Antioksidantit puhuttavat

Mediassa kohistaan antioksidanteista säännöllisin väliajoin – ja usein uutiset ovat negatiivisia ja yleistäviä, lähdekritiikistä puhumattakaan. 

Antioksidanttien hyödyt ovat kuitenkin huomattavasti suuremmat kuin niiden haitat. Mitä useampaa antioksidanttia nautit samanaikaisesti, sitä paremman vaikutuksen saat.
 
Mediassa on esitetty jopa sellaisia virheellisiä väitteitä, joiden mukaan antioksidantit voisivat lisätä syöpäriskiä ravintolisäkäytössä. Tämä yleistettiin jo niin pitkälle, että kaikki vitamiinit ja hivenaineet aiheuttaisivat syöpää. Yhteistä tällaiselle uutisoinnille on huono lähdekritiikki ja yleistäminen. 

Tunnetko hapetusstressin ja vapaat radikaalit?
 
Useimmat ovat kuulleet hapetusstressistä ja vapaista radikaaleista. Monet tietävät, että antioksidantitovat terveydelle hyödyllisiä. Yhä useampi kaipaa kuitenkin tarkempaa tietoa siitä, miten antioksidantit vaikuttavat. 

Antioksidantit ovat yhdisteitä, jotka neutraloivat vapaita happiradikaaleja. Antioksidanttivitamiineja ja -hivenaineita ovat pääosin A-vitamiini, C-vitamiini, E-vitamiini, betakaroteeni, seleeni ja sinkki. 
 
E-vitamiini on tehokas, koska se rasvaliukoisena pystyy tunkeutumaan solun sisälle ja kaappaamaan vapaita happiradikaaleja, jotka voivat vaurioittaa DNA:ta, rasvoja ja proteiineja. Vapaat happiradikaalit voivat aiheuttaa vaurioita, jotka myöhemmin altistavat erilaisille sairauksille, kuten syövälle. 
 
Vapaita happiradikaaleja muodostuu elimistössä luonnollisten aineenvaihduntaprosessien tuloksena ja niitä tarvitaan, kun esimerkiksi valkosolut puolustautuvat bakteereja, viruksia ja syöpäsoluja vastaan. 
 
On silti hyvä muistaa, että E-vitamiinin antioksidanttiominaisuus on eri asia kuin sen vitamiiniaktiivisuus. Sinkki estää DNA:n vaurioita, mutta voi liiallisessa määrin toimia kasvutekijänä syöpäsoluille. Elimistö tarvitsee siksi sekä kehon omia että ruuan mukana tulevia antioksidantteja, jolloin elimistön hapetus-stressi pysyy hallinnassa. 
 
Tietoa tulee koko ajan
 
Antioksidanttien tärkeys korostuu sitä mukaa, kun saadaan uutta tietoa. Antioksidantit ja omega-3-rasvahapot hillitsevät sekä hapetusstressiä että tulehdussytokiineja sekä suojaavat mitokondrioita (Indo ym. 2015). 
 
Antioksidantit eivät vaikuta pelkästään reagoimalla vapaiden radikaalien ja niiden myrkyllisten aineenvaihduntatuotteiden kanssa, vaan ne ehkäisevät ja jarruttavat lisäksi tulehdusta. Esimerkiksi karnosiini estää tulehdusta aiheuttavaa sytokiinia, interleukiini 8:a. Myös karpalouute ja soijan isoflavonoidit lieventävät tulehdusta. Sinkki sen sijaan estää tulehdusta aiheuttavia COX-2-entsyymejä (samoja, joihin tulehdus- ja särkylääkkeet vaikuttavat).
 
Erityisen tehokas tulehduksen vaimentaja on E-EPA, josta syntyy kudoksissa resolvinia. Tämä vaikutusmekanismi – tulehdussytokiinien ja -entsyymien esto – selittää antioksidanttien suotuisia vaikutuksia muun muassa allergioissa, astmassa, reumataudeissa, sydän- ja verisuonitaudeissa, masennuksessa, skitsofreniassa ja syöpäsairauksissa. Antioksidanttien kanssa kannattaa siis aina käyttää myös puhdistettua omega-3-rasvahappoa, E-EPAa. Nämä tehostavat toistensa hyviä vaikutuksia.
 
