RAVINTOLISÄTIEDOTUS - Ajankohtaista ravintolisistä

Aivojen terveys ja suolisto

17/9/2020

Ihmisen suolistossa elää miljardeja suolistomikrobeja. Niiden ja aivotoiminnan välillä on vahva yhteys, jonka käytännön merkitys on yllättävän suuri.

Tutkimus etenee harppauksin ja paljastaa yhä uutta tietoa aivojen ja suoliston yhteydestä tavoitteenaan sairauksien ehkäisy ja mielenterveyden tukeminen. Voimme jo nyt käyttää uutta tietoa hyväksemme ja tukea aivotoimintamme hoitamalla suoliston terveyttä ja ruokkimalla oikein siellä asuvia mikrobeita.

Sadan vuoden tie DNA-analyyseihin
Suolistossa asuvien bakteereiden vaikutukset terveyteen on tiedetty jo pitkään. Asian tutkiminen sai alkunsa jo yli sata vuotta sitten, kun immunologiasta Nobel-palkinnon saanut Elie Mechnikoff kiinnostui bulgarialaisten pitkäikäisyyden salaisuudesta. Hän päätteli sen johtuvat bulgarialaisten syömän jugurtin hyödyllisistä bakteereista. Hapatetut maitotuotteet nousivatkin tuohon aikaan suureen suosioon joksikin aikaa.

Sittemmin mielenkiinto maitohappobakteerien vaikutuksiin hiipui, kenties yhtenä syynä oli antibioottien keksiminen. Nyt kiinnostus maitohappobakteerien hyötyihin on taas lisääntynyt ja laajat tutkimukset ovat paljastaneet suolistobakteerien vaikutuksen terveyteen. Uusinta uutta ihmisen suoliston mikrobien tutkimisessa on niiden DNA-analysointi, joka on muuttanut perusteellisesti ymmärryksen suolistossa asuvista mikrobeista ja mahdollistanut niiden merkityksen tutkimisen aivan uudella tasolla.

Suolisto ja aivot ovat jatkuvassa yhteydessä toisiinsa
– Mikrobiota ei ole ainoastaan valtavan arvokas terapeuttinen kohde psyykkisiä sairauksia ajatellen, vaan myös lupaava kohde aikaansaada yleistä fyysisen, psyykkisen ja älyllisen toiminnan paranemista terveillä ihmisillä, toteaa Karlijn C. Bastiaanssen tutkimusryhmineen julkaisussaan 2019. Tämä lausahdus, jos mikä, kannustaa hoitamaan oman suolistonsa mikrobikantaa.

Ensimmäisiä viitteitä suolistobakteerien vaikutuksesta mieleen saatiin, kun varovaisen hiirilajin suoliston mikrobikanta vaihdettiin rämäpäisemmän lajin kanssa. Havaittiin, että hiirten käytös muuttui siten, että ujoista yksilöistä tuli rohkeampia ja rohkeista varovaisempia. Heräsi kysymys, mikä merkitys ihmisen suoliston mikrobikannalla on käytökseen, stressireagointiin ja aivosairauksiin. Nyt tutkimus on jo vahvistanut ihmisen suoliston mikrobikannan ja aivojen välisen yhteyden.

Suoliston mikrobit vaikuttavat tuottamillaan aineenvaihduntatuotteilla aivojen toimintaan eri reittejä pitkin. Eräs näistä reiteistä on vagushermo. Suolistomikrobit, joista merkittävimpiä ovat erisukuiset bakteerit, vaikuttavat myös serotoniinin ja muiden hermovälittäjäaineiden pitoisuuksiin, jolla on vaikutusta esimerkiksi ihmisen mielialaan ja aktiivisuustasoon.

Ruoki suolistosi bakteereita, niin ne hoitavat aivojasi
Se, mitä syömme on myös suolistomikrobiemme ravintoa. Ravinnon laatu onkin tärkeimpiä keinoja hoitaa suoliston mikrobikantaa ja sitä kautta aivoja. Se, mitä mikrobit nauttivat ruoakseen, vaikuttaa niiden tuottamiin aineisiin ja ne puolestaan ihmisen aivoihin.

