Ajankohtaista ravintolisistä - RAVINTOLISÄTIEDOTUS

KÄÄPÄ Biotech valittu NutraIngredients Awards 2021 -kilpailun finalistiksi

24/3/2021

Suomalainen bioteknologiayritys KÄÄPÄ Biotech on valittu NutraIngredients Awards 2021 -kilpailussa Start-up kategorian finalistiksi. Vuonna 2018 perustettu yritys on erikoistunut sienitieteellisten sovellusten tutkimukseen, kehitykseen ja kaupallistamiseen. KÄÄPÄ lanseerasi vuonna 2019 KÄÄPÄ Health -sieniuutesarjan ja vuonna 2020 Nordic Mushrooms
-tuotesarjan kansainväliseen tukkujakeluun.

NutraIngredients Awards -kilpailu järjestetään vuosittain Euroopassa terveystuote- ja ravintolisäalan yrityksille. Kilpailussa valitaan voittaja 16:sta eri kategoriasta. Parhaat raaka-aineet, tuoteinnovaatiot, yritykset ja toimialan vaikuttajat palkitaan kilpailussa. Kilpailu järjestetään jo seitsemättä vuotta peräkkäin.

Kuluttajamarkkinoilla on nähtävissä vahva trendi, joka painotta yritysten vastuullisuutta, luotettavuutta, raaka-aineiden jäljitettävyyttä ja tuotantoketjujen läpinäkyvyyttä. KÄÄPÄ Biotechin tuotesarjat on kehitetty vastaamaan juuri näihin kysymyksiin.

Yritys kasvattaa luomulaatuisia sieniä Suomessa suomalaisesta FSC- tai PEFC-sertifioidusta koivusta valmistetulla kasvualustalla. Sienien sisäkasvatuksessa jäljitellään ulkokasvatuksessa parhaiksi havaittuja luonnonolosuhteita, mikä varmistaa sienten korkeat yhdistepitoisuudet. Sisäkasvatuksessa tuotetaan luomulaatuista shiitaketta, siiliorakasta, koppelokääpää ja lakkakääpää. Sienien kuivaus ja jatkojalostus tapahtuu KÄÄPÄn omassa tuotantolaitoksessa Karjalohjalla.

Tuotevalikoimaan kuuluva luomulaatuinen pakurikääpä kerätään tällä hetkellä Lapista. Luonnonvaraisen pakurikäävän saatavuus on kuitenkin ehtymässä, joten KÄÄPÄ tuottaa yhteistyössä suomalaisista metsänomistajista koostuvan viljelyverkostonsa kanssa luomupakuria Luonnonvarakeskus Luken innovaatioon pohjautuvalla menetelmällä.

Kansainväliset sienituotemarkkinat ovat vahvassa kasvussa, ja kysyntä laadukkaille luomulaatuisille sienituotteille ylittää olemassa olevan tarjonnan. Toimialan haasteena ovat kuitenkin Kiinasta peräisin olevat sienituotteet, joissa on havaittu laatuongelmia ja jopa jämiä saasteista ja ympäristömyrkyistä. Vahvan kysynnän takia alalla markkinoidaan sienituotteina myös jyväseoksessa kasvatettuja sienirihmastotuotteita, joissa on kuitenkin vain erittäin pieniä pitoisuuksia sienien itiöemissä esiintyvistä yhdisteistä.

KÄÄPÄ Biotech valmistaa luomulaatuiset sieniuutteensa sienien itiöemistä ultrasonisesti avustetulla uuttamisteknologialla, mikä takaa tuotteiden korkean laadun ja mahdollisimman korkeat yhdistepitoisuudet.

– NutraIngredients Awards 2021 -kilpailun finalistiksi valinta on upea kunnianosoitus KÄÄPÄ Biotechille. Yrityksemme tavoitteena on edistää Suomessa tuotettujen ravintolisien kansainvälistä kysyntää ja kansainvälisten markkinoiden tietoisuutta Suomen puhtaasta luonnosta upeiden tuoteinnovaatioiden lähtökohtana, KÄÄPÄ Biotechin toimitusjohtaja Eric Puro sanoo.

