RAVINTOLISÄTIEDOTUS - Ajankohtaista ravintolisistä

Liikunta- ja ravitsemusohjaus hidastaa tyypin 2 diabeteksen esiasteen kehittymistä lapsilla

20/10/2020

Itä-Suomen yliopistossa toteutettu tutkimus osoittaa, että yksilöllinen perhekohtainen liikunta- ja ravitsemusohjaus hidastaa huomattavasti tyypin 2 diabeteksen esiasteen eli insuliiniresistenssin kehittymistä kahden ensimmäisen kouluvuoden aikana.

Tutkimukseen osallistui pääasiassa normaalipainoisia kuopiolaislapsia. Tulokset julkaistiin kansainvälisesti arvostetussa Diabetologia-lehdessä.

Insuliiniresistenssillä tarkoitetaan insuliinin vaikutuksen heikkenemistä sen kohdekudoksissa eli luustolihaksissa, rasvakudoksessa ja maksassa. Insuliiniresistenssi on yleensä ensimmäinen merkki sokeriaineenvaihdunnan häiriöstä ja kehittyy paljon ennen haiman insuliinierityksen häiriötä, kohonnutta verensokeripitoisuutta ja lopullista tyypin 2 diabetesta.

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet liikunta- ja ravitsemusohjauksen vähentävän insuliiniresistenssiä ylipainoisilla ja lihavilla lapsilla. Nyt julkaistu kuopiolainen tutkimus on tieteellisesti, kansanterveydellisesti ja jopa käytännön lääketieteellisesti tärkeä, koska se osoittaa ensimmäistä kertaa, että yhdistetyllä liikunta- ja ravitsemusohjauksella voidaan pitkäaikaisesti hidastaa insuliiniresistenssin eli tyypin 2 diabeteksen esiasteen kehittymistä lapsilla, joista valtaosa oli normaalipainoisia tutkimuksen alkaessa.

Itä-Suomen yliopiston Lasten liikunta ja ravitsemus- eli Physical Activity and Nutrition in Children (PANIC) -tutkimukseen osallistui yli 500 kuopiolaista lasta, jotka olivat tutkimuksen alkaessa 6–9-vuotiaita. Interventioryhmään kuuluneet lapset ja heidän huoltajansa kävivät kaksi vuotta yksilöllisessä ja perhekohtaisessa liikunta- ja ravitsemusohjauksessa. Vertailuryhmän lapset ja heidän huoltajansa saivat tutkimuksen alussa suositusten mukaiset ohjeet liikunnasta ja ravitsemuksesta mutta eivät varsinaista elintapaohjausta. Tutkimuksen alussa ja kaksi vuotta myöhemmin selvitettiin lasten liikuntaa ja fyysistä passiivisuutta sydämen syketaajuutta ja kehon liikkeitä mittaavalla Actiheart-laitteella ja liikuntakyselylomakkeella sekä ravitsemusta neljän vuorokauden ruokapäiväkirjalla. Lisäksi mitattiin kehon rasvaprosenttia ja lihasmassaa kuvaavaa kehon rasvatonta massaa DXA-laitteella. Insuliiniresistenssin mittareina käytettiin paastoseerumin insuliinipitoisuutta ja HOMA-IR-arvoa.

Tutkimus osoitti, että kahden vuoden aikana insuliiniresistenssi lisääntyi noin 35 prosenttia vähemmän yksilöllistä ja perhekohtaista liikunta- ja ravitsemusohjausta saaneilla lapsilla verrattuna niihin, jotka eivät saaneet elintapaohjausta. Ohjauksen insuliiniresistenssiä hidastavaa vaikutusta selittivät erityisesti liikunnan ja fyysisen passiivisuuden muutos sekä hieman vähemmän koko ruokavalion laadun ja runsasrasvaisten levitteiden käytön muutos. Kehon rasvaprosenttiin tai lihasmassaan ohjauksella ei ollut vaikutusta, joten sitä kautta vaikutus ei välittynyt.

–Tätä mielenkiintoista tulosta voi tulkita siten, että liikunta- ja ravitsemusohjauksen insuliiniresistenssiä hidastava vaikutus lapsilla johtunee pääasiassa liikunnan ja terveellisen ruokavalion aineenvaihduntaa tehostavasta vaikutuksesta luustolihaksissa, rasvakudoksessa tai maksassa eikä niinkään kehon rasvapitoisuuden pienenemisestä tai lihasmassan kasvusta, tutkimuksen johtaja, professori Timo Lakka sanoo.