Kaikki syöty ruoka ei siis imeydy täysin, vaan siitä päätyy jonkun verran myös paksusuolen mikrobien ruoaksi. Nyt jo tiedetään, mikä ruokkii terveydelle edullisia bakteerikantoja ja mikä taas saa terveyttä uhkaavat bakteerikannat lisääntymään.

Kun lautasella on säännöllisesti värikästä kasvisruokaa, saavat suolistossa elävät hyvää tekevät bakteerit, kuten asidofilus-ja bifidobakteerit, erilaisia polyfenoleita ravinnokseen. Polyfenoleita on lukematon määrä ja ne suojaavat kasvia ja esiintyvät usein eri väreinä. Kasaa siis lautasellesi sateenkaaren värit.

Kasviksista saadaan myös eri tyyppisiä kuituja, joita niitäkin on lukemattomia erilaisia. Nämä kuidut ruokkivat hyviä bakteereita. Siksi kasvisten monipuolisuus ruokavaliossa on hyvä asia.

Erityisen paljon prebioottisia, eli hyviä suolistobakteereita kasvattavia kuituja saadaan muun muassa tankoparsasta, palkokasveista, maa-artisokasta, sipulikasveista, sekä cashew- ja pistaasipähkinöistä.

Viljalla, rasvalla ja proteiinillakin on merkitystä. Vilja kannattaa valita täysjyväisenä. Liiallisen eläinperäisen rasvan ja proteiinin on havaittu kasvattavan ei-toivottuja bakteerikantoja, jotka vaikuttavat riskiin sairastua metabolisiin sairauksiin, muistisairauksiin ja muihin niin sanottuihin elintasosairauksiin. Niin sanotun länsimaisen ruokavalion huono puoli on myös liika sokeripitoisuus, joka on haitaksi myös hyvälle mikrobikannalle.

Kylmäpuristetun oliiviöljyn on tutkimuksessa todettu lisäävän hyviä bakteerikantoja. Pähkinät ja siemenet ovat myös hyviä rasvan ja kuidunlähteitä suoliston asukkeja ajatellen. Lihan ja maitotuotteiden määrää ruokavaliossa on hyvä vähentää, jos niitä kuluu paljon. Sen sijaan proteiinia kannattaa hankkia myös kasvikunnan lähteistä, kuten palkokasveista.

Kasvispainotteinen ruokavalio on maistuva tapa hoitaa suoliston ja aivojen terveyttä. Muutoksia oikeaan suuntaan voi tehdä omaan tahtiin ja vähitellen, niin niistä muodostuu hyviä, terveyttä tukevia tapoja.

Huomioi myös nämä asiat
Ruokavalion lisäksi kannattaa huomioida muutkin tekijät, jotka vaikuttavat suoliston mikrobeihin. Stressi pitkittyessään muuttaa suoliston mikrobikoostumusta ja vaikuttaa sitä kautta jopa stressireaktiota voimistaen. Siksi onkin tärkeää vähentää stressiä ja panostaa stressin hallinnan keinoihin, jos ei voi poistaa stressin aiheuttajaa.

Monet lääkkeet (erityisesti antibiootit ja mahahappoja heikentävät lääkkeet) ja erilaiset kemikaalit muun muassa kosmetiikasta, pesuaineista, ympäristöstä ja joistain ruoka-aineista vaikuttavat hyviä mikrobikantoja heikentävästi, joten niitä kannattaa välttää niin paljon kuin mahdollista.

Luonnossa oleilu ja altistuminen maaperän mikrobeille taas parantaa suoliston mikrobiotan koostumusta ja vähentää stressiä, joten siitä on hyötyä niin suolistolle, kuin aivoillekin.

Probiooteilla parempaa aivotoimintaa?
Probiootit ovat kaupallisia bakeerikantoja, usein asidofilus- ja bifidobakteereita. Monilla näistä bakteerikannoista on havaittu mielenkiintoisia vaikutuksia ihmisen aivotoimintaan ja jopa stressinsietokyvyn paranemiseen. Tiettyjä bakteerikantoja onkin kutsuttu psykobiooteiksi.