Lisätiedot:
Eric Puro, CEO
+358 50 595 7716
eric.puro@kaapabiotech.com

KÄÄPÄ Biotech on bioteknologiayritys, joka tutkii ja kehittää innovatiivisia sienialan sovelluksia eri toimialoilla hyödynnettäväksi. Yritys on sitoutunut edistämään ihmisten ja ekosysteemien hyvinvointia. KÄÄPÄ Biotechilla on kolme osastoa: KÄÄPÄ Forest, KÄÄPÄ Health ja Nordic Mushrooms. KÄÄPÄ Forest hallinnoi maailman suurinta pakurin viljelyverkostoa ja edistää metsien monikäyttöä. KÄÄPÄ Health hallinnoi yhtä Euroopan suurimmista sienten ulkokasvatustiloista ja valmistaa luomutuotettuja sieniuutteita. Nordic Mushrooms on Suomessa luomutuotettujen sieniuutteiden tukkumyyntisarja. KÄÄPÄ Biotech on Terveystuotetukut ry:n jäsenyritys.

Terveystuotetukut ry:n tehtävänä on edistää laadukkaiden ja luotettavien terveystuotteiden valmistusta, maahantuontia ja markkinointia. Toimimme jäsentenvälisenä edunvalvojana ja yhdyssiteenä. www.terveystuotetukut.fi

Ovatko nämä kaikkien aikojen tutkituimmat ravintolisät?

18/3/2021

Tutkimusten mukaan seleeni- ja Q10-ravintolisien käytöstä on hyötyä. Asian vahvistavat tähän mennessä julkaistut 18 tutkimusta, joissa on hyödynnetty dokumentoituja seleeni- ja Q10-valmisteita.

Vuonna 2013 julkaistiin tutkimus, jota kutsutaan nimellä KiSel-10 (Alehagen ym. 2013). Tutkimus oli läpimurto ja toi vankkaa näyttöä siitä, että terveet ihmiset voivat hyötyä ravintolisien käytöstä.

Pohjoismaisista tutkijoista koostunut tiimi tuli tutkimuksella osoittaneeksi, että terveiden seniori-ikäisten päivittäinen seleeni- ja Q10-ravintolisien käyttö edisti merkittävästi heidän elämänlaatuaan.

Verinäytteet 18 tutkimuksen aineistona
KiSel-10-tutkimusta johti tutkija ja kardiologi Urban Alehagen ruotsalaisesta Linköpingin yliopistosta. Tutkimusaineistokseen Alehagen kollegoineen keräsi yli 50 000 verinäytettä tutkimukseen osallistuneilta. Näytteiden tiedettiin sisältävän vastauksia lukemattomiin kysymyksiin, joten ne pakastettiin jatkotutkimuksissa hyödyntämistä varten.

Jatkotutkimukset ovatkin pitäneet tutkijat kiireisinä, sillä alkuperäistä KiSel-10-tutkimusta on seurannut jo 17 uutta tutkimusta. Näytteistä on tutkittu seleeni- ja Q10-pitoisuuksien vaikutusta lukuisiin eri terveyteen liittyviin parametreihin, ja tulokset ovat olleet positiivisia. Uusimmassa, viime joulukuussa julkaistussa tutkimuksessa (Alehagen ym. 2020) kartoitettiin munuaisterveyteen liittyviä tekijöitä.

Vakuuttavinta mahdollista näyttöä
Kahdeksantoista tutkimusta, jotka on julkaistu arvostetuissa tieteellisissä julkaisuissa, osoittavat, että tutkimuksiin valittujen seleeni- ja Q10-valmisteiden käytöllä voi olla merkittävä vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin.