Vaikka tyypin 2 diabetes ilmaantuu useimmiten aikuisiässä, tutkimustulosten valossa sen ehkäisy on syytä aloittaa jo lapsuusiässä.

–Liikunnan lisäämiseen, fyysisen passiivisuuden vähentämiseen ja ruokavalion parantamiseen on kiinnitettävä huomiota kaikilla lapsilla, ei pelkästään ylipainoisilla.

Lakka painottaa, että kaikilta lapsilta tulisi mitata kehonkoostumuksen lisäksi myös liikuntaa, fyysistä passiivisuutta ja ravitsemusta laajennettujen lastenneuvola- ja kouluterveystarkastusten yhteydessä.

–Näin pystyttäisiin suuntaamaan tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn tähtääviä toimia lapsiin, joilla on epäterveellisiä elintapoja ja joilla on suurentunut tyypin 2 diabeteksen vaara aikuisiässä. Paras tapa kerätä elintapatietoa olisi käyttää tieteellisesti tutkittuja ja hyviksi todettuja digisovelluksia, joiden avulla sitä voitaisiin tallentaa ja hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla lasten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä tiedolla johtamisessa.

Lisätietoja:
Professori Timo Lakka, Itä-Suomen yliopisto, biolääketieteen yksikkö https://uefconnect.uef.fi/henkilo/timo.lakka/
https://www.panicstudy.fi/

Tutkimusartikkeli:
Lakka, T.A., Lintu, N., Väistö, J. et al. A 2 year physical activity and dietary intervention attenuates the increase in insulin resistance in a general population of children: the PANIC study. Diabetologia 63, 2270–2281 (2020). https://doi.org/10.1007/s00125-020-05250-0

Tunnetko salvian?

19/10/2020

Salvialla (Salvia officinalis) on monta kansanomaista nimeä, mm. rohto-, ryyti- ja dalmatialainen salvia.

Nämä nimet erottavat sen muista käytetyistä salvialajeista, joita ovat esimerkiksi espanjalainen salvia (Salvia lavandulifolia), muskatellisalvia (Salvia sclarea) ja kreikkalainen salvia (Salvia triloba). Eri salvialajeilla on erilainen kemiallinen koostumus, joten niitä ei voi käyttää toistensa korvikkeina.

Rohtosalviaa on pitkään käytetty sekä lääke- että maustekasvina. Se oli yksi Hildegard von Bingenin suosikkiyrttejä ja kerrotaan siihen liittyvän sanonta: ”miksi annettiin miehen kuolla, vaikka puutarhassa kasvaa salvia.” Herbalistien Gerardin, Culpeperin ja Hillin mukaan salvia virkistää muistia. Saksalainen Kommissio E on hyväksynyt salvian käytettäväksi ruoansulatusvaivoihin ja liialliseen hikoiluun. Myös ulkoisesti hoitamaan suun ja nielun limakalvotulehduksia. Salvian EU-monografiassa mainitaan lisäksi ihottumien ja pienten haavojen hoito.

Salviakasvista käytetään lehtiä ja ne sisältävät haihtuvaa öljyä, kasvihappoja, flavonoideja ja parkkiaineita. Haihtuvat öljyt ovat yleensä antiseptisiä, joten salvia sopii hyvin kurlaus- tai suuveteen sekä käytettäväksi kylpyvedessä esim. huonosti paranevien haavojen hoitoon. Salvia ehkäisee syljen, hien ja maidon eritystä ja tämän takia sitä on käytetty liialliseen hikoiluun ja apuna imettämisen lopettamiseen. Se lisää sapeneritystä eli voi näin ollen tukea ruoansulatusta.

Viime vuosina on saatu tutkimusviitteitä siitä, että salviauute auttaa vaihdevuosien aikana esiintyviin kuumiin aaltoihin ja niihin liittyvään hikoiluun. Tämä on vahvistettu kliinisten kokeiden avulla.

Kirjoittaja: Yvonne Holm
https://researchportal.helsinki.fi/en/persons/yvonne-holm

Lähteet:
Barnes J, Anderson LA, Phillipson JD: Herbal Medicines, Third edition, pp. 512-514. Pharmaceutical Press, London 2007.
Bommer S, Klein P, Suter A: First time prrof of sage’s tolerability and efficacy in menopausal women with hot flushes.Advances in Therapy 28, 490-500, 2011.
Bommer S, Klein P, Suter A: A multicenter open clinical trial to assess the tolerability and efficacy of sage tablets in menopausal patients with hot flushes. Planta Med 75 - PJ159, 2009.
DOI: 10.1055/s-0029-1234964
Salvia officinalis folium, EU Monograph. https://www.ema.europa.eu/en/medicines/herbal/salviae-officinalis-folium
Suomen Terveyskasvit, s. 231. Valitut Palat 1982.

