorten, mahlan, jäkälien ja sammalten keräämiseen. Lupa tarvitaan myös silloin, kun kasveja kerätään myyntiin.

Kunnon kerääjä kunnioittaa luontoa ja jättää pienet esiintymät ja suojeltavat sekä uhanalaiset lajit koskematta eikä kerää suurtakaan esiintymää kokonaan. Kasveja on kohdeltava hyvin: esim. horsmanlehtiä kerättäessä katkaistaan koko kasvi eikä irroteta pelkästään lehtiä kasvavasta kasvista. Luonto kiittää kauniista kohtelusta!
 
Villivihannesten aatelia

Jos villivihannekset ovat sinulle uusi maailma, näistä kolmesta voimayrtistä on hyvä aloittaa, nokkonen, voikukka ja siankärsämö.
 
Nokkonen

Nokkosesta (Urtica dioica) saadaan runsaasti hivenaineita ja vitamiineja sekä tukea luustolle ja hermostolle. Se vahvistaa munuaisia, jotka rasittuvat etenkin stressin vaikutuksesta. Nokkonen ennaltaehkäisee virtsatietulehduksia, poistaa kehosta nesteitä ja turvotusta. Nokkonen elvyttää suoliston toimintaa, tasaa verensokeria ja verenpainetta. Se kohottaa verenkuntoa, nostaa hemoglobiinia aneemisella ja väsyneellä.  

Jos Kippari-Kalle olisi tämän tiennyt, hän olisi vaihtanut pinaatin nokkoseen, koska sen rautapitoisuus on pinaattiin nähden 7-kertainen. Nokkonen sisältää myös 60 kertaa enemmän piitä kuin tavallinen lehtisalaatti. Piitä ihminen tarvitsee aivojen, sydämen, verisuonien sekä ihon terveyteen. Samoin nokkosen sisältämä kalkki on hyvin imeytyvässä muodossa. Lisäksi nokkonen elvyttää asetyylikoliinin avulla aivojen välittäjäaineiden toimintaa. Näin nokkonen elvyttää muistia ja aivotoimintaa sekä estää allergioita. Nokkosen siemeniä on käytetty myös potenssilääkkeenä.
 
Nokkosta kannattaa käyttää kaikenlaisessa ruoanlaitossa ympäri vuoden. Se on antioksidantti- ja ravintoainepommi, täynnä pohjolan auringon elinvoimaa. Vain mielikuvitus on rajana mihin kaikkeen nokkonen sopii. Kokeile keittoihin, smoothieihin, jogurtin ja puuron päälle, paistoksiin, pizzoihin, lasagneen, nokkospestoon. Kokeile ja löydä omat lempparisi. Kerää lehtiä hanskat kädessä ja keitä hetkinen. Syö sellaisenaan voin, oliiviöljyn ja suolan kera.
 
Voikukka ja Siankärsämö – kevätenergiaa maksalle

Voikukanlehdet ovat valtava A-vitamiinin lähde. Niissä on 20 kertaa enemmän karotenoideja kuin porkkanassa. Kukat ovat pehmeän makuiset ja oivat myös salaatissa. Myös sen varsia voi käyttää ja juuria voisi paistaa, jos vain viitsisi niitä nostaa maasta. Voikukan juurikahvi on vanhanajan maksaa hoitava kahvinkorvike. Jos lehdet ovat liian karvaita sellaisenaan, niin keitä niitä hetki. Heitä vesi pois ja tarjoile sellaisenaan suolan kera. 
 
Siankärsämönlehdet ovat voimakkaan mausteisia. Käytä niitä vihersalaatissa silloin kun ne ovat vielä nuoria. Siankärsämö vahvistaa koko olemusta, nostaa vastustuskykyä, hoitaa ruoansulatusta, keuhkoja ja puhdistaa elimistöä. Se on Suomen kansan ykkösyrtti – tuhattaituri vaivaan kuin vaivaan. 
 
SUOMEN LUONNON KASVIT JA NIIDEN  KÄYTTÖ (esimerkkejä)
 
Mikä nautinto on kerätä kesän ensimmäinen villivihannessalaatti
Käytä lehdet nuorina; aho- ja niittysuolaheinä, jauhosavikka, vuohenputki, saksankirveli, voikukka, mustaviinimarja, litulaukka, vaahtera, lehmus, kuusen- ja männynkerkät, humalan- ja horsmanverso.
 
Tee muhennokseksi: keitä hetki nokkosen, voikukan, vuohenputken, peltokanankaalin lehtiä tai voikukan ja takiaisen juuria ja lisää suolaa, öljyä tai voita. 
 
Kuivaa, pakasta tai hapata
Kuivia yrttirouheita voi kätevästi lisätä ruokien ja smoothien sekaan. Myös hapattaminen on oiva tapa säilöä villivihanneksia ja hapatuksessa muodostuu suolistolle tärkeitä maitohappobakteereita sekä B12-vitamiinia. Villivihannesten hapatus tapahtuu samaan tapaan kuin hapankaalin valmistus. Kokeile mm. vuohenputkea, nokkosta, voikukan nuppuja ja lehtiä. 
 