Tutkimukset muodostavat uraauurtavan kokoelman, joka sisältää vakuuttavaa näyttöä ravintolisien käytön eduista terveellisen ruokavalion lisänä. Kenen tahansa, joka väittää ravintolisien olevan rahan haaskausta, kannattaa tutustua näihin 18 tutkimukseen.

Biologinen hyötyosuus on tärkeä tekijä
Moni saattaa nyt pohtia, ovatko nämä tutkimustulokset sovellettavissa mihin tahansa kaupan hyllyiltä löytyviin seleeni- ja Q10-valmisteisiin. Näin ei kuitenkaan ole, sillä valmisteissa on eroja.

Tutkimusryhmä valitsi KiSel-10:ssä käytettäväksi seleenivalmisteeksi SelenoPrecisen, koska sen patentoidun orgaanisen seleenin hyvästä imeytyvyydestä oli jo aiempaa tutkimusnäyttöä. Tutkimukset osoittavat, että 88,7 % valmisteen seleenistä imeytyy elimistön käytettäväksi.

Vastaavasti myös Q10-valmisteeksi valitun Bio-Qinon Q10:n laadun taustalla on yli 100 julkaistua tutkimusta, jotka osoittavat juuri tämän valmisteen hyvän biologisen hyötyosuuden, eli imeytyvyyden ja tehon.

Tutkijoiden tulisi käyttää vain dokumentoituja tuotteita
Yksi erityisen tärkeä asia edellä mainituissa seleenillä ja Q10:llä toteutetuissa tutkimuksissa on se, että ne osoittavat, kuinka tärkeää tutkimuksissa on käyttää toimiviksi todettuja ravintolisiä.

Jotta tuotteet toimisivat, on vaikuttavien aineiden imeydyttävä tuotteista verenkiertoon ja siirryttävä kohdekudoksiin. Jos näin ei tapahdu, on tuotteiden vaikutuksia mahdotonta tutkia. Koska tutkimusten tärkeimpänä päämääränä on kartoittaa ravintolisien käytön positiivisia vaikutuksia, kun niitä käytetään terveellisten elintapojen lisänä, on mittaviin tutkimuksiin tärkeää valita laadukkaat ja hyvin imeytyvät tuotteet.

Lähteet:
Alehagen U, et al. Cardiovascular mortality and N-terminal-proBNP reduced after combined selenium and coenzyme Q10 supplementation: A 5-years prospective randomized double-blind placebo-controlled trial among elderly Swedish citizens. International Journal of Cardiology. 2013.
Alehagen U, et al. Selenium and Coenzyme Q10 Supplementation Improves Renal Function in Elderly Deficient in Selenium: Observational Results and Results from a Subgroup Analysis of a Prospective Randomised Double-Blind Placebo-Controlled Trial. Nutrients. 2020.
Mortensen SA, et al. The Effect of Coenzyme Q10 on morbidity and mortality in chronic heart failure. Results from Q-SYMBIO: a randomized double-blind trial. Journal of the American College of Cardiology: Heart Failure. 2014. Pharma Nordin uutiskirje 15.3.2021, Lue koko uutiskirje https://www.pharmanord.fi/news/ovatko-nama-kaikkien-aikojen-tutkituimmat-ravintolisat?sectionId=1004094

Terveystuotetukut ry:n tehtävänä on edistää laadukkaiden ja luotettavien terveystuotteiden valmistusta, maahantuontia ja markkinointia. Toimimme jäsentenvälisenä edunvalvojana ja yhdyssiteenä. www.terveystuotetukut.fi

Pharma Nord on Euroopan suurimpia ravintolisien ja rohdosvalmisteiden valmistajia. Yritys kehittää, valmistaa ja markkinoi tieteeseen pohjautuvia ravintolisiä, rohdosvalmisteita sekä lääkkeitä, jotka tunnetaan hyvästä biologisesta hyötyosuudesta, turvallisuudesta ja dokumentaatiosta. www.pharmanord.fi

Pharma Nord on Terveystuotetukut ry:n jäsenyritys.

