Ajankohtaista ravintolisistä

10 kysymystä terveydestä: Annika Havaste

22/10/2019

0 Comments

FLT Ravintovalmentaja Annika Havaste vastasi kysymyksiimme ja kertoi terveytensä ja hyvinvointinsa kulmakivet. FLT on lyhenne funktionaalisesta lääketieteestä.

1. Mitä terveys sinulle merkitsee?
Terveys merkitsee minulle perustaa, jolle voin rakentaa hyvää elämää. Ilman terveyttä kaikki elämän ilot haalistuvat. Terveys on sitä, että pystyy ja jaksaa tehdä asioita. Terveys on hyvää oloa.

2. Miten hoidat terveyttäsi?
Ruokavalio on terveyteni pohja. Lisäksi pyrin vähentämään stressiä parhaani mukaan – ja merkitsen kalenteriin ajat, jolloin en tee yhtään mitään. Silloin menen maalle, nautin luonnosta ja hitaista aamuista. Myös joogaharrastus on minulle tärkeä juttu. On tärkeää kuunnella miltä itsestä tuntuu ja toimia sen mukaan.

3. Millaisia oivalluksia / haasteita sinulla on ollut terveytesi kanssa?
Olen ollut nuoresta asti kiinnostunut ravintoasioista. Alle parikymppisenä myös liikuntakärpänen puraisi kovaa. Sitten olin kiireisessä työssä, pienten lasten äiti ja yritin tehdä kaikkea mahdollista. Yhtä äkkiä jalkani kipeytyi, tulehtui ja se  leikattiin. Minun oli pakko pysähtyä. Sairauslomalla ollessani silmiini osui ilmoitus ravintoon liittyvästä kurssista ja innostuin suunnattomasti. Kurssin jälkeen jatkoin opintoja ja se oli menoa. Ajan ja opintojen myötä perustin oman yrityksen ja nyt nautin työstäni joka päivä.

4. Tyypillinen päiväsi? (Työ ja harrastukset)
Koska työ on hyvin vaihtelevaa,  tyypillistä päivää ei useinkaan ole, vaan työni koostuu monenlaisista asioista ja kokonaisuuksista. Saatan esimerkiksi olla luennoimassa, jolloin edellinen päiväni on kulunut luennon suunnitteluun. Minulla on myös kirjoituspäiviä, jolloin työstän minulta tilattua materiaalia ja asiakaspäiviä, jolloin tapaan asiakkaita vastaanotollani. Iltaisin suuntaan joogaan, pilatekseen tai tanssitunnille.

5. Millainen ruokavalio sinulla on?
Ruokavalioni on hyvin pitkälti kasvispainotteinen. Syön kanaa ja kalaa, mutta en lainkaan punaista lihaa. Kasviproteiinit, hyvät rasvat, marjat, vihannekset, juurekset, sienet, pähkinät ja hapatetut tuotteet kuten hapankaali ja kombucha ovat perusravintoani. Kahvin kanssa nappaan taateleita tai pähkinöitä eli varsinaisia ”kahvileipiä” en harrasta lainkaan.

6. Mikä tekee elämästäsi merkityksellistä?
Perhe ja työ, josta nautin. On upeaa, että voin jakaa tietoa ja auttaa asiakkaita.

7. Millainen rooli liikunnalla on elämässäsi?
Hyvin tärkeä rooli. Liikunta on säännöllinen osa elämääni ja nautin siitä. Pidän vaihtelevasta liikunnasta.

8. Miten edistät hyvinvointiasi?
Opettelen esimerkiksi meditointirytmiä ja teen hengitysharjoituksia. Myös yinjooga-harjoitukset ja ulkoilu ovat tärkeitä hyvinvoinnin lähteitä. Lisäksi maalla ollessa nautin luonnossa liikkumisesta. Kosketus luontoon on ihmiselle kokonaisvaltaisesti tärkeää.

9. Käytätkö ravintolisiä? Jos, niin mitä?
Käytän Omega 3:a, luonnonmukaista monivitamiinia ja välillä probiootteja. Ja magnesiumia ja D-vitamiinia.

10.Seuraava tavoitteesi oman hyvinvointisi suhteen?
Olen miettinyt avantouinnin aloittamista. Ehkä tänä talvena on sen aika.


Kuka?

Annika Havaste, FLT Ravintovalmentaja, luennoitsija, kirjoittaja.
Kirjat: Virtaa ravinnosta! Miten löydät kehon ja mielen tasapainon sinulle sopivalla ruokavaliolla julkaistiin syksyllä 2015. Kirjasta on julkaistu uusintapainos nimellä Tasapainodieetti. Uusin kirja Suolistoa hoitamalla superaivot julkaistiin kesällä 2019.

Kuva: Julia Alakulju

0 Comments

Iskikö flunssa? Näin hoidat flunssan luonnonmukaisesti

14/10/2019

0 Comments

Syksyn tullen flunssat saapuvat vääjäämättä ja sen mukana yskä, nuha, käheä ääni ja karhea kurkku. Myös korvatulehdukset ja poskiontelovaivat ovat osa monen suomalaisen kodin arkipäivää.

Vilustuminen

Vilustuneen hoidossa on tärkeää kohottaa vastustuskykyä ja parantaa immunologista puolustusjärjestelmää, jotta ulkoinen bakteeri- ja virushyökkäys saataisiin torjuttua. Mitä vahvempi keho on ja mitä tyytyväisempi ja onnellisempi ihminen on mielialaltaan, sitä paremmin pystyy vastustamaan vilustumista.

Ennaltaehkäisevinä yrtteinä voi käyttää esim. nokkosta, siankärsämöä, kamomillaa, kehäkukkaa ja kaunopunahattua eli auringonhattua ja yrttiviherjauheita. On kuitenkin oltava tasapainoinen myös psyykkisesti, sillä uupuneisuus, masennus ja stressi saattavat altistaa kehon sairastumiselle. Kauranverso, sitruunamelissa, kamomilla ja kuisma ovat tuolloin mielen tukena.

Flunssaa hoidetaan, perinteisen kiinalaisen lääketieteen mukaan elvyttämällä munuaisten ja maksan toimintaa, jolloin lämmitetään ja hierotaan alaselän akupisteitä ja hierotaan korvanlehtiä ja jalkapohjia esimerkiksi Lohikäärmesalvalla.

Niska- ja hartiahieronta kannattaa tehdä, jos flunssa alkaa tuntua päänalueella tukkoisuutena. Lämpöpakkauksesta saa hoitoon tehoa. Se asetetaan hartia-, alaselkä- ja jalkapohja-alueille. Tuolloin hierotaan myös peukalon ja etusormen aluetta.