Ristiriitaisia tutkimustuloksia 
 
Antioksidanttitutkimus on yhä alkutekijöissään huolimatta muutamista laajoista tutkimuksista. Parhaaseen lopputulokseen pääsemiseksi tarvitaan laaja kirjo erilaisia antioksidantteja, jolloin yksittäisistä antioksidanteista, kuten E- tai C-vitamiinista ei synny haitallisia hapettumista edistäviä pro-oksidantteja. 
 
Jopa laajatkin tutkimukset antavat ristiriitaisia tutkimustuloksia liittyen E-vitamiinin ja antioksidanttien aiheuttamaan syöpäriskiin. Eturauhassyövän ja muidenkin syöpien syntyyn vaikuttavat useat eri tekijät, kuten hormonitasot, perimä, rotu, ikä, ravinto, syödyn rasvan laatu/määrä ja tutkimukseen valitun väestön antioksidanttien lähtötasot. 
 
Lisäksi tulokseen saattaa vaikuttaa sekin onko tutkimuksessa käytetty synteettistä vai luonnollista E-vitamiinia tai betakaroteenia.  Näiden rakenne on erilainen ja se voi vaikuttaa tuloksiin. 
 
Nykyisin antioksidanttitutkimus on keskittynyt kasviperäisiin antioksidantteihin ja tulehdusta hillitseviin aineisiin, kuten kurkumiiniin, resveratroliin ja erilaisiin polyfenolisiin yhdisteisiin, joita on runsaasti muun muassa värikkäissä kasviksissa ja teessä. Kasviperäisten antioksidanttien, kuten polyfenolien ja karotenoidien on myös havaittu aktivoivan jo pieninäkin pitoisuuksina kehon omien antioksidanttimolekyylien tuotantoa hormeesin kaltaisella vaikutusmekanismilla.

Kaiken perusta on aina kuitenkin monipuolinen ruokavalio ja terveelliset elämäntavat. Runsaasti vihanneksia, marjoja ja hedelmiä sekä riittävästi lepoa ja liikuntaa. Koska tutkimusten mukaan vain hyvin pieni osa ihmisistä syö virallisten ravitsemussuositusten mukaan, tarvitaan usein ravintolisiä, kuten vitamiini-, hivenainevalmisteita, rasvahappoja ja ravintokonsentraatteja.


Tutkimustuloksia:
 
Laajassa 11 vuotta kestäneessä Physicians’ Health Study II-tutkimuksessa (PHS II) päivittäinen monivitamiinin käyttö vähensi lääkäreillä syöpien esiintyvyyttä 8 %:lla. Lääketiede ei ole tähän mennessä keksinyt yhtäkään lääkettä, joka pystyisi samaan tulokseen. Tutkimuksessa käytetty monivitamiini sisälsi E-vitamiinia (400IU), C-vitamiinia (500 milligrammaa) ja betakaroteenia (50 milligrammaa). Tästä positiivisesta tutkimustuloksesta, joka julkaistiin vuonna 2012 arvovaltaisessa Amerikan lääkäriliiton lehdessä JAMA:ssa, ei ole juurikaan kerrottu mediassa. 

Suomalaisessa ATBC-tutkimuksessa, jossa 29.000 tupakoivaa miestä sai päivittäin E-vitamiinia tai betakaroteenia osoitettiin, että E-vitamiinia saaneilla miehillä oli 32% pienempi riski sairastua eturauhassyöpään verrattuna lume-ryhmään. Synteettinen betakaroteeni toisaalta lisäsi keuhkosyövän esiintymistä.


 
Asiantuntijana: Biokemisti, FT Timo Lehto ja laillistettu lääkäri, lääketieteen ja kirurgian tohtori, Helsingin yliopiston dosentti Matti Tolonen.