Yksipuolinen ruokavalio voi kostautua – näitä ravintoaineita suomalaiset saavat liian vähän

1/3/2021

Esimerkiksi jodin, raudan ja folaatin saanti jää monilla suomalaisilla alle suositusten. Ravitsemusterapeutti Kirsi Englund Terveystalosta neuvoo, miten ravintoaineiden saantiin voi panostaa helposti.

Ravitsemus kiinnostaa enemmän kuin koskaan, mutta monen ruokavaliossa olisi silti petrattavaa. Suomalaisten aikuisten ruoankäyttöä ja ravintoaineiden saantia valottaa viiden vuoden välein toteutettava FinRavinto-tutkimus, jonka tuorein otanta on vuodelta 2017.

– Sen mukaan suomalaisten ruokavaliossa vähälle jäävät etenkin jodi, rauta, folaatti ja d-vitamiini, monilla myös c-vitamiini. Lisäksi kuitu on tärkeä terveyttä edistävä aine, jota monet saavat liian niukasti, ravitsemusterapeutti Kirsi Englund sanoo.

Miten yleisimmät ravintoainepuutteet voivat oirehtia, ja miten niiden saannin voi turvata ruokavalion avulla?

Jodi
Saantisuositus päivässä: aikuiset 150 µg, raskaana olevat 170 µg, imettävät 200 µg, lapset 50–150 µg iästä riippuen.

Jodia tarvitaan elimistössä kilpirauhashormonien muodostumiseen. Kyseiset hormonit säätelevät elimistön kaikkia toimintoja, esimerkiksi lämmönsäätelyä, energia-aineenvaihduntaa, kasvua, kehitystä ja uni-valverytmiä. Jodin puutteen oireet voivat olla hyvin epämääräisiä, aikuisilla pitkään jatkunut puutostila voi aiheuttaa kilpirauhasen laajentumista ja struumaa. Jodia saadaan maitotuotteista, merenelävistä, kananmunasta, jodioidusta pöytäsuolasta sekä viljavalmisteista, joiden valmistuksessa on käytetty jodioitua suolaa.

Vertailun vuoksi yhdestä kananmunasta saa jodia noin 30 µg, kolmesta 2 desilitran annoksesta maitotuotteita kuten maitoa, piimää tai jogurttia puolestaan noin 90 µg. Suomalaisten maitotuotteiden käyttö on viime vuosina vähentynyt, mikä osittain selittää puutteita jodin saannissa.

– Lisäksi 2010-luvun alussa alettiin suosia ”trendisuoloja”, kuten ruusu- ja intiaanisuolaa, jotka eivät sisällä jodia lainkaan, selittää Englund.

Suolaa ruokavalioon ei jodin vuoksi kuitenkaan kannata lisätä, sillä sen sisältämä natrium ei ole terveellistä. Kauramaitotuotteet eivät sisällä jodia luontaisesti, mutta osaan lisätään sitä. Suurella osalla vegaaneista on tutkitusti vakava jodinpuutos, joten etenkin erityisruokavalioita noudattavan kannattaa valita tuotteita, joihin jodia on lisätty tai ottaa jodia ravintolisänä.

Rauta
Saantisuositus päivässä: miehet 9 mg, naiset 15 mg, lapset 8–11 mg iästä riippuen.

Rautaa tarvitaan erittäin monissa elimistön toiminnoissa, se on välttämätön esimerkiksi energiantuotannossa, solujen jakautumisessa ja hapen kuljetuksessa verenkierrossa. Raudanpuutteesta kärsivää henkilöä voivat kiusata hyvin kirjavat oireet, kuten väsymys, voimattomuus, iho-oireet, rytmihäiriöt, mielialaongelmat, kognitiiviset oireet ja päänsärky.