Psykobiooteilla pitää vielä tehdä lisää tutkimusta, mutta jatkossa saatamme saada masennusta lievittäviä maitohappobakteerituotteita reseptilääkkeenä.

Myös ruokavalion sisältämillä prebioottisilla, eli hyödyllisten suolistobakteereiden lisääntymistä edistävillä kuiduilla, on havaittu positiivista vaikutusta aivotoimintaan. Tyypillisiä tällaisia kuituja ovat inuliini ja frukto-oligosakkaridit, joita lisätään probioottikapseleihin ja funktionaalisiin ruokiin.

Monet asidofilus- ja bifidobakteerikannat, joita saatamme syödä vaikkapa vastustuskyvyn nostamistarkoituksessa, saattavat vaikuttaa suotuisasti aivotoimintaan ja stressinsietokykyyn. Näitä bakteerikantoja löytyy myös hapatetuista ruoista, esimerkiksi tutusta hapankaalista.

-Annika Havaste

Annika Havaste on FLT ravintovalmentaja. Häneltä on ilmestynyt kirja Suolistoa hoitamalla superaivot, viisi askelta parempaan työtehoon ja palautumiseen (Viisas elämä 2019). Artikkelin tiedot perustuvat tieteellisiin tutkimuksiin, jotka ovat kirjankin tietojen taustalla.

Ravintolisätiedotus.fi – terveystuotealan virallinen tiedotussivusto

17/9/2020

Ravintolisätiedotus.fi -sivusto välittää oikeellista, tutkittua tietoa ravintolisistä ja niiden ainesosista sekä terveydestä kuluttajille, terveystuotealan toimijoille sekä alasta kiinnostuneille toimittajille.

Ravintolisätiedotus.fi on Terveystuotetukut ry:n ylläpitämä terveystuotealan virallinen tiedotussivusto. Sivusto tarjoaa asiantuntija-artikkeleita ja tutkittua tietoa ravintolisistä, niiden sisältämistä ainesosista sekä kannustaa oman terveyden edistämiseen ja terveellisempiin elämäntapoihin. Parhaimmillaan ravintolisät tukevat ravitsemusta ja ovat osa kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Tutkittua tietoa hyvinvoinnin tueksi
Ravintolisien ravitsemuksellisista sekä fysiologisista ominaisuuksista on tarjolla runsaasti tuoretta tietoa ja tutkimuksia. Ravintolisätiedotus.fi julkaisee tutkimuksiin perustuvaa tietoa helposti omaksuttavassa muodossa.

Kaikki ravintolisätiedotus.fi -sivustolla julkaistu materiaali perustuu tutkimustietoon sekä yleisesti hyväksyttyyn informaatioon. Sivuston koostamisessa on käytetty lähteitä, joiden avulla tieto on tarkistettavissa.

Terveystuotetukut ry – alan edunvalvoja
Terveystuotetukut ry edistää laadukkaiden, luotettavien terveystuotteiden valmistusta sekä maahantuontia ja markkinointia, toimien jäsenten välisenä edunvalvojana ja yhdyssiteenä. Yhdistys perustettiin vuonna 1972.

Yhdistyksen nimi on muutamia kertoja vaihtunut, mutta tavoitteet ovat samat: Terveystuotetukut ry:n tavoitteena on tehdä terveystuotealaa tunnetuksi ja lisätä alan arvostusta.

Yhdistys myös valvoo ja edistää terveystuotealan eri liiketoimintojen yleisiä edellytyksiä ja yhteisiä etuja. Yhdistys toimii yhdyssiteenä jäsenten välillä ja palvelee jäseniään alan yhteiseksi parhaaksi.

– Terveystuotealan tavoitteena on ohjata kuluttajia terveisiin elämäntapoihin ja ravintotottumuksiin. Painotamme ennaltaehkäisevän, omaehtoisen terveydenhoidon merkitystä, toimitusjohtaja Jukka Ropponen Terveystuotetukut ry:stä sanoo.

Terveystuotetukut ry toimii tiiviissä yhteistyössä muiden yhdistysten, liittojen, viranomaisten, yhteiskunnan päättäjien sekä tiedotusvälineiden kanssa terveystuotealan toimintaedellytysten edistämiseksi maassamme.