Sisäisenä hoitona juodaan runsaasti mm. mustaherukanlehdistä, vadelmanlehdistä, kehäkukasta, lehmuksenkukasta, kamomillasta tai siankärsämöstä valmistettua yrttiteetä ja esim. mustaherukkamehua tai tyrnimehua. C-vitamiinin lisäannos esim. marjoina tai puristeina on myös suositeltavaa. Yrttiuutteina käytetään joko sellaisenaan siankärsämöä tai auringonhattua eli kaunopunahattua.

Vilustuneen ruokavalio on vähäproteiininen eli vähälihainen sekä sisältää runsaasti juotavaa. Paljon vihreää ja marjoja sekä piparjuurta, inkivääriä, pippureita ja valkosipulia voi käyttää tuolloin enemmän ruoanlaitossa.

Ulkoisesti vilustumista hoidetaan myös lämmittämällä kehoa saunassa tai kylvyssä. Jalkakylvyt on helppo tehdä pienissäkin puitteissa. Kylvyn avulla voidaan virkistää akupunktiokanavien energian ja lymfan kulkua ja elvyttää verenkiertoa sekä antaa keholle hoitavia vaikuttavia aineita yrttien avulla. Näin annetaan lämmön, yrttien tehoaineiden ja niiden antamien neurologisten impulssien avulla niin paikallinen pinta- kuin syvävaikutus sekä myös etävaikutus.

Lämmin jalkakylpy on erittäin rentouttava, se helpottaa unen tuloa, tukee munuaisia ja antaa valitun yrtin mukaisen hoitovaikutuksen.

Jalkakylpy valmistetaan seuraavasti:

Kuivatuista yrteistä: vajaa 1/2 dl (n. 10 g) kuivattua ja murskattua yrttiä haudutetaan 1/2 - 2 litrassa lähes kiehuvaa vettä, höyryävän kuuma vesijohtovesikin käy. Yrttejä haudutetaan noin 20 minuuttia kannen alla. Kuoret, juuret ja siemenet vaativat vähintään 10 minuutin keittämisen. Saatua keitettä käytetään kuten hauduketta. Yrttihauduke lisätään kylpyveteen (yrttimassa voidaan siivilöidä pois), joka ulottuu ainakin nilkan yli, n. 6-8 litraa. Kylvyn kesto on 10 - 15 minuuttia ja veden lämpötila 37-39 astetta.

Tuoreista yrteistä: noin 1/2 litraa (n. 100 g) kasvimassaa haudutetaan kuten edellä.

Yrttiuutteesta: noin 40 tippaa uutetta lisätään vadilliseen lämmintä vettä.

Vilustunut voi käyttää jalkakylvyn yrtteinä mm. mesiangervoa, siankärsämöä ja männynhavuja yhdessä tai erikseen tai sinappia jauhona (2 rkl/kylpy). Kylvyn jälkeen hierotaan jalkoihin esim. Lohikäärmesalvaa ja puetaan jalkaan lämpimät villasukat. Voidaan myös ottaa kokokylpy; silloin ei kuitenkaan käytetä sinappijauhoa.

Yskä ja nuha

Sisäisenä hoitona juodaan runsaasti yrttiteetä tai käytetään usein päivän mittaan yrttiuutteita, jotka on valmistettu mm. siankärsämöstä, kaunopunahatusta, kuusen- ja männyn kerkistä, islanninjäkälästä, ratamosta, puna-apilasta, timjamista, salviasta, mintusta tai iisopista.

Ruoaksi sopivat voimakkaasti maustetut keitot. Maidon käyttö unohdetaan, sillä se tuo hengitysteihin vielä enemmän limaa. C-vitamiini marjojen tai ravintolisien kautta on suositeltavaa.

Ulkoisesti yskää ja nuhaa voidaan hoitaa yrttijalkakylvyillä, hieromalla alaselkää ja munuaisaluetta Lohikäärmesalvalla ja hoitamalla samalla tuotteella lisäksi hengitysteiden, yläselän ja rinnan aluetta hieronnalla sekä tekemällä höyryhengitystä.

Höyryhengitys: Kattilalliseen (2-3 l) kuumaa vettä lisätään noin 2 rkl minttua, siankärsämöä tai kamomillaa tai muutama tippa eteeristä öljyä esimerkiksi eukalyptusta, timjamia, inkivääriä ja/tai piparminttua. Antiseptinen ja desinfioiva höyry ja vesihöyry yhdessä avaavat hengitysteitä. Kasvot pidetään noin 20 cm:n etäisyydellä kattilasta ja pää peitetään isolla pyyhkeellä. Pyyhkeiden ja lakanoiden avulla voidaan valmistaa myös erilaisia telineitä tai tunneleita, joita pitkin höyry johdetaan esimerkiksi lapsen sänkyyn tai istutaan lapsi sylissä ison sateenvarjon alla, joka on peitetty lakanalla. Höyryhengitys irroittaa limaa ja helpottaa siten nuhaa ja yskää. Eukalyptuksen eteeristä öljyä voidaan tiputtaa myös suoraan lakanalle, kauas kasvoista.

Poskiontelovaivat

Höyryhengitystä käytetään edellisen ohjeen mukaan. Sen jälkeen painellaan nenän ja poskiontelon aluetta ja voidellaan esimerkiksi Lohikäärmesalvalla. Onteloalueita voidaan painella kuumalla kauratyynyllä tai myös pyyhkeellä tai teekupilla.

Piparjuuripakkaus poskiontelovaivoihin valmistetaan seuraavasti: 5 osaa rahkaa ja 1 osa piparjuuriraastetta sekoitetaan keskenään ja levitetään öljytylle tai Lohikäärmesalvalla käsitellylle nenä-poskiontelo-otsa -alueelle. Silmät suojataan veteen kostutetuilla pumpulitukoilla. Pakkaus saa vaikuttaa 3-7 minuuttia. Herkkäihoisille rahkan osuutta voi lisätä.

Lisäksi Lohikäärmesalvalla hierotaan hengitysteitten alueita, yläselkää ja rintaa.

Ruokavaliosta jätetään sokeri, maito ja jäätelöt sekä "puppuruoat" pois. Pyritään juomaan runsaasti. Ulkoisena hoitona voidaan käyttää sipulipakkausta. Se valmistetaan seuraavasti: Aseta sipulirenkaat harsokankaiseen pussiin tai sukkahousuihin ja pussi korvalle tai niskaan. Myös rinnalle silloin jos lapsella on samanaikaisesti vaivoja hengitysteissä. Pakkausta pidetään iholla 1/2 tunnista aina yön yli.

Jos korvan tärykalvo on vahingoittumaton, voidaan korvasärkyä helpottaa tipalla lämmitettyä Karvakorvauutetta tai Kuismaöljyä, joita sivellään vanupuikolla korvakäytävän suulle. Laventelin tai Roomalaisen kamomillan eteeristä öljyä voi sekoittaa myös yhden tipan 1 tl kohti Kuismaöljyä.

