Ajankohtaista ravintolisistä

Sovellus motivoi terveellisiin elämäntapoihin

3/2/2020

0 Comments

Helsingin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet älypuhelinsovelluksen, joka voi auttaa ihmisiä sitoutumaan terveellisiin elämäntapoihin, esimerkiksi terveyttä edistävään liikkumiseen. Sovellus voi tukea erityisesti ihmisiä, jotka eivät ole aktiiviliikkujia.

Johtavassa terveyssovelluksia käsittelevässä tieteellisessä aikakauslehdessä julkaistu tutkimus lähtee liikkeelle siitä, että liikunnan lisääminen on paljon monitahoisempi ilmiö kuin askelten seuraaminen. Jotta elämäntavat muuttuvat, ihmisten täytyy motivoitua, ylläpitää intoa ja kokea itsensä seuraamisesta olevan hyötyä.

Eurooppalaisessa tutkimushankkeessa kehitetty Precious-älypuhelinsovellus ohjaa käyttäjää pohtimaan syitä, miksi hän lisäisi liikuntaa. Minkälaisia elämäntavoitteita liikunnan lisääminen auttaisi saavuttamaan? Miltä tuntuisi, jos liikunta olisi osa elämääni? Minkälaisia hyviä hetkiä olen kokenut ollessani aktiivinen?

Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvitettiin, auttaako motivoivan haastattelun pohjalle rakennetun sovelluksen käyttö pohtimaan tällaisia kysymyksiä. Käyttäjiä pyydettiin ajattelemaan ääneen samalla kuin he käyttivät sovellusta. Tulokset olivat positiivisia: sovellus auttoi käyttäjiä tekemään valintoja heille tärkeistä tavoitteista ja miettimään, kuinka liikunta voisi olla osa niiden saavuttamista.

- Sovellusten täytyy ottaa huomioon, että terveyttä edistävät aktiviteetit ovat osa jokapäiväistä elämää. Aika joka käytetään liikuntaan voi olla pois jostakin muusta. Tavoitteemme on auttaa käyttäjiä muistamaan, miksi he haluavat liikkua ja mitä se tuo heidän elämäänsä, artikkelin kirjoittaja Johanna Nurmi Helsingin yliopistosta sanoo.

Sovelluksella pyritään löytämään kiinnostus
Motivoivaa haastattelua käytetään laajasti elämäntapaohjauksessa, ja tulokset ovat usein hyviä. Jos motivoiva haastattelu onnistutaan automatisoimaan älypuhelinsovellukseen, palvelu olisi helposti ja edullisesti ison ihmisjoukon saatavilla. Tuki olisi myös tarjolla juuri silloin, kun käyttäjä tarvitsee sitä eniten.

- Pystymme tarjoamaan vaihtoehtoja ja pohdintatehtäviä henkilöille, joilla on edes alustava motivaatio pohtia elämäntapojaan. Iso haaste digitaalisille terveyssovelluksille on saada myös sellaiset käyttäjät mukaan, joilla tätä kiinnostusta ei ole. Precious-sovelluksessa pyrimme tähän keskittymällä hyvän vuorovaikutuksen luomiseen ja kehittämällä pelillisiä tekniikoita, Nurmi kertoo.

Precious-sovellus tavoittelee vuorovaikutussuhdetta käyttäjän ja sovelluksen välille
Motivoiva haastattelu auttaa sovellusta rakentamaan luottamuksellisen suhteen käyttäjään. Eräs väylä siihen on tukea itsemääräämisteoriassa esitettyjä psykologisia perustarpeita, jotka ovat tärkeitä motivaation syntymiselle. Ihmisten tarvitsee kokea omistajuutta, pystyvyyden tunnetta ja yhteenkuulumisen tunnetta, jotta toiminta tuntuu merkitykselliseltä.

- Motivoiva haastattelu tarjoaa tekniikoita muutoksen pohtimiseen, mutta myös tukea liikuntaan sitoutumiseen. Sovellus voi antaa empaattista palautetta ja kannustaa eteenpäin vaikka tavoitteet eivät toteutuisikaan, Nurmi lisää.