Tutustu sivuihimme osoitteessa www.ravintolisatiedotus.fi ja seuraa meitä Facebookissa (Ravintolisätiedotus.fi) ja Twitterissä (@Ravintolisatied).

Jos haluat käyttää www.ravintolisätiedotus.fi -sivustolla olevaa aineistoa, sinun tulee kysyä lupa verkkosivuston sisällön ylläpitäjältä (info@terveystukut.fi) tai merkitä lähteeksi www.ravintolisätiedotus.fi

Lisätietoja:
Terveystuotetukut ry
info@terveystuotetukut.fi
www.terveystuotetukut.fi

Miksi nenä on tukossa ja aivastuttaa, vaikka siitepölykausi päättyi jo?

10/9/2020

Syksyllä allergiaoireita voivat aiheuttaa ulkoilman homesienten itiöt. Suomalaisista noin 1–2 prosentin on arveltu oireilevan sieni-itiöistä, mutta allergisten määrää ei tunneta tarkkaan.

Tärkeimpiä ulkoilman allergeeneja ovat Cladosporium- ja Alternaria
-homesukujen itiöt. Niitä on ilmassa eniten loppukesästä syyskuulle, mutta kokonaan itiöt katoavat ilmasta vasta pakkasten ja lumipeitteen myötä.

– Maan sulaessa homesieni-itiöitä alkaa taas esiintyä ilmassa. Vaikka määrät ovat huippukautta vähäisempiä, voi itiöistä hankalimmillaan oireilla keväästä syksyyn, tutkimuskoordinaattori Tiina Vitikainen Etelä Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutista sanoo.

Homesienten lisäksi myös lakkisienten kuten herkkutattien, suppilovahveroiden ja rouskujen itiöiden tiedetään aiheuttaneen hengitystieoireita. Lakkisienten itiöitä on ilmassa eniten silloin kun metsäsienetkin ovat runsaimmillaan, tavallisesti syys-lokakuussa.

Sienten biologinen tehtävä on hajottaa ja lahottaa, ja niille sopivaa eloperäistä ainesta löytyy luonnosta lähes kaikkialta. Siksi herkistyneen on vaikea välttyä ulkoilman sieni-itiöiltä ja oireilulta.

Oireiden hoito on sama kuin siitepölyallergiassa. Eli niitä voi kokeilla hillitä antihistamiinilla, silmätipoilla ja nenäsuihkeilla, asiantuntija Kaisa Toikko Allergia-, iho- ja astmaliitosta neuvoo.

Turun aerobiologian laitos seuraa verkkosivullaan https://www.norkko.fi/ merkittävimpien sieni-itiöiden määrää ilmassa. Syyskuun alussa homesienten itiöpitoisuudet ovat maan eteläosissa vaihdelleet runsaista kohtalaisiin.

Lähde ja lisätietoja:
Tutkimuskoordinaattori Tiina Vitikainen, Etelä Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti ja
Asiantuntija Kaisa Toikko, Allergia-, iho- ja astmaliitto, puh. 040 1522024, kaisa.toikko@allergia.fi

Ruokavalion valinta vaikuttaa seleenin saantiin

1/9/2020

Moni meistä pohtii, saako ruokavaliostaan varmasti riittävästi ravintoaineita. Uuden tutkimuksen mukaan kysymys on varsin aiheellinen, varsinkin hivenaine seleenin osalta.

Vastikään julkaistussa brittiläisessä tutkimuksessa havaittiin, että erityisesti kasvissyöjien ja vegaanien kannattaa tarkastella seleenin saantiaan. Vaikka kasvispainotteisen ruokavalion suosiminen on kannattavaa sekä terveyden että ympäristön kannalta, voi kasvisruokavalio sisältää niukasti joitakin tärkeitä ravintoaineita.

Tutkimuksessa seurattiin 62 naisen vitamiinien ja hivenaineiden saantia ja todettiin seleenin olevan yksi niistä ravintoaineista, joiden saanti ravinnosta saattaa jäädä liian vähäiseksi. Tutkimus toteutettiin jakamalla naiset ruokavalionsa perusteella kolmeen yhtä suureen ryhmään: sekasyöjiin, kasvissyöjiin ja vegaaneihin.