Jalkapohjia hierotaan Lohikäärmesalvalla tai valkosipuliöljyllä, joka valmistetaan murskaamalla valkosipulin kynsi öljyyn. Rintaa ja korvia voidaan hieroa samalla öljyllä tai yrttisalvalla. Munuaisten aluetta alaselässä hierotaan yrttisalvalla samoin kuin pikkuvarpaan ja nimettömän varpaan välistä aluetta, joka vastaa vyöhyketerapiassa korva-aluetta. On suositeltavaa käyttää myös höyryhengitystä edellisen ohjeen mukaan. Sängyn pääpuoli pidetään koholla esim. asettamalla tiiliskivet tai paksut kirjat sängyn etujalkojen alle.

Viisas ennakoi tulevan ja varaa lääkekaappiinsa yrttituotteita. Minttu, sinappi, sipuli, piparjuuri, inkivääri ja rahka löytyvät ruokakaapista.

Lisäksi tarvitaan täysipainoista ruokaa, reipasta ulkoilua, riittävästi unta, iloista mieltä ja paljon rakkautta, niin ei pääse viimat tai flunssat yllättämään.

- Virpi Raipala-Cormier, Frantsilan Luomuyrttitila

0 Comments

Hyvinvointia aivoille

30/9/2019

0 Comments

Aivot joutuvat arjen paineissa koville, joten niistä kannattaa pitää hyvää huolta. Aivot ilahtuvat siitä, kun ihminen liikkuu niin että hengästyttää, hikoiluttaa ja pulssi nousee.

Liikunta on todella tärkeää aivoterveydessä, sillä se pitää verisuonistosta huolta koko kehossa ja hyödyttää samalla aivojen pieniä suonia. Aivosolujen kasvutekijän neurotropiinin määrä lisääntyykin merkittävästi juuri liikunnan jälkeen.

Liikunta lisää myös solujen syntymää hippokampuksen alueella. Kun liikunta yhdistetään kiinnostavaan tekemiseen, niin hippokampuksen koko ja muistikapasiteetti voivat kasvaa.

Liikunta nopeuttaa ajattelua ja parantaa tarkkaavaisuutta

Aerobinen liikunta parantaa prosessointinopeutta, toiminnanohjausta ja muistia. Liikkumisella voidaan parantaa kognitiivista suoriutumista nopeasti kaikenikäisillä.
Liikkumalla myös aivojen verenkierto sekä hapen ja ravinnon kulku paranevat. Nämä yhdessä edistävät aivosolujen toimintaa ja uusiutumista. Erityisesti kestävyysurheilu laskee verenpainetta. Kestävyysurheilua ovat pitkäkestoiset, hapenottokykyä vaativat ja parantavat lajit, kuten juoksu, kävely, pyöräily, hiihto ja uinti.

Aivot eivät kulu käyttämällä

Harrastukset, mielekäs toiminta ja uuden oppiminen tekevät hyvää aivoille. Ne antavat myös henkistä virkistystä ja vastapainoa työlle. Aivot eivät käyttämällä kulu, päinvastoin. Mitä enemmän käytät aivoja, sitä vastustuskykyisemmät ne ovat aivosairauksia vastaan.

Puolet aivosoluista on varattu liikkumiseen ja neljännes havaintojen tekemiseen. Kävely metsässä, sienestys ja marjastus ovat samalla aivojen koordinaatioharjoitus. Liikunta edistää myös mielenterveyttä. Lisäksi liikunta vapauttaa aivojen välittäjäaineita, aivosolujen kasvutekijöitä ja kohentaa hormonituotantoa. Se myös stimuloi aivojen plastisuutta eli mukautuvuutta.

Torju stressiä

Jatkuva tietotulva, työn tehokkuuden vaatimukset ja kiire voivat johtaa krooniseen stressiin. Stressaantuneet aivot jumittuvat ja luovuus sekä ongelmaratkaisukyky katoavat.

Stressaantuneen tarkkaavaisuus, keskittymiskyky ja oppimiskyky heikkenevät, verenpaine nousee – ja se voi pitkään koholla ollessaan vahingoittaa aivoja.

Aivot pysyvät kunnossa, kun tauottaa työtä ja nukkuu tarpeeksi. Aivot tarvitsevat paljon energiaa, joten ravinnolla on merkitystä. Kannattaa syödä 2-4 tunnin välein ja juoda paljon vettä, sillä nestetasapaino on aivotoiminnalle hyvin tärkeää.

Levon ja aktiviteettien tasapaino on hyvä pitää hanskassa. Lepää, kun väsyttää, mutta erota oikea väsymys ja se, että ei vain huvita. Taide, ystävät, metsälenkki, kuntosali, jääkiekko-ottelu, lukeminen, teatteri – kaikki antavat aivoille hyviä ärsykkeitä.

Lähde: www.aivoliitto.fi

0 Comments

Sininen valo – uhka silmille

24/9/2019

0 Comments

Sininen valo ei ole hyväksi silmille – eikä hormoneille. Digitaalinen elämäntapa kuitenkin altistaa meitä toistuvasti siniselle valolle.

Mitä sininen valo oikeastaan on ja miten silmiä voi suojata sinisen valon haitoilta?

Sinistä valoa esiintyy osana normaalia valon spektriä. Sininen valo on lyhytaaltoisinta ja taittuvinta näkyvää valoa. Tämän vuoksi sininen valo häikäisee ja aiheuttaa kuvan epätarkkuutta. Silmät joutuvat kovalle rasitukselle, kun ne siristelevät ja tarkentavat sinisen valon takia epätäsmälliseksi muodostuvaa kuvaa.

Sininen valo voi häiritä lisäksi hormonitoimintaa, sillä se saattaa katkaista melatoniinin erittymisen. Melatoniini on käpyrauhasesta erittyvä ”unihormoni”, jolla on keskeinen merkitys vuorokausirytmin ja hyvän unen säätelyssä.

Liiallinen siniselle valolle altistuminen varsinkin ennen nukkumaanmenoa sotkee melatoniinin erittymisen, uni häiriintyy ja seuraavana päivänä olo on väsynyt ja tokkurainen. Laitteet onkin fiksua sulkea viimeistään tuntia ennen nukkumaanmenoa.

Miten siniseltä valolta voi suojautua?

Siniselle valolle altistumista voi hillitä, sillä se torjuu silmien väsymistä ja siitä aiheutuvaa päänsärkyä. Sinisen valon rajoittaminen edesauttaa myös näön kirkkautta ja kontrastien näkemistä sekä helpottaa hämäränäköä. Lisäksi yöunen laatu paranee.

Silmälaseja käyttävä ja paljon älylaitteiden kanssa työskentelevä voi hankkia silmälaseihin pinnoitteen, joka suojaa siniseltä valolta. Se vähentää huomattavasti sinisen valon pääsyä silmään, ja henkilö jaksaa työskennellä virkeänä pidempään. Myös silmien liiallinen kuivuminen vähenee.

Sinistä valoa voi toki torjua, vaikka silmälaseja ei tarvitsisikaan. Saatavilla on silmälaseja, joissa on sinisen valon haittoja estävä pinnoite, ilman vahvuuksia.