C-vitamiini - välttämätön vesiliukoinen vitamiini

12/10/2020

C-vitamiini eli askorbiinihappo on ihmiselle välttämätön vesiliukoinen vitamiini, joka toimii elimistössä keskeisenä antioksidanttina eli suojaa soluja vapaiden radikaalien aiheuttamalta haitalliselta hapettumiselta.

MIKSI C-VITAMIINI?

C-vitamiini osallistuu kollageenin muodostumiseen mm. ihon, ikenien, hampaiden ja verisuoniston normaalia toimintaa varten.

C-vitamiini edistää hermoston normaalia toimintaa, auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta, edistää raudan imeytymistä ja piristää.

C-vitamiini edistää immuunijärjestelmän toiminnan pysymistä normaalina myös raskaan liikunnan aikana ja sen jälkeen.

Tarvitsemme normaalia suurempia määriä C-vitamiinia myös mm. vilustumissairauksissa sekä vammojen ja leikkausten paranemista nopeuttamaan.

Tupakoitsijat ja ehkäisypillereitä käyttävät tarvitsevat myös suurempia määriä C-vitamiinia.

C-vitamiinin vähäinen saanti aiheuttaa väsymystä ja infektioherkkyyttä.

Lähde: Hankintatukku

Tutkimus: Epävakaa kevät nosti suomalaisten stressitasoja

8/10/2020

Epävakaa kevät nosti monen suomalaisen stressitasoja.

Huawei toteutti yhteistyössä globaalin IPSOS-markkinatutkimusyhtiön kanssa elokuussa 2020 stressiin ja uneen liittyvän tutkimuksen 11 Euroopan maassa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että nopeasti muuttunut maailmantilanne vuonna 2020 ja siihen liittyvä epävarmuus ovat vaikuttaneet negatiivisesti ihmisten stressitasoon ja unenlaatuun.

Tutkimus toteutettiin 11 Euroopan maassa: Suomessa, Albaniassa, Bulgariassa, Kroatiassa, Kreikassa, Unkarissa, Liettuassa, Puolassa, Romaniassa, Serbiassa ja Turkissa. Vastaajia oli yhteensä 4 400. Suomessa vastaajia oli yhteensä 403 ja he ovat iältään 18-65-vuotiaita.

Nopeasti muuttunut maailmantilanne stressaa
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että nopeasti muuttunut maailmantilanne vuonna 2020 ja siihen liittyvä epävarmuus ovat vaikuttaneet myös suomalaisten stressitasoon ja unenlaatuun. Tutkimuksen mukaan 44 % suomalaisista vastaajista kärsii uniongelmista ja 43 % kyselyyn vastanneista suomalaisista on kokenut stressitasonsa kasvaneen viimeisten kuukausien aikana.

Suurin stressinaiheuttaja suomalaisten keskuudessa ovat taloudelliset ongelmat, jotka aiheuttivat stressiä lähes puolelle vastanneista (49 %). Myös tunne yleisestä epävarmuudesta (44 %), henkilökohtaiset terveysongelmat (37 %) ja pelko oman työn menettämisestä (16 %) koetaan stressaavaksi.

Suomalaiset kokevat stressin oireina energiatason laskun ja lisääntyneen väsymyksen (47 %), uniongelmat (44 %), ahdistuneisuuden (33 %), heikentyneen keskittymiskyvyn (28 %) ja heikentyneen itsetunnon (24 %).

Suomalaisten pyrkivät kuitenkin myös lievittämään stressiä monin eri tavoin. 94 % suomalaisista kokee tutkimuksen mukaan rentoutuvansa parhaiten kuuntelemalla musiikkia tai katsomalla elokuvia tai televisiota. 91 % suomalaisista rentoutuu ottamalla itselleen hetken omaa aikaa ja 87 % suomalaisista rentoutuvat puhumalla perheenjäsenten tai ystävien kanssa. Reilu kolmannes (35 %) rentoutuu liikunnan avulla.

Hengitysharjoituksia Mikko Ilosen tyyliin
Golfammattilaisena tunnetuksi tullut Mikko Ilonen pyrkii hallitsemaan stressiä hengitysharjoitusten avulla.