Ruoassa voi olla niukasti seleeniä
Voi olla yllättävän haastavaa saada riittävä määrä seleeniä ruoasta. Monin paikoin Euroopassa haasteellisuus selittyy maaperän ja sitä myötä myös siinä kasvavan viljan niukoilla seleenipitoisuuksilla. Koska ongelma on tiedostettu, lisätään seleeniä karjan rehuun ja Suomessa myös lannoitteisiin. Myös kala ja merenelävät ovat hyviä seleenin lähteitä, mutta niiden kohdalla seleenin imeytymistä voivat haitata niiden sisältämät elohopeajäämät.

Tutkimusryhmissä seleenin saanti vähäistä
Seleenin saantisuosituksella tarkoitetaan sitä määrää seleeniä, jonka katsotaan kattavan elimistömme päivittäinen tarve. Tutkimuksessa keskimääräinen seleenin saanti eläinperäisiä ruoka-aineita nauttivilla naisilla oli 41,9 mikrogrammaa päivässä. Kasvissyöjillä määrä oli 38,7 mikrogrammaa ja vegaaneilla vain 24,7 mikrogrammaa päivässä.

Kaikki naiset söivät terveellistä ja monipuolista ruokaa, mutta useimmilla seleenin saanti oli suosituksiin nähden vähäistä, ja vain harva ylsi suosituksiin. Vegaaniruokavaliota noudattavista yksikään ei saanut riittävästi seleeniä.

Seleenivalmisteen käytöllä riittävään saantiin
Kasvisruokavalion suosiminen on terveellinen ja ympäristöystävällinen valinta. Jos ruokavalioon kuuluu kuitenkin vain vähän tai ei ollenkaan eläinperäisiä tuotteita ja enimmäkseen luomutuotettua kasvisruokaa, voi seleeniä sisältävän ravintolisän käyttö olla järkevää.

Lue koko uutiskirje: https://www.pharmanord.fi/news/ruokavalion-valinta-vaikuttaa-seleenin-saantiin-news?sectionId=1004094

Lähde:
Pharma Nordin uutiskirje 1.9.2020

Tutkimus paljastaa, kuinka D-vitamiinilisä vaikuttaa vauvan suoliston mikrobiomiin

31/8/2020

NUTRA ingredients.com: Kirjoittaja Nikki Hancocks, 20. elokuuta 2020

1157 vauvan kohorttitutkimuksessa havaittiin, että D-vitamiinilisän käytöllä ja vauvan suoliston bakteerikannan muutoksilla on yhteys, joka voi vaikuttaa alttiuteen sairastua astmaan tai hengitysteiden virusinfektioihin.

D-vitamiinilla on tärkeä rooli varhaislapsuudessa, sillä se tukee vauvan luuston ja immuunijärjestelmän tervettä kehitystä. Pohjois-Amerikassa useimmille rintaruokinnassa oleville vauvoille suositellaan D-vitamiinilisää 400 IU eli 10 mikrogrammaa päivässä. Vastaava määrä D-vitamiinia lisätään myös äidinmaidonkorvikkeisiin. Monissa Euroopan maissa, kuten Italiassa ja Espanjassa, D-vitamiinilisän antaminen rintaruokinnassa oleville lapsille ei ole kuitenkaan ole yleinen käytäntö.

Nisäkkäillä tehdyissä in vivo -tutkimuksissa on tutkittu D-vitamiinin vaikutusta suoliston mikrobiotaan, mutta tutkimuksista ainoastaan kaksi on toteutettu vauvoilla. Hiljattain ilmestyneessä tutkimuksessa on kuitenkin todettu, että odottavan äidin käyttämällä D-vitamiinilisällä on merkittävä vaikutus vauvan suoliston mikrobiprofiiliin.