Oireita ei moninaisuutensa vuoksi useinkaan osata yhdistää raudanpuutteeseen. Raudanpuutteelle alttiita ovat etenkin naiset, jotka menettävät rautaa kuukautisten ja synnytysten vuoksi. Naisten päivittäinen saantisuositus onkin miehiä korkeampi.

– Jotta raudantarve täyttyisi ravinnon kautta, tulisi ruokavaliosta löytyä riittävästi rautapitoisia ruokia: punaista lihaa ja verituotteita tai kasvikunnan tuotteista täysjyväviljoja, palkokasveja ja siemeniä, Englund listaa.

Ruokavaliolla voi vaikuttaa myös raudan imeytymiseen: C-vitamiini yhdessä rautapitoisten ruokien kanssa lisää raudan imeytymistä, kahvin ja teen tanniinit sekä maidon kalsium puolestaan heikentävät sitä. Raudanpuutetta hoidetaan ruokavaliomuutosten lisäksi rautatableteilla.

Folaatti ja foolihappo
Saantisuositus päivässä: aikuiset 300 µg, raskaana olevat ja raskautta suunnittelevat 500 µg, lapset 50–200 µg iästä riippuen.

Folaatti on ruoassa esiintyvä ravintoaine, foolihapolla puolestaan tarkoitetaan folaatin ravintolisänä otettavaa muotoa. Perheenlisäystä toivoville aine on tuttu, sillä sitä suositellaan syömään jo raskautta yritettäessä, koska se edistää sikiön normaalia kehitystä. Folaatti on kuitenkin tarpeen muillekin.

– Folaattia tarvitaan elimistössä muun muassa hermoston toimintaan ja proteiinien aminohappojen aineenvaihduntaan sekä solujen DNA:n ja RNA:n synteesiin. Sen riittävä saanti voi vaikuttaa siihen, aktivoituvatko tietyt sairauksien syntyyn liittyvät geenit elimistössä vai eivät. Miehistä folaattia saa tarpeeksi vain 28 prosenttia, naisista 6 prosenttia.

Folaatin puutteen oireita on vaikea tunnistaa, sillä aine vaikuttaa moneen asiaan ikään kuin taustalla. Hyviä folaatinlähteitä ovat ennen kaikkea vihreät kasvikset ja täysjyväviljat. Vihannesosastolta kannattaa valita mahdollisimman tummia kasviksia: eniten folaattia saa parsakaalista, pinaatista, lehtikaalista, tankoparsasta, rucolasta ja ruusukaalista.

D-vitamiini
Saantisuositus päivässä: aikuiset ja lapset 10 µg, yli 75-vuotiaat 20 µg, imeväisikäiset 2–10 µg tilanteen mukaan.

Vaikka D-vitamiinista puhutaan paljon, moni saa sitä yhä niukasti. D-vitamiinia tarvitaan kehossa noin 300 eri toimintoon, erityisen tärkeä se on luustolle ja useille elimistön reaktioille. Ruokavaliosta d-vitamiinia saa helpoiten d-vitaminoiduista maitotuotteista, rasvalevitteistä ja kalasta. Lisäksi d-vitamiinia muodostuu auringonvalon vaikutuksesta, mutta Suomessa se ei yksin riitä täyttämään tarvetta. Ravintolisää suositellaankin käytettäväksi etenkin talviaikaan.
Moni pitää suomalaisia d-vitamiinisuosituksia liian alhaisina, mutta suositukset annetaan aina senhetkiseen tutkimusnäyttöön peilaten. Rasvaliukoisena d-vitamiini kertyy elimistöön, mikäli sitä saadaan liikaa, joten myös liikasaannin riski on huomioitu saantisuosituksia määriteltäessä.

C-vitamiini
Saantisuositus päivässä: aikuiset 75 mg, lapset 20–50 mg iästä riippuen.
C-vitamiinia tarvitaan elimistön monissa toiminnoissa, se muun muassa edistää luuston ja hampaiden kasvua sekä suojaa soluja haitallisilta yhdisteiltä. Pitkään jatkuneen c-vitamiinivajeen yleisin seuraus on keripukki. C-vitamiinin saanti on suomalaisilla melko hyvällä tasolla, mutta parantamisen varaakin on. 20–30 prosenttia saa tätä tärkeää vitamiinia liian vähän.