– Muistan kun yli viisitoista vuotta sitten joku kysyi minulta, että ”Mikko hengitätsä ollenkaan?” Se oli herättävä hetki itselleni. Sen jälkeen, oli kyseessä sitten sen aikainen peliura tai oma arki, olen keskittynyt hengittämään kunnolla. Se laukaisee stressiä ja saa oman olon tuntumaan paremmalta. Teen hengitysharjoituksia yhä edelleen: olen itsekseni muutaman minuutin ja keskityn pelkästään hengittämiseen, Ilonen kertoo.

Stressin lisäksi suomalaisia kiusaavat myös uniongelmat. 62 % suomalaisista kokee, että heillä on vaikeuksia nukahtaa ja 61 % kertoo heräävänsä väsyneenä. Kolmanneksi yleisimpänä ongelmana koetaan liian kevyt uni (36 %).

Parempaa unta
Omaa unta pyritään parantamaan monin eri keinoin. Yleisimpiä keinoja ovat kahvin ja vahvan teen juomisen välttäminen illalla (76 %), alkoholin juomisen välttäminen ennen nukkumaanmenoa (65 %), syömisen välttäminen juuri ennen nukkumaanmenoa (62 %), elektronisten laitteisen käyttämisen välttäminen ennen nukkumaanmenoa (62 %) ja rentouttavien sovellusten käyttäminen (29 %).

Samojen keinojen puolesta liputtaa myös urheilulääkäri Pippa Laukka.

– Vaikka jokaisen määritelmä omasta hyvinvoinnista on tietenkin yksilöllinen, on uni tärkeää meille jokaiselle. Uniongelmien ilmetessä pyrkisin ehdottomasti kiinnittämään huomiota ilta-aikaan tapahtuvaan alkoholin nauttimiseen, sillä alkoholilla on hurjan suuri vaikutus unen laatuun. Tutkimusten mukaan kaksi lasia viiniä iltaisin puolittaa syvän unen määrän ja jo yli yksi annos alkoholia iltaisin haittaa palautumista merkittävästi, Laukka opastaa.

Teknologiasta apua palautumiseen
Tutkimuksen mukaan 63 % suomalaisista on kiinnostunut hankkimaan älykellon, jonka avulla voi mitata stressitasoa ja unen laatua.

– Uusi Huawei Watch GT 2 Pro -älykello sopii kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin seuraamiseen loistavasti. Uudessa älykellossa on nyt entistä paremmat terveydenseurantaominaisuudet, jotka auttavat tasapainottamaan aktiivista arkea. Sen avulla voit seurata esimerkiksi omaa untasi, stressitasoja sekä veren happisaturaatiota (SpO2). Lisäksi Huawei Watch GT 2 Pro -älykellossa on yli 100 erilaista harjoittelutilaa, joista löytyy jokaiselle jotain: mukana on sekä uusia talvilajeja (esimerkiksi hiihto, laskettelu ja lumilautailu) että viime vuosina suosiotaan entisestään kasvattanut golf”, Huawei Suomen markkinointi- ja viestintäjohtaja Elina Takala kertoo.

Lähde: Huawei

https://facebook.com/HuaweiMobileFi
https://instagram.com/HuaweiMobileFi
https://youtube.com/HuaweiMobileFi                                                                                                                                 https://www.linkedin.com/company/10617746/   https://twitter.com/HuaweiMobile

Linkki virtuaalitapahtuman tallenteeseen, jossa kuultavissa Pipan, Mikon ja Akin ajatuksia: https://youtu.be/0BvPgtPu5bs

Koentsyymi Q10 on ollut seuranamme jo 2,5 miljardia vuotta

2/10/2020

Elämä planeetallamme olisi tuskin kehittynyt sellaiseksi kuin se nyt on ilman molekyyliä nimeltä ubikinoni.

Ubikinoni, toiselta nimeltään koentsyymi Q10, jota meillä ihmisillä on kaikissa soluissamme, on alkujaan kehittynyt auttamaan esihistoriallisia bakteereita selviämään hengissä.

Bakteereiden ajatellaan usein olevan pelkästään negatiivinen asia. Saamme kuitenkin olla kiitollisia niille bakteereille, jotka ottivat harppauksen kehityksessä 2,5 miljardia vuotta sitten. Kehitysaskel oli välttämätön niiden hengissä pysymisen kannalta, mutta se on myös syy ihmiskunnan olemassaololle.