Myös piilolinssien käyttäjille löytyy erityiset, sinisen valon haittoja ehkäisevät linssit.

***90 % ihmisistä käyttää päivän aikana vähintään neljää digitaalista laitetta.* *75 % digitaalisten laitteiden käyttäjistä kärsii silmien liikarasituksesta.***

Lähde: Instrumentarium

0 Comments

Hankintatukku – merkittävä suomalainen ravintolisävalmistaja

9/9/2019

0 Comments

Karkkilassa sijaitseva Hankintatukku on ravintolisien merkittävämpiä suomalaisia valmistajia. Oma tehdas valmistaa jopa 300 miljoonaa tablettia vuosittain.

Hankintatukku tunnetaan laajasta valikoimastaan; se markkinoi lähes 400 eri tuotetta ja vie tuotteita Suomen lisäksi yli 30 maahan Euroopassa ja Aasiassa. Tuotevalikoima koostuu koko perheelle soveltuvista vitamiineista, kivennäisaineista, fytoterapeuttisista valmisteista sekä kosmetiikasta.

Hankintatukun toiminnan perustana on ollut koko sen lähes 40-vuotisen historian ajan vankka biokemiallinen ja ravitsemustieteellinen asiantuntemus. Yrityksen lääketehdas sijaitsee puhtaassa puistomaisessa ympäristössä Karkkilassa muusta teollisuudesta erillään.

Hankintatukun merkittävimpiä tuoteryhmiä ovat:

·      vitamiini- ja kivennäisainevalmisteet
·      rasvahappo- ja öljyvalmisteet
·      vatsan hyvinvointivalmisteet
·      fytoterapeuttiset valmisteet
·      kosmetiikka

Hankintatukun parasta osaamista on erilaisten ja monipuolisten tablettien tuotanto. Yritys valmistaa kovia kapseleita sekä uutteita ja muita nestemäisiä valmisteita sekä kosmetiikkaa.

Vahva myös viennissä

Hankintatukku Oy on vakiinnuttanut asemansa Suomessa yhtenä johtavista ravintolisien ja rohdosvalmisteiden valmistajista ja markkinoijista. Yrityksen vienti on merkittävää.

Toiminnassa yhdistyvät vankka tieteellinen asiantuntemus, innovatiivisuus ja asiakaslähtöisyys, mistä on osoituksena laaja ja asiantunteva kotimainen ja ulkomainen asiakaskunta.

Lääketehtaan laatua

GMP laatu- ja tuoteturvallisuusjärjestelmä toimii kaiken tuotannon perustana eli Hankintatukun tehtaalla noudatetaan lääketehtaille laadittuja ohjeita, jotka määrittelevät täsmällisesti eri tuotantovaiheet ja niihin kytkeytyvän tarkastusjärjestelmän.

Tämä laatu- ja turvallisuusnormisto on tarkoitettu varmistamaan tuotteiden korkea laatu ja tuoteturvallisuus. GMP laatu- ja turvallisuusjärjestelmä kattaa yrityksen kaiken toiminnan kuten henkilöhygienian, raaka-aineiden käsittelyn, kaikki erilliset tuotantovaiheet, merkitsemisen, hyväksymisen ja hylkäämisen.

GMP-ohjeiston noudattamista valvoo Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea.

Kasvirohdosvalmisteiden ja ravintolisien valmistus edellyttää tarkkaa ja valvottua tuotantoprosessia ja huippuluokan konekantaa. Hankintatukulla on käytössään nykyaikaisia tabletointi- ja kapselointikoneita sekä muita farmasian alan erikoiskoneita.

Laadunvalvonta on keskeinen osa tuotantoa

Laadunvalvonta alkaa kasvien viljelyssä siementen tutkimuksesta ja lääketehtaan tuotannossa raaka-aineiden vastaanottotarkastuksesta käsittäen eri tuotantovaiheet pitoisuus- ja hygieniatarkastuksineen päätyen valmiisiin tuotteisiin. Laadunvalvonnasta vastaa itsenäinen, tuotanto-organisaatiosta erillään toimiva laadunvarmistusorganisaatio.

Tutkimus ja innovatiivinen tuotekehitys menestyksen takana
Hankintatukulla panostetaan aktiivisesti tuotekehitystoimintaan. Tutkimus ja innovatiivinen tuotekehitys ovatkin yrityksen tärkeitä menestystekijöitä. Kaikki uudet tuotteet pohjautuvat tieteelliseen tutkimusnäyttöön.

Yhteistyössä alan parhaiden asiantuntijoiden kanssa ja uusinta tieteellistä tietoa hyödyntäen Hankintatukku kehittää laadukkaita, ajanmukaisia, ravitsemuksellisesti tarkoituksenmukaisia ja tasapainotettuja tuotteita niin kotimaan markkinoille kuin vientiin.

Tuotekehitystä ja tutkimusta tukevat niin lääketehtaan omat kuin ulkopuoliset laboratoriot. Oman prosessilaboratorionsa ohella Hankintatukku hyödyntää EU-standardien mukaan akkreditoituja mikrobiologisia ja kemiallisia laboratorioita.

Tieteellinen neuvottelukunta tuotekehityksessä

Tuotekehitystä ja asetettujen laatutavoitteiden toteutumista ohjaa säännöllisesti kokoontuva tieteellinen neuvottelukunta. Sen tiedemiesjäsenet ovat tohtoripätevyyden saavuttaneita ja edustavat kansainvälistä huippuosaamista kasvitieteen, farmasian, lääketieteen, kemian ja elintarviketeknologian erikoisaloilta.

Hankintatukun toimitusjohtaja Arno Latvuksen mukaan näkymät alan lähitulevaisuuteen samoin kuin pidemmälle eteenpäin vaikuttavat lupaavilta.

– Terveystietoisuus ja itsehoito on siirtymässä entistä pidemmälle kuluttajien keskuudessa ja samalla tämä tietoisuus on laajentumassa koskemaan koko aktiivista väestöä. Itsehoidon trendi luo hyvän pohjan toiminnan laaja-alaiselle kehittämiselle, Arno Latvus sanoo.

Hankintatukku faktat

Perustettu: 1982

Liikevaihto: n. 18 milj. €

Henkilöstömäärä: 95

Yrityspalkinnot:
1988 Kauppa- ja teollisuusministeriö myönsi Hankintatukku Oy:lle yrittäjäpalkinnon yrittäjähenkisyydestä, innovatiivisuudesta ja useita eri tieteenaloja hyödyntävästä lähestymistavasta.

Hankintatukku Oy sai myös ”Vuoden 2005 uusmaalainen tuotannollinen yritys” -palkinnon.

0 Comments

Mitä ravintolisät ovat – ja miten ne pääsevät markkinoille?