– Jos ruokavalioon kuuluu jonkin verran kasviksia tai hedelmiä, päivittäinen suositusmäärä täyttyy melko helposti. Etenkin keski-ikäisillä miehillä c-vitamiinin saanti voi kuitenkin jäädä puutteelliseksi, Englund huomauttaa.

Ravintokuitu
Saantisuositus päivässä: miehet 35 g, naiset 25 g.
Vaikka kuitu ei ole vitamiini eikä kivennäisaine, se edistää terveyttä monin tavoin. Kuitu on tutkimuksissa yhdistetty esimerkiksi suoliston terveyteen ja alentuneeseen riskiin sairastua tyypin 2 diabetekseen, minkä lisäksi sillä voi olla painonhallinnalle suotuisia vaikutuksia. Kuidunsaanti vaikuttaa suolistomikrobistoon, joka taas vaikuttaa elimistön immuunipuolustukseen, osallistuu biotiinin ja K-vitamiinin tuotantoon, pilkkoo ravintoaineita ja vaikuttaa nykytiedon mukaan myös aivojen välittäjäaineiden muodostumiseen.

Suomalaiset saavat kuitua vähänlaisesti, sillä hiilihydraatteja syödään tällä hetkellä vähemmän kuin koskaan. Parhaita kuidunlähteitä ovat täysjyväviljatuotteet, kaurapuuro, ruisleipä, mysli, täysjyväpasta ja täysjyväriisi. Kasvikset, hedelmät ja marjatkin sisältävät kuitua, mutta yksin niiden avulla päivittäistä tarvetta on vaikeampi täyttää. Jokaisella naisen viidestä päivittäisestä ateriasta tulisi olla noin kaksi kourallista jotakin kuidunlähdettä – esimerkiksi lautasellinen puuroa ja hedelmä. Miehillä annoskoot voivat olla suurempia.

Kuitulisää kannattaa harkita, jos kuitua ei saa riittävästi ravinnosta ja etenkin, jos kärsii vatsaoireista, kuten ripulista tai ummetuksesta.

Kuka tarvitsee ravintolisiä?
Ravinnosta puhuttaessa keskiöön ovat nousseet myös ravintolisät. Milloin vitamiineja ja ravintoaineita on syytä hakea apteekin hyllyltä?

– Ravintolisien käyttö summittaisesti tai ikään kuin varmuuden vuoksi ei välttämättä edistä terveyttä, joten ylenpalttinen vitamiinilisien käyttö ei ole suositeltavaa. Jos syö riittävästi ja tarpeeksi monipuolisesti, ei yleensä kärsi merkittävistä puutostiloista, Englund linjaa.

Poikkeuksen tähän muodostavat d-vitamiini talviaikaan ja rauta – etenkin, jos on vähentänyt eläinkunnan tuotteita ruokavaliostaan. Huomionarvoista on, että ruoasta saadaan aina enemmän kuin yhtä ainetta, joten ravintoa ja ravintolisiä ei pidä verrata toisiinsa suoraan.

– Kalsiumtabletista saa kalsiumia, mutta maitotuotteista saat lisäksi jodia, B12-vitamiinia, d-vitamiinia ja proteiinia. Täysjyväviljoja syömällä vastaa samanaikaisesti sekä folaatin, kuidun että raudan tarpeeseen. Ruoasta saa aina sellaisia yhdisteitä, joita purkissa ei ole, Englund selittää.

– Jos oma ravintoaineiden saanti mietityttää, kannattaa panostaa ravintolisien sijaan monipuoliseen ruokavalioon, jonka koostamiseen saa apua ravitsemusterapeutilta.

Lähde: Terveystalo