Hauskanpito auttaa muuttumaan
Precious-sovellus sisältää pohdintatehtävien lisäksi pelillistä sisältöä, jonka tavoite on tehdä omaseurannasta hauskaa ja haastavaa. Nämä kaksi lähestymistapaa perustuvat motivaatiotutkimukseen, joka osoittaa, että ihmiset motivoituvat parhaiten, kun he saavat sisäistä mielihyvää toiminnasta tai kun he kokevat, että toiminta vastaa heidän arvojaan ja identiteettiään. Käyttäytymisenmuutoksen ei siis tarvitse olla vakavaa. Precious-sovelluksessa päivittäiset askelet muodostavat vuorinäkymän. Vuorenhuipulle ilmestyy lippu, jos päivän askeltavoite saavutetaan.

- Liikunta on ihan yhtä terveellistä tekee sen hyvinvoinnin vuoksi tai siksi, että nauttii pelaamisesta. Digitaaliset zombiet ja Pokémonit ovat auttaneet monet ulos ja lenkille, Nurmi muotoilee. Precious-sovellusta testanneet 12 henkilöä olivat tyytyväisiä siihen, että he saattoivat valita elämäntavoitteita ja heille tärkeitä aktiviteetteja. He eivät kuitenkaan halunneet tulla profiloiduksi tietynlaiseksi käyttäjäksi.
- Käytettävyystesteissä huomasimme, että meidän täytyy korostaa sitä, että käyttäjät voivat aina muuttaa tavoitteitaan ja lempiaktiviteettejaan. Palvelun räätälöinti ei saisi tarkoittaa, että kerran tehty valinta lukitsee tulevaisuuden vaihtoehdot, Nurmi toteaa.

Lähde: Helsingin yliopisto
Julkaisu:
Nurmi J, Knittle K, Ginchev T, Khattak F, Helf C, Zwickl P, Castellano-Tejedor C, Lusilla-Palacios P, Costa-Requena J, Ravaja N, Haukkala A. (2020) Engaging users in the behavior change process with digitalized motivational interviewing and gamification: Development and feasibility testing of the Precious app. JMIR mHealth and uHealth. DOI: 10.2196/12884 URL: https://mhealth.jmir.org/2020/1/e12884

0 Comments

Suomalaiset jättävät aterioita väliin yksinäisyyden vuoksi

3/2/2020

0 Comments

Joka neljäs suomalainen jättää aterioita väliin yksinäisyyden vuoksi.
Ikäihmisistä lähes joka neljäs ei syö koskaan itseään nuorempien kanssa.
Yhteisöllisyyttä tarvitaankin tuoreen kyselyn perusteella lisää.

Gerontologinen ravitsemus Gery ry:n tutkimusyritys Norstatilla teettämästä kuluttajakyselystä ilmenee, että noin neljännes suomalaisista jättää silloin tällöin aterioita väliin seuran puutteen vuoksi. Ilmiö koskettaa joka viidettä yli 65-vuotiasta, mutta on yleisintä alle 25-vuotiaiden keskuudessa.

– Kyselyyn vastanneista yli 65-vuotiaista lähes viidennekselle ruoka maistuu huonommin, kun syö yksin. Tutkimusten mukaan yksin aterioidessa tulee usein syötyä myös yksipuolisemmin ja epäterveellisemmin kuin seurassa, ikäihmisten hyvinvointia edistävän Gery ry:n toiminnanjohtaja, ETT Merja Suominen sanoo.

Ihmiset haluavat syödä yhdessä
Suomista ilahduttavat kyselyn tulokset siitä, kuinka eri-ikäiset suomalaiset syövät yhdessä. Lähes seitsemänkymmentä prosenttia suomalaisista kokoontuu eri sukupolvia yhdistävän aterian ääreen vähintään neljä kertaa vuodessa. Ahkerimpia yhdessä syöjiä ovat länsisuomalaiset, joista vajaa viidennes syö yhdessä vähintään kerran viikossa.