3/9/2019

0 Comments

Ravintolisä-määritelmä saattaa olla monen mielestä epäselvä. Otimme selvää mitä ravintolisät ovat ja millaista vastuuta valmistajalta/maahantuojalta vaaditaan.

”Ravintolisä on elintarvike, joka joko ulkomuotonsa tai käyttötapansa puolesta poikkeaa tavanomaisista elintarvikkeista. Valmistemuodoltaan nämä muistuttavat usein lääkkeitä eli ovat esimerkiksi pillereitä, kapseleita tai yrttiuutteita. Koostumuksensa puolesta tuotteet kuitenkin ovat elintarvikkeita, joita säätelee elintarvikelaki. Ravintolisiä säätelee Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ravintolisistä (2002/46/EY) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Direktiivi on toimeenpantu kansallisesti 1.3.2010 voimaan astuneella maa- ja metsätalousministeriön asetuksella ravintolisistä (78/2010).” Lähde: Ruokavirasto

– Tulkitsen ravintolisien olevan vitamiineja, hivenaineita, rasvahappoja ja kasviuutteita. Niiden tarkoituksena on ruokavalion täydentäminen esimerkiksi allergian, urheilullisen elämäntavan, puutostilojen, imeytymishäiriöiden tai yksipuolisen ruokavalion takia, FM Elintarvikemia, tuotepäällikkö Juha Sihvonen Valioravinto Oy:stä sanoo.

Lainsäädännössä olevien määritelmien mukaan ravintolisillä tarkoitetaan valmiiksi pakattuja elintarvikkeita, jotka ovat yhden tai useamman ravintoaineen tai muun aineen tiivistettyjä lähteitä.

Ravintolisä täydentää ruokavaliota

Ravintolisiä myydään hyvin erilaisissa annosmuodossa kuten kapseleina, pastilleina, tabletteina, pillereinä ja jauhepusseina, nesteampulleina, tippapulloina sekä nestemäisinä tai jauhemaisina valmisteina, jotka on tarkoitus nauttia pieninä mitta-annoksina.

Myös Ruokaviraston mukaan ravintolisien tarkoituksena on täydentää ruokavaliota. Niitä ei ole tarkoitettu korvaamaan monipuolista ruokavaliota. Ravintolisiä ovat esimerkiksi vitamiinien, kivennäisaineiden, kuidun ja rasvahappojen saantiin tarkoitetut valmisteet sekä yrtti-, levä- ja mehiläisvalmisteet.

– Annostukset ovat ravintolisien käytössä olennainen asia. Tavallista elintarviketta on periaatteessa voitava nauttia turvallisesti niin paljon kuin ihmiselle maistuu. Ravintolisälle valmistajan on kuitenkin määriteltävä tietty annos, koska ravintolisä eroaa koostumukseltaan ja pitoisuuksiltaan tavallisista ruoasta. Valmistajan määrittelemiä annostusohjeita on hyvä noudattaa. Aika monen ravintolisän kohdalla annostukselle on hyvät perusteet, Sihvonen muistuttaa.

– Joissakin tapauksissa pienemmästä annoksesta ei ole toivottua hyötyä. Joskus taas hyöty ei enää lisäänny annoksen kasvaessa ja saattaa kääntyä jopa haitaksi.

Ravintoarvomerkintä ei koske ravintolisiä

Elintarviketietoasetuksen mukaisen ravintoarvomerkinnän esittäminen ei koske ravintolisiä. Sen sijaan ravintolisän ominaisten aineiden määrä tulee ilmoittaa ravintolisäasetuksen mukaisesti.

– Jos ravintolisästä esitetään ravitsemus- tai terveysväite, väitteen perustana olevan aineen määrä on ilmoitettava ominaisten aineiden luettelossa tai sen yhteydessä.

”Artikla 10(2)a
Ravintolisäasetuksen (MMMa 78/2010) 5§:n mukaan ravintolisän pakkaukseen on tehtävä maininta siitä, että ravintolisää ei tule käyttää monipuolisen ruokavalion korvikkeena. Väiteasetuksen artiklassa 10(2)a puolestaan edellytetään, että elintarvikkeen pakkausmerkintöihin tai niiden puuttuessa esillepanoon tai mainostamiseen sisältyy maininta tasapainoisen ja monipuolisen ruokavalion ja terveiden elämäntapojen tärkeydestä.”

”Artikla 10(2)b
Väiteasetus edellyttää, että elintarvikkeen pakkausmerkinnöissä tai niiden puuttuessa esillepanossa tai mainostamisessa kerrotaan, kuinka paljon ja kuinka usein kyseistä elintarviketta on nautittava väitetyn hyödyn saamiseksi. Terveysväitteiden käytön ehtoja asetettaessa väitteen kohteena olevan aineen määrät on usein asetettu 100 grammaa tai 100 kilokaloria kohden. Nämä käytön edellytykset eivät suoraan sovellu ravintolisille, joita nautitaan pieninä annosmäärinä ja joista saatava energiamäärä on tyypillisesti pieni.” Lähde: Ruokavirasto

Terveysväitteet edellyttävät lisämerkintöjä

Terveysväitteitä käytettäessä on pakkausmerkintöihin tai niiden puuttuessa esillepanoon tehtävä aina tiettyjä lisämerkintöjä. Ravitsemus- tai terveysväitteen käyttö edellyttää aina ravintoarvon merkitsemistä sekä väitteen kohteena olevan aineen määrän ilmoittamista.

– Terveysväitteiden osalta tilanne on helppo perusvitamiinien ja hivenaineiden kohdalla, mutta monien muiden tyypillisten ravintolisien kohdalla on haasteita. Esimerkiksi maitohappobakteereille ei ole olemassa vielä tällä hetkellä terveysväittämiä. Siksi niiden terveyshyödyt esim. vatsan toiminnalle joudutaan perustelemaan tuotteeseen lisätyn kalsiumin kautta. Terveysväiteasetuksesta ja sen tiukasta tulkinnasta johtuen markkinoijien rooli yleisen terveys- ja ravitsemustiedon vastuullisina valistajina on nykyisin minimaalinen. Terveysväiteasetuksen alkuperäinen hieno tavoite oli suitsia kuluttajamarkkinoinnin räikeitä ylilyöntejä. Lopputuloksesta tuli kuitenkin ehkä vähän turhankin tiukka, Sihvonen arvioi.

Kotimaiset toimijat luotettavia

Ravintolisävalmistajilta vaaditaan nykyään yhä enemmän. Tuotteen koostumus, terveysväittämät ja mahdolliset haittavaikutukset on ilmoitettava kuluttajalle selkeästi pakkausmerkinnöissä. Monelle alan toimijalle itseopiskelun määrä on myös kunnia-asia, sillä meillä halutaan hoitaa asiat pääsääntöisesti hyvin ja lain mukaan. Täsmälliset ja riittävät tiedot tuotteesta ovat kuluttajan etu. Näin hän osaa käyttää tuotetta oikein ja saa siitä parhaan hyödyn sekä myös vastineen rahoilleen.