Kyseiset bakteerit olivat tuolloin planeettamme ainut elämänmuoto. Ne kehittivät molekyylin, jonka tiede katsoo nykyisin olevan yksi kaikkein perustavanlaatuisimmista toiminnan yksiköistä ja edellytys nykyisenlaiselle elämälle. Molekyyli toimii avainasemassa mitokondrioissa, jotka ovat energiaa tuottavia voimalaitoksia kaikissa soluissamme.

Ubikinonista kehitettiin polttoaine
Bakteerien kehittämä tärkeä molekyyli on nimeltään ubikinoni eli koentsyymi Q10. Aikaisemmin bakteerit olivat käyttäneet energiantuotannossaan molekyyliä nimeltä naptokinoni. Bakteerit tarvitsivat kuitenkin naptokinonin tilalle jonkin muun samankaltaisen aineen, joka voisi myös suojata niitä hapen vaikutuksilta, sillä ilmakehän happipitoisuus oli yllättäen alkanut kasvaa. Happi on aineena kaksiteräinen miekka, sillä vaikka se on elämälle välttämätön yhdiste, se muodostaa herkästi haitallisia happiyhdisteitä, mm. vapaita radikaaleja.

Bakteerien uudeksi polttoaineeksi muodostui ubikinoni, joka pystyy sitoutumaan happeen. Se oli bakteereille naptokinonia hyödyllisempi aine, sillä naptokinoni vapauttaa happi-ionit, jotka voivat muodostaa haitallisia happiradikaaleja.

Ubikinonilla nopeaan kasvuun Polttoaineen vaihtaminen naptokinonista ubikinoniin hyödytti bakteereita monin tavoin. Ubikinonin eduista saatiin uutta näyttöä, kun E. coli -bakteeria tutkittiin laboratoriossa. E. coli hyödyntää vaihdellen sekä naptokinonia että ubikinonia riippuen ympäristön happipitoisuudesta. Tutkijat ovat luoneet erilaisia versioita esihistoriallisista bakteereista muokkaamalla bakteereita geneettisesti. Tätä menetelmää hyödyntäessään he havaitsivat, kuinka E. coli kasvoi naptokinonia käyttäessään 30 % hitaammin kuin ubikinonia käyttäessään. Todennäköisesti naptokinonin ubikinoniin vaihtaneet bakteerit menivät kasvunopeutensa vuoksi evoluutiossa etusijalle.

Bakteerit loivat maailman ensimmäisen solun
Samoihin aikoihin bakteereiden ottaman kehitysharppauksen kanssa tapahtui jotakin muutakin kiinnostavaa. Sattuman seurauksena kaksi satunnaista bakteeria joutui sisäkkäin ja ne yhdistyivät. Vallalla olevan tieteellisen teorian mukaan tämä johti siihen, että toisen bakteerin sisälle joutunut bakteeri muuntui mitokondrioksi, solunsisäiseksi mikroskooppiseksi energiavoimalaitokseksi. Tästä onnekkaasta sattumasta muodostui siis maailman ensimmäinen solu, ja soluista myöhemmin koko eliökunta kasveineen, eläimineen ja ihmisineen.

Ihmiset voivat valmistaa ubikinonia
Mitokondrioiden lisäksi myös ubikinoni on kulkenut pitkän taipaleen. Täysin samaa bakteerien kehittämää yhdistettä esiintyy nimittäin edelleen soluissamme olevissa lukemattomissa mitokondrioissa. Ihmiselimistö pystyy valmistamaan ubikinonia itse, mutta elimistön ubikinonituotanto on huipussaan jo parikymppisenä ja alkaa heiketä pian sen jälkeen. Ubikinonia on myös tietyissä ruuissa, mutta suurin osa elimistön ubikinonista on sen itse tuottamaa. Ensimmäisen kerran ubikinoni muodostui tutkijoiden kiinnostuksen kohteeksi Amerikassa ja Japanissa jo 60- ja 70-luvuilla, mutta vielä silloin se oli suurimmalle osalle ihmisistä tuntematon aine. Ensimmäinen ubikinonivalmiste tuotiin kuluttajien saataville Euroopassa 90-luvulla ensin lääkkeenä ja myöhemmin ravintolisänä. 2010-luvulla samalla valmisteella on toteutettu kaksi laajaa tieteellistä tutkimusta, KiSel-10 ja Q-Symbio.

Lähteet:
Pharma Nordin uutiskirje 1.10.2020:
https://www.pharmanord.fi/news/koentsyymi-q10-on-ollut-olemassa-jo-2-5-miljardia-vuotta-news

Novo Nordisk Foundationin uutissivusto (www.science.news.dk)