Kun yrttejä ei käytetä heti tuoreeltaan, ne laitetaan kuivumaan mahdollisimman pian keruun jälkeen, etteivät ne kuumene keruuastiassa. Kuivauslämpötila, jossa kasvin entsyymit säilyvät, saa olla korkeimmillaan alle +38 C:ssa. Yrtit kuivataan varjoisassa paikassa ohuena, ilmavana kerroksena puhtaiden ritilöiden tai papereiden tai puhtaan kankaan päällä.

Kuivuminen tapahtuu 2‑4 vrk:ssa, kosteus on tuolloin 9‑14 kosteusyksikköä, mikä merkitsee jopa 70 % painon menetystä alkupainosta. Kuivat yrtit on hyvä murskata heti, ne pakataan tiiviisti kaksinkertaisiin paperipusseihin tai mieluiten tummiin lasipurkkeihin, jotka säilytetään viileässä ja kuivassa auringon­valolta suojattuna. Pussiin tai purkkiin merkitään kasvin nimi ja keruuaika. Yrtit säilyt­tävät tuoksunsa ja makunsa sekä tehoaineensa usean vuoden ajan, mutta kun saa uuden sadon, voi ylivuotiset yrtit käyttää hyvin vaikkapa jalkakylpyihin. 
 
Kuivatut yrtit tuovat luonnon elinvoimaa jokaiseen vuoden aikaan. Jos itsellä jää villivihannekset keräämättä voi Luontaistuotekaupasta ostaa mm. nokkosjauheita ja Frantsilan Aurinkovoima –villiviherjauhetta, jotka ovat täynnä vitamiineja ja hivenaineita. 
 
VILLIVIHANNEKSET PUHDISTUSKUURIN TUKENA
 
Keväinen vihersmoothie
Murskaa tehosekoittimessa villivihannesten lisäksi ja maun mukaan luovasti mm. omenaa ja liotettuja pähkinöitä ja/tai 1/2tl pellavansiemeniä sekä vaikka koivunmahlaa nesteeksi. Saat näin uutta energiaa päivääsi
 
Vihermehu
Jos haluat oikein tehokkaasti puhdistaa kehoasi, tee villivihanneksista esim. omenan, porkkanan, sellerin ja punajuuren kanssa mehua mehulingolla. Juo sitä yksi mukillinen pari kertaa päivässä. Pidä loppumehu jääkaapissa.
 
Horsmapaistos
Aikaisin keväällä kun horsmat pistävät päätään noin 15 cm:ksi, ne ovat paistettuina herkullisia. Niiden ohut kuori on hieman karvasta, jolloin sen voi ensin vedellä pois. Ne voi myös höyryttää ja laittaa voisilmän mukaan – ovat kuin parsaa. 
 
Keväinen kasvis-nokkoskeitto
½ litraa nokkosenlehtiä
yht. noin 2dl porkkanan, sellerin, palsternakan, perunan ja tomaatin paloja – kasvikset voi jättää myös kokonaan pois
1-2l vettä (osa maitoa, jos haluat)
¼ - 1/2dl maissitärkkelystä tai kokojyvävehnäjauhoja
mausteeksi kuminaa, meiramia, basilikaa, persiljaa, valkopippuria ja soijakastiketta tai suolaa
 
Suurusta vesi maissi- tai kokojyväjauhoilla sileäksi. Paloittele kasvikset ja lisää ne seokseen ja keitä noin 5 minuuttia niin, että juurikkaat ovat puolikypsiä. Lisää huuhdellut ja murskatut nokkoset ja mausteet ja anna hautua vielä noin 5 minuuttia. Tarjoile vaikka lämpimän ruisleivän tai rieskan kera, jonka valmistuksessa voit myös käyttää nokkosta ja muitakin villivihanneksia. Jos käytät pelkkää nokkosta, laita mausteeksi meiramia, kuminaa ja valkopippuria suolan lisäksi ja tee samalla tavalla kuin pinaattikeitto. 
 
Kuusenkerkkä- tai voikukkasiirappi
Juomiin, voileivän tai lättyjen päälle

1 osa kuusen vuosikasvaimia tai voikukan kukkia tai pelkkiä terälehtiä
3 osaa kylmää vettä
 
Lämmitä hitaasti lähes kiehuvaksi. Anna jäähtyä itsekseen useita tunteja, jonka jälkeen purista yrttimassa pois. Anna jäljelle jääneen liuoksen olla liedellä ilman kantta pienellä lämmöllä niin, että liika neste haihtuu pois yhteen kymmenenteen osaan. Lisää sama määrä sokeria, mielellään täysruokoa, ja anna kiehahtaa. Säilytä siirappi jäähtyneenä jääkaapissa.
 
Nautinnollisia horta- eli villivihanneshetkiä!

Virpi Raipala-Cormier
Frantsilan Luomuyrttitila/ Frantsila Organic Herb Farm