Toki myös varoitukset ovat tärkeitä. Väiteasetuksen artiklat 10(2)c-d edellyttävät, että elintarvikkeen pakkausmerkinnöissä tai esillepanossa / mainosmateriaalissa on tarvittaessa huomautus henkilöille, joiden olisi vältettävä elintarvikkeen nauttimista sekä asianmukainen varoitus niissä tuotteissa, joiden liiallisesta nauttimisesta aiheutuu todennäköinen terveysriski. Osalle hyväksyttyjä terveysväitteitä on käytön edellytyksiin lisäksi kirjattu vaatimus pakollisesta varoitusmerkinnästä.

Suomessa on tarkka lainsäädäntö ravintolisiä ajatellen, mutta paljon jää myös valmistajan ja maahantuojan vastuulle. Laaja omavalvonta, raaka-aineiden puhtaus ja allergeenien minimoiminen ovat tärkeitä.

– Kun tuodaan uutta tuotetta markkinoille, yrityksen täytyy ensin rekisteröityä alan toimijaksi ja laatia omavalvontasuunnitelma. Suomessa tunnetut toimijat ovat luotettavia ja Ruokavirasto puuttuu herkästi epäkohtiin. Oma lukunsa ovat sen sijaan kansainväliset verkkokaupat, joiden kanssa saa olla todella tarkkana, Juha Sihvonen summaa.

Ravintolisämaailma kehittyy koko ajan ja uusia tuotteita tulee markkinoille tasaiseen tahtiin. Valvonta on yhä tärkeämmässä roolissa, kun verkkokauppa kehittyy entisestään.

– Kuluttajia ajatellen suurin haaste on kenties se, miten löytää valtavasta valikoimasta juuri itselle sopivat, parhaat tuotteet. Tunnetut toimijat tekevät työtä alan hyväksi suurella sydämellä, rehellisesti ja aidosti. Tämä on ollut ilo huomata alalla työskentelemieni 13 vuoden aikana, Sihvonen sanoo.

Ruokaviraston sivuilla on hyödyllisiä oppaita mm. ravintolisistä:

https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/asiointi/oppaat-ja-lomakkeet/yritykset/elintarvikeala/oppaat/

Lähde: Ruokavirasto

Asiantuntijana: FM Elintarvikekemia, tuotepäällikkö Juha Sihvonen, Valioravinto

0 Comments

Siitepölyallergisten oirekausi päättyi – pujon siitepölyä erityisen vähän

3/9/2019

0 Comments

Siitepölyallergisten pahimmat ajat osuivat alkukevääseen, kun lepät kukkivat innokkaammin kuin vuosiin. Myös koivuissa oli lämpimän edelliskesän jäljiltä paljon norkkoja, mutta niistä irtosi siitepölyä vain puolet keskivertovuoden määrästä.

Heinien kukinnan torppasi poikkeuksellisen viileä heinäkuu, ja heinäpölyä mitattiin vain kolmannes keskivertokesän lukemista. Allergiakauden päättänyt pujo ehti kukkaan noin viikon myöhässä. Pujon siitepölyä oli ilmassa runsaasti vain kukinnan huippupäivänä 28.7., jolloin mitattiin 40 siitepölyhiukkasta ilmakuutiossa. Se on Kaakkois-Suomen matalimpia lukuja 2000-luvulla.

Elokuun loppuun jatkunutta pujokautta leimasi rikkonaisuus. Siitepölyä ei useina päivinä havaittu mittauspisteessä lainkaan. Tavallisena kesänä pujopölyä on ilmassa päivittäin lähes kolme viikkoa, tänä vuonna yhtenäistä jaksoa ei ollut viikkoakaan. Kesä olikin heikoimpien pujokesien joukossa, sillä kauden päätyttyä siitepölyä oli mitattu vain puolet tavanomaisesta.

Syyskuun aurinkoisina päivinä maan kaakkoisosiin saattaa vielä kaukokulkeutua tuoksukkien siitepölyä. Varsinkin pujoallergisille oireita aiheuttavaa siitepölyä ei vielä elokuun aikana ollut kantautunut Imatran keräimeen.

Joka kolmas siitepölyallerginen reagoi pujoon

Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin mittauspiste Imatrankoskella kuuluu koko maan kattavaan siitepölyjen seurantaverkkoon, jonka toiminnasta ja tiedotuksesta vastaa Turun yliopiston Aerobiologian yksikkö. Suomessa on kaikkiaan yhdeksän keräyspaikkakuntaa Helsingistä Utsjoelle.

Siitepölynäytteet otetaan jatkuvatoimisilla keräimillä, joilla määritetään jokaisen vuorokauden keskipitoisuus. Pujon siitepölypitoisuus luokitellaan asteikoilla matala (<10), kohtalainen (10-30) tai suuri (>30). Matalassa pitoisuudessa vain herkimmät allergikot oireilevat ja suuressa useimmat pujoallergikot saavat oireita. Pujo on paikallinen allergiahaitta, sillä kasvustojen lähellä siitepölypitoisuudet ovat huomattavasti suurempia kuin seurannan kattotasolta mitatut arvot.

Asutuksen tuntumassa viihtyvä pujo on Euroopan yleisin marunalaji ja siten suvun merkittävin allergiakasvi. Ihotesteissä noin joka kolmas siitepölylle allerginen reagoi pujoon. Marunoiden allergeenit muistuttavat toisiaan, joten ristiallergia on yleistä. Monet pujoallergikot voivat saada oireita myös päivänkakkaran ja voikukkien siitepölystä.

Siitepölytiedotteissa pujon pitoisuudet ovat yleensä pieniä, sillä siitepöly leviää heikosti ylempiin ilmakerroksiin. Eniten pujon siitepölyä on ilmassa aamulla ja aamupäivällä kasvustojen tuntumassa. Pujojen niittäminen ja kitkentä pihapiiristä ennen kukintakautta vähentää siten tehokkaasti allergisen oireilua.

Lisätietoja:
Tutkimuskoordinaattori Tiina Vitikainen, Etelä Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti

0 Comments

Tulehdukselliset suolistosairaudet kuormittavat nuoria

27/8/2019

0 Comments

Tulehduksellisia suolistosairauksia sairastavat nuoret tarvitsevat sairautensa aktiivisuuden ja lääkehoidon seurannan lisäksi henkistä tukea. Nämä suolistosairaudet ovat suuri henkinen painolasti sekä lisäävät kuolleisuutta ja riskiä sairastua syöpään.

Tulehduksellisia suolistosairauksia ovat haavainen paksusuolentulehdus ja Crohnin tauti. Ne alkavat yleensä 15–35-vuotiaana oireinaan vatsakivut ja verinen ripuli. Suomalais-tanskalaisessa 23 vuoden seurantatutkimuksessa ilmeni, että nämä suolistosairaudet lisäävät jonkin verran syöpää ja kuolleisuutta.