– Yhteiset ruokailuhetket ovat tärkeitä erityisesti yksin asuville ikäihmisille, jotka eivät enää ole mukana työelämässä. Ikäihmisten vajaaravitsemus on yleisintä juuri yksin asuvien keskuudessa. Olenkin monesti sanonut, että yhdessä seniorin kanssa syöminen tekee kaikille hyvää, Suominen toteaa ja jatkaa:
– Ikäihmisistä lähes joka neljäs ei aterioi itseään nuorempien kanssa. Kyselyn perusteella yleisimmät syyt siihen, miksi emme syö yhdessä, ovat yksinkertaisia ja ymmärrettäviä. Ystävät ja perheenjäsenet voivat asua kaukana toisistaan, ei ole perhettä tai aikataulut eivät käy yhteen. Vain kolme prosenttia sanoo, etteivät perheenjäsenet halua syödä yhdessä, Suominen toteaa.

Voimaa ruuasta -viikko haastaa syömään yhdessä
Gery ry on nimennyt helmikuun toisen viikon Voimaa ruuasta -viikoksi. Sen avulla yhdistys haluaa nostaa esiin hyvän ravitsemuksen ja ruokailun sosiaalista merkitystä.

– Teemaviikko on erinomainen hetki muistaa esimerkiksi eläköitynyttä kollegaa ja kutsua hänet yhteiselle lounaalle. Toivoisin myös, että viikon aikana perheet ja ystävät kokoontuisivat vanhempien kanssa yhteisen pöydän ääreen kodeissa tai palvelukodeissa. Syömään voi kutsua myös vaikka ikääntyneen naapurinsa, Suominen kannustaa.

Suominen toivoo myös, että seniorit lähtisivät entistäkin rohkeammin syömään ystävien kesken.

– Ystävien kesken ruokailu vähenee merkittävästi iän myötä. Kun kaikista suomalaisista lähes puolet ruokailee ystävänsä kanssa vähintään kerran kuukaudessa, laskee luku kolmannekseen yli 65-vuotiaiden keskuudessa, Suominen sanoo.

– Haluaisinkin nähdä entistä enemmän toimintaa, jossa yhdistettäisiin nuoria ja ikäihmisiä keskenään. Esimerkiksi opiskelijaravintolat voisivat tarjota ateriamahdollisuuksia myös ikäihmisille, Suominen ideoi.

Geryn teettämän kyselyn toteutti tutkimusyritys Norstat Finland Oy:n kuluttajapaneelissa. Kyselyyn vastasi 1002 vastaaja Suomessa tammikuussa, ja otos oli väestöä demografisesti edustava.

Lähteet: Gery/Voimaa ruuasta.
www.voimaaruuasta.fi ja www.gery.fi

0 Comments

Kala on tärkeä seleenin lähde - syötkö kalaa tarpeeksi usein?

14/1/2020

0 Comments

Kala sisältää paljon terveydelle elintärkeitä mikroravintoaineita. Yksi niistä on hivenaine nimeltään seleeni, jota tarvitaan esimerkiksi tukemaan immuunijärjestelmän ja kilpirauhasen toimintaa. Tärkeä kysymys onkin, syötkö ravitsemussuositusten suositteleman määrän kalaa joka viikko?

Kala on yksi tärkeimmistä seleenin lähteistä etenkin pohjoisessa Euroopassa, jossa vilja ei maaperän seleeniköyhyydestä johtuen ole erityisen seleenipitoista. Terveysviranomaiset suosittavat syömään kalaa 2-3 kertaa viikossa sen terveyshyötyjen sekä seleenin saannin turvaamiseksi.

Syömme liian vähän kalaa
Kuluttajatutkimusten mukaan monet suomalaiset syövät kalaa vain kerran viikossa tai jopa harvemmin, mistä on vielä matkaa siihen, että 2-3 viikoittaisen kala-aterian tavoite täyttyisi (Pro Kala 2019). Merenelävistä seleenipitoisimpia ovat hummeri, makrilli ja ruijanpallas. Myös liha, maitotuotteet, pähkinät ja viljat ovat seleenin lähteitä.