Nyt CHILD Cohort Study -tutkimuksen ansiosta tutkijat ovat onnistuneet valottamaan sitä, minkälaisia vaikutuksia D-vitamiinilla on vauvan kehittyvään suolistomikrobiomiin. Tutkimus on suurin Kanadassa toteutettu monitieteinen ja väestöpohjainen syntymäkohorttitutkimus ja siinä seurattiin lähes 3500 lasta äidin vatsasta aina nuoruusikään asti. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa syitä erilaisten kroonisten sairauksien taustalla.

Tutkijat ottivat ulostenäytteen 1157 vauvalta kotikäynnin yhteydessä. Tutkimuksessa todettiin D-vitamiinitippojen käytön vaikuttavan vauvan suoliston mikrobiomiin mm. vähentämällä Megamonas-suvun bakteerien määrää 3 kuukauden ikäisten vauvojen suolistossa. Tulos oli nähtävissä sekä rinta- että korvikeruokituilla vauvoilla.

– Vaikka Megamonas-suvun bakteereiden vaikutuksista varhaislapsuudessa on vain vähän tietoa, aikaisemman tutkimuksemme mukaan tämän bakteerin ja astman tai hengitysteiden virusinfektioiden välillä voi olla yhteys. D-vitamiinilisä voi tarjota lapsen terveydelle lisäetuja, joita tulisi tutkia tarkemmin, Albertan yliopiston lastenlääketieteen laitoksen professori Anita Kozyrskyj sanoo.

Tutkijat arvioivat myös vauvojen ja äidin käyttämän D-vitamiinilisän yhteyttä vauvan suoliston C. difficile -bakteerin esiintyvyyteen.

– Jotkut vauvat kantavat ripulia aiheuttavaa C. difficile -bakteeria suolistossaan ilman oireita. Jos suoliston bakteeritasapaino järkkyy, C. difficilen määrä voi moninkertaistua, mikä voi lisätä alttiutta sairastua kroonisiin sairauksiin myöhemmin lapsuudessa, Albertan yliopiston tutkija Kelsea Drall kommentoi.

Tutkimuksessa todettiin, että lähes 30 % vauvoista oli suolistossaan C. difficile, mutta sen esiintyvyys oli pienempi täysimetetyillä vauvoilla. Vauvan D-vitamiinitippojen tai äidin raskaudenaikaisella tai synnytyksen jälkeisellä D-vitamiinin käytöllä ei kuitenkaan ollut yhteyttä C. difficile -bakteerin esiintyvyyteen.

– Mielenkiintoista on, että ainut C. difficile -kolonisaation todennäköisyyttä vähentävä tekijä vastasyntyneillä oli äidin D-vitaminoidun maidon käyttö, Drall lisäsi.

Kozyrskyjin mukaan vastasyntyneen suoliston mikrobisto muuttuu nopeasti ensimmäisten viikkojen ja kuukausien kuluessa. Siksi on tärkeää ymmärtää niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat vauvan suoliston mikrobiomiin tällä merkittävällä kehitysjaksolla.

– Vauvoilla matalan D-vitamiinitason on havaittu altistavan RS-viruksen aiheuttamalle keuhkoinfektiolle - ja viime aikoina myös COVID-19-taudille, Kozyrskyj huomauttaa.
– CHILD Cohort Study -tutkimuksessa meillä on ollut ainutlaatuinen tilaisuus seurata tutkimukseen osallistuneiden lasten elämää. Lasten varttuessa olemme saaneet ymmärrystä siitä, kuinka ruokavalio vaikuttaa suolen mikrobeihin ja minkälainen vaikutus sillä voi myöhemmin olla lasten terveyteen sekä alttiuteen sairastua esimerkiksi astmaan ja virusinfektioihin.

Lähde: Journal Gut Microbes Volume 12, 2020 - Issue 1
Kozyrskyj. A. L., et al. Vitamin D supplementation in pregnancy and early infancy in relation to gut microbiota composition and C. difficile colonization: implications for viral respiratory infections.
https://doi.org/10.1080/19490976.2020.1799734

Tutkimus:
https://www.nutraingredients.com/Article/2020/08/20/Study-reveals-how-vitamin-D-supplementation-influences-baby-s-gut-microbiome?utm_source=newsletter_daily&utm_medium=email&utm_campaign=20-Aug-2020