Juuri julkaistuun tutkimukseen otettiin mukaan alle 18-vuotiaana tulehdukselliseen suolistosairauteen aikavälillä 1992–2014 sairastuneita. Kansallisista potilasrekistereistä saadut tiedot yhdistettiin syöpä- ja kuolinsyyrekistereihin, jolloin saatiin tiedot 2014 mennessä syöpään sairastuneista tai kuolleista nuorista. Tutkimuksen yhteensä 6689 tulehduksellista suolistosairautta sairastavista potilaista 72 henkilöä sairastui keskimäärin 25-vuotiaana syöpään, useimmiten paksusuolen syöpään, ohutsuolen syöpään tai maksasyöpään.

Potilaista 65 menehtyi keskimäärin 22-vuotiaina joko syöpään, tulehdustiloihin tai oman käden kautta. Verrattuna muuhun väestöön tulehdukselliset suolistosairaudet lisäävät siis jonkin verran sekä syöpään sairastuvuutta että kuolleisuutta.

– Vaikka nämä riskit ovat suhteellisesti kohonneet kaksinkertaisiksi, on absoluuttinen riski kuitenkin edelleen pieni, HUSin lasten ja nuorten sairauksien ylilääkäri, professori Kaija-Leena Kolho korostaa.

Tutkijat pitävät tutkimustuloksia kuitenkin merkkinä siitä, että tulehduksellisia suolistosairauksia sairastavat saattavat voida huonosti niin fyysisesti kuin henkisestikin.

Tarvitaan katkeamatonta seurantaa ja henkistä tukea
Tutkimuksen tulokset vahvistavat käsitystä, että tulehduksellisen suolistosairauden säännöllinen seuranta on erittäin tärkeää, jotta sairauden oikea-aikaisella hoidolla voidaan vähentää komplikaatioiden riskiä.

– Kontrollikäynneillä on suuri merkitys, sillä silloin voidaan saada lääkehoito säädettyä ajantasaiseksi ja suoliston tulehdustila hallintaan. Lisäksi lääkehoidon mukauttaminen sairauden aktiivisuuden mukaan vaatii erikoisosaamista, Kaija-Leena Kolho sanoo.

Seuranta ei kuitenkaan toimi tutkijoiden mukaan nuorten kohdalla tarpeeksi hyvin.

– On oleellista, että hoitopaikka on nuorten helposti tavoitettavissa. Nuorille tapahtuu tuossa iässä paljon ja jos seuranta on heidän kannaltaan hankalasti järjestetty, jää se helposti kokonaan väliin jopa vuosiksi. Toinen iso haaste, joka voi aiheuttaa hoitoon katkoksia ja viivästyksiä, on tilanne, jossa nuori siirtyy hoitoon aikuisten puolelle. Nuorten seurannan ja hoidon toteutumisessa on myös alueellisia eroja, Kolho listaa.

Kuolleisuutta aiheuttavista tekijöistä jatkuva aktiivinen tulehdus on tärkeä riskitekijä ja voi heijastaa ongelmia nuorten potilaiden hoitoon hakeutumisessa. Syöpien syyt ovat kuitenkin vielä mysteeri, sillä niiden kehittymismekanismeja ei tulehduksellisissa suolistosairauksissa tunneta.

Muuta väestöä suuremmat itsemurhaluvut kertovat puolestaan sairauden henkisestä kuormittavuudesta. Hyvä uutinen on kuitenkin se, ettei tältä potilasryhmältä löytynyt itsemurhia rekistereistä vuoden 2013 jälkeen.Kolho arvelee, että psyyken ongelmia pystytään nykyisin tunnistamaan ja niihin myös puututaan aiempaa paremmin.

Tulehduksellisia suolistosairauksia sairastaa Suomessa jo lähes 50 000 henkilöä ja niiden ilmaantuvuus lisääntyy jatkuvasti noin 2000 vuosivauhdilla. Sairauden oireita hoidetaan lääke- ja leikkaushoidoilla, mutta niiden perimmäistä aiheuttajaa ei tiedetä.

Lähde: HUS

0 Comments

Kehno ruokavalio kurittaa vatsaa ja suolistoa

27/8/2019

0 Comments

Itselle sopimattoman ravinnon vaikutukset tuntuvat koko kropassa. Ravitsemus on avainasemassa myös terveysongelmien ratkaisemisessa – joskus jopa ainoa hoitomuoto.

Erilaisten ruokavalioiden kirjo on nykyään laajempi kuin koskaan, ja ruokailuun panostetaan yhä enemmän. Syömisen perusasiat ovat silti monella hukassa. Moni kärsii turhaan vaivoista, joihin löytyisi vastaus lautaselta.

Ravitsemus on suoraan yhteydessä suoliston terveyteen; esimerkiksi keliakia on sairaus, jonka ainoa hoito on ruokavalio. Ruokavalio näyttelee suurta roolia myös keskivartalolihavuuteen linkittyvän rasvamaksan suitsimisessa.

– Rasvamaksapotilailla kertyy usein rasvaa vatsaonteloon ja sisäelimiin, kuten maksaan. Tämän seurauksena maksasoluja voi tulehtua ja jopa tuhoutua, maksa-arvot nousevat ja maksaan saattaa muodostua sidekudosta. Pahimmillaan tuloksena voi olla jopa maksakirroosi. Pitkälle edenneessä tilanteessa voi olla maksan vajaatoimintaa, hyvin pieni osa voi tarvita maksansiirtoa. Tällainen tilanne ennaltaehkäistään parhaiten elintapamuutoksilla, gastroenterologian ja sisätautien erikoislääkäri Olli-Pekka Koivurova Terveystalosta kertoo.

Rasvamaksa on usein osa metabolista oireyhtymää, johon liittyy myös kohonnut riski verenpainetautiin, diabetekseen, korkeaan kolesteroliin, sepelvaltimotautiin ja refluksitautiin. Tämän kokonaisuuden hoidossa ruokavaliolla on iso merkitys, sillä painonhallinnasta hyötyvät kaikki osa-alueet.

– Liikunta on hyvä tapa pitää yllä tavoitepainoa, mutta painonhallinnassa keskiössä on nimenomaan dieetti, Koivurova painottaa.

Refluksitauti aisoihin ruokaremontilla
Joka kolmas suomalainen sairastaa refluksitautia. Useiden suolistosairauksien tapaan myös sen hoidossa korostuvat elämäntapa- ja ruokavalio-ohjeet. Mikäli refluksitauti on muodostunut painonnousun tuloksena, voivat ruokavalion korjaaminen ja painonpudotus viedä taudin kokonaan mennessään. Ruokavalion suunnittelu on joka tapauksessa tärkeää oireiden kurissa pitämiseksi.