Seleenin saanti ravinnosta
Seleenin saanti on joissain osissa maailmaa vähäisempää kuin toisissa. Tämä johtuu siitä, että maaperän seleenipitoisuus vaihtelee alueittain. Pohjoisessa Euroopassa kasvaneissa viljoissa seleenipitoisuus on yleensä alhainen.

Suomessa seleenin saanti on pääosin hyvää, sillä maanviljelyssä käytetään seleenipitoisia lannoitteita. Finravinto 2017 -tutkimuksen mukaan 85 % väestöstä saa riittävästi seleeniä. Riittävä saanti voi kuitenkin olla vaakalaudalla esimerkiksi luomuruokaa suosivilla, sillä luomuviljelyssä lannoitteita ei käytetä. Myös vegaanien kannattaa kiinnittää huomiota riittävään seleenin saantiin, sillä monet seleenipitoisimmista elintarvikeryhmistä ovat eläinkunnan tuotteita.

Elintärkeä hivenaine
Elimistö sisältää noin 25-30 seleenistä riippuvaista entsyymiä, joita kutsutaan selenoproteiineiksi. Ilman seleeniä ne eivät pysty toimimaan kunnolla. Seleeni osallistuu myös immuunijärjestelmän, kilpirauhasen toiminnan, siittiöiden tuotannon ja hiusten ja kynsien säilyttämiseen normaalina. Lisäksi seleeni osallistuu solujen suojaamiseen hapettumisstressiltä.

Lähteet:
Alehagen U, et al 2013. Cardiovascular mortality and N-terminal-proBNP reduced after combined selenium and coenzyme Q10 supplementation: A 5-years prospective randomized double-blind placebo-controlled trial among elderly Swedish citizens. International Journal of Cardiology.

Bügel S et al 2008. Absorption, excretion, and retention of selenium from a high selenium yeast in men with a high intake of selenium. Food & Nutrition Research, vol 52.

Pro Kala 2019. Tietoa kalasta. (7.11.2019) https://www.prokala.fi/tietoa-kalasta/

Valsta, Liisa ym. (toim.) Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 12/2018.

Oy Pharma Nord Ab
www.pharmanord.fi

0 Comments

Johtava sydäntutkija, professori William S. Harris: E-EPA-kalaöljy on parempi kuin mikään sydänlääke

7/1/2020

1 Comment

E-EPA-kalaöljy on noussut kardiologiassa arvoon arvaamattomaan. Yhdysvaltain ruoka- ja lääkeviraston lääkekomitea (Endocrinologic and Metabolic Drugs Advisory Committee) antoi 14.11.2019 yksimielisen suosituksen, jonka mukaan kolesterolia alentavien statiinien kera tulisi nauttia E-EPAa. Se uudistaa ja mullistaa sydäntautien hoidon.

1 Comment

Eteeriset öljyt virkistäjinä

9/12/2019

0 Comments

Tiesitkö, että eteerinen eli haihtuva öljy on kasvin oma luonnonapteekki, jolla kasvi hoitaa ja korjaa itseään ja houkuttelee tuoksulla pölyttäjiä luokseen.

Ei siis ihme, että eteeriset öljyt ovat niin ihanan tuoksuisia ja täynnä hoitavaa voimaa. Eteeristä öljyä voisi kuvata taianomaisesti pullon henkenä. Pieneen pulloon mahtuu valtavan suuri hoitovoima.

0 Comments

<<Previous

Ajankohtaisia uutisia

Sovellus motivoi terveellisiin elämäntapoihin

Suomalaiset jättävät aterioita väliin yksinäisyyden vuoksi

Kala on tärkeä seleenin lähde - syötkö kalaa tarpeeksi usein?

Johtava sydäntutkija, professori William S. Harris: E-EPA-kalaöljy on parempi kuin mikään sydänlääke

Eteeriset öljyt virkistäjinä

Ravintolisätiedotus

Aihepiirit

Arkisto