Tietyt ruoka-aineet aiheuttavat refluksioireita, kuten närästystä, kahdella tavalla: joko aiheuttaen ärsytystä ruokatorvessa muuttaen vatsansisällön pH-arvoa matalammaksi tai rentouttaen ruokatorven alasulkijan mahdollistaen happaman aineksen nousun ylös ruokatorveen.

– Ruokatorvea ärsyttäviä aineita ovat esimerkiksi kahvi, alkoholi, sitrushedelmät, paprika, valkosipuli, sipuli, omena ja tomaatti. Rasvaiset aineet, kuten suklaa, lohi ja pizza puolestaan avaavat ruokatorven alasulkijan, Koivurova listaa.

– Nautitun ruoan määrällä on paljon vaikutusta oireiden vahvuuteen. Mitä enemmän syöt kerralla, sitä pahemmin voit oirehtia.
Sappikivipotilailla kiusaa aiheuttavat usein rasvaisen ruoan lisäksi paistetut ja grillatut ruoat.

Terveellinen ruokavalio, ongelmaton vatsa?
Jos suolen toiminta mietityttää, kannattaa kurkistaa omaan jääkaappiin. Ummetuksesta kärsivien tulisi välttää esimerkiksi runsasta teenjuontia, banaania ja juustoja. Vatsaa löysyttäviin ruoka-aineisiin puolestaan lukeutuvat keinomakeutusaineet, luumu ja ksylitoli. Yksilölliset erot ovat kuitenkin suuria, eivätkä kaikki ruoat toimi samoin jokaisen kohdalla.

Yksi yleisimmistä ruoansulatusvaivoista on laktoosi-intoleranssi, josta kärsii noin viidennes pohjoismaalaisista. Maailmanlaajuisesti sitä potevien määrä on jopa 90 % luokkaa. Kun elimistö ei pysty pilkkomaan maitosokeria, muodostuu suolikaasuja ja suolen sisältöä löysyttäviä tekijöitä, mikä tuntuu vatsan oireiluna.

Keliakiassa oireiden taustalla on puolestaan vehnän, ohran ja rukiin sisältämä gluteeni. Gluteeni aiheuttaa osalle ihmisistä ohutsuolen alkuosapainotteisen tulehduksen, joka heikentää ravintoaineiden, vitamiinien ja hivenaineiden imeytymistä.

Ruokavalioon kiinnitetään erityistä huomiota myös haavaisen paksusuolen, Crohnin taudin ja ärtyvän suolen hoidossa.

– Ruokavalio ei juurikaan rauhoita tulehdusta, mutta se voi vähentää oireita merkittävästi. Usein jo vehnän, ohran ja rukiin korvaaminen kauralla helpottaa oloa. Lisäksi rajoitetaan keinomakeutusaineita, mausteista ja rasvaista ruokaa sekä keittämättömiä juureksia, kuten porkkana- ja lantturaasteita.

Kannattaa muistaa, etteivät ruokien epäterveellisyys ja niiden aiheuttamat vaivat aina kulje käsi kädessä. Myös terveelliset ruoka-aineet aiheuttavat vatsa-oireita.

– Ruis on kaikista terveellisin kuitu – ja usein eniten oireita aiheuttava. Refluksioireita aiheuttavat yhtä lailla hyvät rasvat, kuten lohi. Kasviksetkin ovat terveellisiä, mutta erityisesti raakana ne aiheuttavat osalle vatsan turvotusta. Terveellinen ruokavalio ei siis aina takaa ongelmatonta vatsaa! Koivurova muistuttaa.

Lähde: Terveystalo
www.terveystalo.com

0 Comments

Keliakiaviikko 2.–8.9.2019: Oivalla oireet, kesytä keliakia!

27/8/2019

0 Comments

70 000 suomalaista sairastaa tietämättään keliakiaa.

Suomessa noin 40 000 ihmistä tietää sairastavansa keliakiaa, mutta valtaosa eli noin 70 000 ihmistä on vielä ilman diagnoosia.

– Keliakia on edelleen alidiagnosoitu sairaus maassamme, vaikka tauti osataan tunnistaa yhä paremmin. Keliakiadiagnoosit ovat lisääntyneet, mutta niin on myös taudin todellinen esiintyvyys, professori Katri Kaukinen Tampereen yliopistosta sanoo.

Keliakia on elinikäinen sairaus, jonka ainoa hoito on tarkka gluteeniton ruokavalio. Keliakiaan voi sairastua minkä ikäisenä tahansa ja sen oireet ovat hyvin monenlaisia.

– Oireita ovat vatsavaivat, aftat, nivelkivut tai -turvotus, osteoporoosi, kutiseva ja rakkulainen ihottuma, koholla olevat maksa-arvot, hampaiden kiillevauriot, laihtuminen, anemia, masennusoireet, kuukautishäiriöt, hermosto-oireet, hedelmättömyys, viivästynyt murrosikä ja kasvuhäiriöt lapsilla, Kaukinen luettelee.

Lisäksi keliakia voi olla lähes tai täysin oireeton. Hoitamaton keliakia voi aiheuttaa lisäsairauksia, kuten osteoporoosia, hedelmättömyyttä ja pahanlaatuisia kasvaimia.

– Tämän vuoden keliakiaviikon ”Oivalla oireet, kesytä keliakia!” -kampanjalla haluamme lisätä ihmisten tietoisuutta keliakiasta, jotta tietämättään keliakiaa sairastavat osaisivat hakeutua tutkimuksin ja saisivat diagnoosin, ravitsemusterapeutti Sanna Arnala Keliakialiitosta kertoo.

Keliakiadiagnoosin voi nykyisin saada selvissä tapauksissa pelkän verinäytteen perusteella. Tarvittaessa otetaan koepala ohutsuolesta tai ihokeliakiaa epäiltäessä iholta.

Keliakiaa sairastavien lähisukulaisilla eli keliaakikon vanhemmilla, sisaruksilla ja lapsilla on 5–10 prosenttia suurempi riski sairastua keliakiaan kuin muilla ihmisillä. Riski on tavallista suurempi myös henkilöillä, jotka sairastavat jotain muuta autoimmuunisairautta, kuten tyypin 1 diabetesta tai Sjögrenin oireyhtymää.

Lisätietoja:
keliakialiitto.fi

0 Comments

<<Previous

Ajankohtaisia uutisia

10 kysymystä terveydestä: Annika Havaste

Iskikö flunssa? Näin hoidat flunssan luonnonmukaisesti

Hyvinvointia aivoille

Sininen valo – uhka silmille

Hankintatukku – merkittävä suomalainen ravintolisävalmistaja

Mitä ravintolisät ovat – ja miten ne pääsevät markkinoille?

Siitepölyallergisten oirekausi päättyi – pujon siitepölyä erityisen vähän

Tulehdukselliset suolistosairaudet kuormittavat nuoria

Kehno ruokavalio kurittaa vatsaa ja suolistoa

Keliakiaviikko 2.–8.9.2019: Oivalla oireet, kesytä keliakia!

Ravintolisätiedotus

Luokat

Arkisto